onko kaikki omaisuus, velat ja saatavat yheisiä eron jälkeenkin??eli jaettava?
velat,,
ja saatavat,,
71260
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
... tai siis ennen eroa yleensä nuo taloudelliset "siteet" osituksella puretaan... Ellei pureta, toki yhteinen velka on edelleen yhteistä (kuin olisit ottanut sitä vaikka veljesi tai kaverin kanssa yhteisvastuullisesti)
Ohessa hieman aiheesta:
Älä sekoita ajatuksissasi osittamista ja erottelua, ne ovat kaksi eri asiaa. Ensin ositetaan -- eli lasketaan ne nettovarallisuudet (omaisuus miinus velat). Ja sitten katsotaan suurellako tasingolla "puntit menevät tasan"
Ehkä esimerkki auttaa:
Yhteistä: 200.000 EUR talo (sisältää irtaimiston), asuntovelkaa 100.000 EUR
Mies: 40.000 EUR auto, 50.000 EUR perintömökki, autolainaa 20.000 EUR
Nainen: 10.000 EUR säästötilillä
Miehen netto-omaisuus on :
200000/2 + 40000 + 50000 – 100000/2 – 20000 = 120.000 EUR
Naisen netto-omaisuus on :
200000/2 + 10000 – 100000/2 = 60.000 EUR
Jotta netto-omaisuudet saadaan yhtä suuriksi pitäsisi vaadittaessa miehen maksaa 30.000 EUR naiselle, jotta ”puntit tasan” … siis 90.000 EUR jäisi lopulta molemmille (puolet avio-oikeuden piirissä olevasta omaisuudesta).
Jälleen, mökki on ja pysyy miehen omaisuutena, kuin autokin, ja velkavastuu omasta velastaan. Miten tasinko suoritetaan on sovittavissa … viimekädessä vaikka riihikuivana rahana ellei muuta sopua synny. Mutta vaikka kuinka mökkiä vaimo vaatisi, niin ei saa. Tai mies ”päättää” kuitata tasinkonsa autolla ajokortittomalle rouvalle, niin ei onnistu.
Noh niin, nyt on siis ositus saatu tehdyksi. Seuraavaksi aletaan jakamaan. Jos vaimo tahtoo asunnon, ja näin sovitaan … lasketaan homma näin:
Asunnon velaton arvo on 100.000 EUR, josta puolet miehen omaisuutena … se siis ”ostettava”, kuitataan ensin 30.000 EUR tasingot pois tässä, maksettavaa jää vielä 20.000 EUR. Sitten nainen antaa 10.000 EUR säästöt. Hmmm … jostain tarvitaan vielä 10.000 EUR ukolle. Tätä varten nainen ottaa uutta velkaa. Ja vot, talo hänen …
Hetkinen !! Entäpä se 100.000 asuntovelka ?? Mies ei enää omista osuuttaan 200.000 EUR talosta, tuskin tahtoo olla velkavastuussakaan sen veloista. Eli, ositussopimusta vastaan pankki hakee uudet lainhuudot talolle (nainen 100% omistajaksi), ja tehdään uudet lainapaperit missä nainen ottaa koko jäljellä olevan 100.000 EUR lainan vastattavakseen, ja mies vapautuu velkavastuusta samalla. TÄHÄN ”osuuteen” on oltava pankin suostumus, ja kyse käytännössä uudesta lainoituspäätöksestä omine riskikartoituksineen ja hakemuksineen.
Tarkistetaanpa menikö ositus ja erottelu oikein, eli miltä nettovarallisuudet näyttävät kun kaikki yllä kuvattu sovittu ja tasingot kuitattu pois (molemmilla pitäisi olla edelleen se puolet 180.000 EUR avio-oikeuden piirissä olevasta varallisuudesta):
Yhteistä: Ei ole
Mies: 40.000 EUR auto, 50.000 EUR perintömökki, nyt 20.000 EUR exän suorittamaa osuutta ”velattomasta” talosta pankkitilillä, edelleen se 20.000 EUR autolaina
Nainen: talo 200.000 EUR, koko vanha velka 100.000 hänelle, uutta ”lunastusvelkaa” 10.000 EUR. Miehelle maksettu talosta 20.000 EUR (mihin hupeni ne 10.000 säästöt)
Miehen netto-omaisuus on :
40.000 + 50.000 + 20.000 – 20.000 = 90.000 EUR
Naisen netto-omaisuus on :
200.000 – 100.000 - 10.000 = 90.000 EUR
Eli NYT vasta on tehty sekä ositus, että erottelu. Ja tulos täsmää, molemmilla se 90.000 EUR omaisuus joka kuuluukin, kun nyt ”eriteillä” ja ”hopiat kahrees kasaas”.
Ja sitten se varainsiirtovero. Tässä esimerkissä pesän ulkopuolisia varoja on käytetty 10.000 EUR, josta pitäisi maksaa varainsiirtovero. Eli fiksumpaa olisi ollut että mies olisi ottanut laajakuva TV:n ja Juhani Palmun taulut talon irtaimistosta ”maksuna” talosta (esimerkissäni kun 200 kEUR sisälsi irtaimiston), jolloin naisen ei olisi tarvinnut ottaa uutta velkaa.
Toivottavasti selvensi laskentaa.
esim , liiton aikana ottamaani takausvelkaan?? onko sekin yhteinen eron jälkeen?
En nyt ihan ymmärrä mitä tarkoitat takausvelalla ?
Mutta jos kyse siitä, että olet henkilötakaajana jonkun velalle, niin se tilanne ei muutu erossa miksikään … olet tai olette edelleen takaajina … sama kuin kaverit olisivat.
Mikäli tarkoitat että sinä olet joutunut ottamaan velkaa, koska takaamasi henkilö ei ole velastaan suoriutunut … niin se lasketaan tasingossa nettovarallisuuttasi laskevaksi velaksi kuin jokin muukin velka. Ja jos olette molemmat joutuneet ko. velan ottamaan, on se nettovarallisuus laskennassa puoliksi molemmilla. Käytännössä kannattaa tällaisessa tapauksessa sopia pankin kanssa että yhteinen velka jaetaan molemmille omiksi veloiksi osituksessa.
Kyllä, karvaasti olen kokenut. Minun osakkeeni myytiin kun halusimme oman talon. Nyt erotessamme, kun meillä ei ollut avoehtoa että se oli yksin mun omaisuuttani, niin sekinn meni puoliksi! Nyt olen täysin rahaton! Aina kantssii, vaikka oliss kuin luotettava puoliso, tehdä paperille sopimus! Nyt ne meni eikä maha mittää.
Miten menisi jos miehen perintömökki olisi testamentilla rajattu niin, ettei vaimolla ole siihen avio-oikeutta, niin lasketaanko se perintömökki kuitenkin miehen omaisuuteen mukaan vai jääkö laskelmien ulkopuolelle?
... pitänee lisätä "vakkari vastaukseeni"...
Tosiaan testamentilla voidaan rajata mökki tms. perinnön (tai lahjan) antajan puoleleta avio-oikeuden ulkopuolelle. Silloin se ei olisi mukana esimerkkilaskelmassa millään tavalla (kuin ei olisi myöskään silloin, jos puolisoilla avioehto).
Tulkinta alkaa silloin, kun ao. mökki myyty vaikka kymmenen vuotta sitten, ja ostettu yhteinen talo ... onko silloin mökin arvo talosta avio-oikeuden ulkopuolella vai ei? Ja jos on mukana, niin osuutena silloin joskus ostetusta talosta (esim 10% käsiraha silloin, joten nyt 10% talon arvosta), vai silloisesta arvosta minkä inflaatio ja talon arvonnöusu "syönyt"?? En tiedä...
Tapasin eroni jälkeen miehen, jolla ei ollut mitään omaisuutta, vain elatusapuvelkoja. Itselläni silloin asuntolainavelkoja, jota jouduttiin järjestelemään uudelleen osituksen vuoksi. Uusi avomieheni halusi tulla yhteiseksi lainanhakijaksi kanssani maksaamme entisen miehen osuuden pois, mutta... ei halunnutkaan osallistua mihinkään kustannuksiin eikä nimeään mihinkään omistajavaihdoksiin. Minä makselin usein viimeisillä pennosillani yhtiövastikkeita, vesimaksuja, hoitovastikkeita (taloyhtiössä suuri remppa) ja ylimääräisiä vastikkeita ja tietenkin kaikki muuta talouden laskut, avomieheni ei osallistunut niihin mitenkään.
Suhteessa tuli vaikeuksia vastaan (ehkä juuri taloudellisesta epäoikeudenmukaisuudesta johtuen) ja avomies vaatikin, että puolet asunnon arvosta kuuluu hänelle tai hän repii maan tasalle kaiken, mitä on korjannut tai minkä hankkinut.
Suhde oli karikolla vähän aikaa, mutta palasimme vielä yhteen. Nyt voi sanoa, että turhaan, sillä vaikka hän lupasi minulle kuun ja taivaan, sitä onnea kesti vain hetken. Pikkuhiljaa valuttiin vaiheeseen, että koko syksyn 02 aikana hän ei viettänyt kanssani ainuttakaan kokonaista viikonloppua, aina oli muuta tärkeämpää menoa kavereiden kanssa.
Tapasin itsekin nuoren miehen, jonka kanssa syntyi ns. salarakassuhde (jatkuu edelleen). Parisuhteessa koin väkivaltaa, mutta taas sain lupauksia uudesta paremmasta elämästä ja rakkaudesta.
Äitini kuoli ja sain perintöä, tuli vastaan yllättäen kesämökkitontin osto. Suuri haaveeni voisi siis toteutua... Teimme sopimuksen, että mieheni ottaisi pankkilainaa ja lunastaisi osuutensa asunnostani ja kesämökkitontin ostoon. Tilasimme mökin ja siihen tarvittiin lisää lainaa, joka otettiin yhteisesti. Sovimme, ettei vapaakuukausia tai -vuosia oteta, vaan aloitetaan lyhennykset välittömästi. Nyt olen tilanteessa, että miehelläni on kyllä varaa matkustella yksinään helikopterilla vapaapäivän viettoon Tallinnaan tai Unkariin katsomaan formulaa, mutta ei varaa maksaa lyhennyksiä ja muita laskuja tai kuluja, mutta hän ei kerro niistä minulle... Lisäisinkö tähän vielä salaa juomisen? Olen epätoivoinen, itseäni kohtuullisen selväjärkisenä pitävä nainen. Tiedän, ettei minun pitäisi jatkaa nykyistä suhdetta päivääkään pidemmälle. Olen tehnyt kuitenkin liikaa sitoumuksia, että eron tapahtuessa häviäisin taloudellisesti taas helvetisti. Taidan olla aivan liian kiltti ja luottavainen. Itse en ikinä jättäisi laskua tai lainanlyhennystä maksamatta.