Kerran ajattelin katsoa mitä tapahtuu, kun antaa hyttyisen syödä verta ihan rauhassa. Mokoma olikin yllättynyt eikä osannut lopettaa syömistä.
Se oikeasti poksahti ylensyöntiinsä . Liiskasi tai ei, niin sama lopputulos. Mieshyttyset on muuten vegaaneja. Ne eivät syö verta.
>Simiti<
Se oikeasti poksahti ylensyöntiinsä . Liiskasi tai ei, niin sama lopputulos. Mieshyttyset on muuten vegaaneja. Ne eivät syö verta.
>Simiti<
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mä yritin samaa lapsena, perustelin sen itselleni sillä että "se hankkii vain ravintoa poikasilleen". Mutten pystynyt antaa sen imeä kovin pitkään, koska muhun alkoi oikeasti sattua liikaa ja mun oli siksi pakko läimäistä se kesken kaiken pois.
- Kirjautumaton palstalutka kirjautumaton kännykällä
Olet ollut asian ytimessä jo lapsena. Poikastuotantoa varten tosiaan naishyttyset imevät verta. Mieshyttyiset vain hyppivät kukasta kukkaan.
>Simiti<
Juu kyllä mä sen olen lapsesta asti tiennyt että vain naaraat imevät verta. En osaa sanoa opinko sen koulusta vai vanhemmilta/ sukulaisilta, mutta luulin sen olevan ihan yleistietoa.
Itseasiassa naaraat munivat kesäisin usein meidän takapihalla olleisiin vesitynnyreihin. Oli ihan mielenkiintoista siitä vierestä katsella niiden touhua.
- Kirjautumaton palstalutka kirjautumaton kännykällä
Mun serkku kerran sai varovasti katkastua saksilla sen pussin itikan perästä....no se vaan imi ja veri vaan valui. Monta minuuttia se siinä pumppas verta, ennenkuin serkku liiskas sen. Sanoi, että imee hänet kuiviin.
Kyseessä siis oli serkun kaiman kummi, kuten aina? Sama tyyppi monessa jutussa.
>Simiti<
Ihan vaan serkku.
Mutta tää on tosijuttu. Suomalainen, italialainen ja ranskalainen kilpaili siitä, kuka tekisi pahiten itikalle. Italialainen huitoi ilmaa miekalla ja itikka oli 3;ssa osassa. Ranskalainen huitoi myös ja itikka oli 5 osassa. Tuli suomalaisen vuoro ja hän huitaisi kerran, mutta itikka jatkoi lentoaan. Muut nauroivat. Että et saanut edes kahtia sitä. Suomalainen tuumasi, että mutta ei jatka sukuaan enää.
Eikös se lopettaessa ime myrkkynsä mennessään niin ei jää jälkeä.
Tässä on nyt jälleen ollut enemmän taistelua hirvikärpästen kanssa. Ihan selvästi kuulin kiroilua kun yksikin ihmetteli mihin ihme puolikarvattomaan apinaan se oli laskeutunut. Oli jo heittänyt siipensäkin menemään ja etsi kunnon ruokailupaikkaa. Aina ei lennonjohto anna kunnon koordinaatteja.
Juu, kun viimein päästään eroon hyttysistä, märäräisistä ja polttiaisista, että metsässä saisi rauhassa olla, niin eikös vielä hirvikärpäset ilmesty kiusaksi pakkasiin saakka.
En. Otan kiinni ja päästän vapauteen jatkamaan elämää. Samoin kaikki ötökät mitä kesäaikaan tulee sisälle.
Mieheltä 😅