Evankeliointi vastaan diakonia

Diakonia osoittaa oikean tavan uskoa. Horoskoopit ja vastaavat hömppäuskonnot eivät ketään pelasta yhtään mistään. Lue Jaakopin kirje.

Luterilainen kristitty Jumalan armosta

Luterilainen kirkko on aika ahkera molemmissa jutuissa. Jumalan sanan levittäminen ja myös diakonitoiminta. Ulkomaan lähetystyö pitää nämä molemmat sisällään joten vika on sinun ymmärryksessä siitä mitä evankelionilla ja diakoniatyöllä tarkoitetaan.

Jumalanpalvelukset ovat evankeliointia massoille sitäkään ei voi muuksi muuttaa ja esimerkiksi Paavalin kirkon varustamon yhteydessä on pullakirkko keskiviikkoisin missä molemmat asiat toteutuvat käytännössä.

Mittakaava on hieman suurempi, kuin helluntalaisten katuevankeliointi jos tähän verrataan.

Tapani Suonnon aikoinaan aloittama Perjantai Kristukselle tapahtuma on jatkunut näihin päiviin asti ja se sai alkunsa luterilaisen kirkon tapahtumasta ja se sai mukaan eri seurakunnat näkemyseroista huolimatta.

Evlut seurakunnat keräävät lisäksi kolehdin kautta rahaa diakonissalaitoksen rahoitukseen ja myös muihin eri kohteisiin ulkomaita myöten joten kirkon toimintaa voi toki vähätellä vaikka se ei ole sitä.

Tärkeintä on evankeliointi uskoon tulosta Jeesukseen!!

Kun henkilö tulee uskoon Jeesukseen niin Jeesus itse alkaa aiheuttaa tahtomisen ja tekemisen ja siis myös lähimmäistyön ja avustustyön.

Jos ei Jeesusta sydämessä niin kaikkinainen diakonia on vain pakollista ansiotoimintaa ja kunnian hankintaa.

Uskonnot on tuubaa.💩

Eihän Jeesuksen aikaan kuin 3-10 prosenttia ihmisistä osannut lukea ja kirjoittaa.

Vain eliitti, amattikirjurit sekä tietenkin fariseukset ja kirjanoppineet osasivat oikeasti lukea ja kirjoittaa ja heidän palvelujaan käytettiin, jos halluttiin tietää jotain tai kirjata jonkin asia.

Käsityöläiset ja kauppiaat mihin Jeesus tavallaan kuului, tunsivat numerot ja kirjaimia että tunnistivat sanoja, mutta eivät pystynet lukemaan tai kirjoittamaan isompia kokonaisuuksia,.

Silti tiedettiin mitä Toorassa luki kun se tieto oli kulkenut perimätietona suusta suuhun sekä sitä luettiin sapattina synagoogassa.

Jeesuksen sanottiin lukevan synagoogassa että kävi lukemaan, mutta yhteiskuntaluokkansa mukaan Hänen ei olisi pitänyt osata lukea. Mutta jos pystyi parantamaan sairaita sapattina niin kai pystyi sen ihmeen tekemään että osaisi lukea mitä Toorassa luki. Synagoogassa piti lukea kuten kirjoitettu on. Ei voinut sanoa kuten myöhemmin Jeesuksella oli tapana että kirjoitettu on, mutta minä sanon teille.

”Hän ei löydä tasapainoa kristillisen julistuksen (evankeliointi, lähetystyö) ja yhteiskunnallisen avustustyön (diakonia) välillä. On valittava, joko tai, vaikka molemmat ovat saman arvoisia.”

”Joko julistat sielun pelastusta tai keskityt ihmisten ajallisten tarpeiden täyttämiseen. Lähtökohtana ovat teologiset tulkinnat siitä, onko kristinusko luonteeltaan tuonpuoleista vai tämänpuoleista. Dualismi elää yhä vahvana.”

Olen vähän kummastelut tätä kahtia jakoa.
Muistan kuinka aikoinaan Pelastusarmeijan idea ”Soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa” puhutteli paljon, vaikka tuolloin olin ateisti. Nyt se on vieläkin puhuttelevampi. ’
Tarkoittaa että ihmisen nälkäistä vatsaa tai fyysistä hätää on autettava ensin, jotta hänellä on voimavaroja kuulla hengellistä sanomaa.

Julistaa voi monella tapaa. Se voi olla pelkkää julkista saarnaamista mutta myös ihan tavallista kristillistä arkea, missä omia kokemuksia ja esimerkkiä voi jakaa ystäville ja tutuille.

Diakonia on sitä, että lievitetään ihmisten kärsimystä, yksinäisyyttä tai aineellista hätää riippumatta siitä, mikä hänen uskontonsa yms. on. Siinä teoilla jaettaan samalla ilosanomaa ja osoitetaan lähimmäisen rakkautta.

Mutta ihmisten haavoittuvuutta hätätilanteessa ei pidä käyttää hyväkseen, ei edes evankelioimisessa.