Donut Lab battery toimii, kritiikki ei

Metsäveli jälleen, yleisön pyynnöstä huolimatta, nyt on aikomus nillittää
iltalehden sekoilevaa artikkelia vastaan ja vähän oikoa pöllämystynyttä
"akkutohtoriakin"
Donut asiaa olen selvitellyt laajasti linkin keskustelussa:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19331696/donut-kenno-toimii

VTT kun meni ja vahvisti Donut porukan väitteet 400 wattitunnin kapasiteetistä
kiloa kohti ja pani vähän paremmaksikin.
Tämä otti ankarasti pattiin kriitikoita ja huijariväitteitä heitellyttä väkeä.

Iltalehti ensin selostaa testin jokseenkin oikein ja jatkossa kysyy lisää
akkutohtori Heiskalta.
Heiska ei selvästikään ole ehtinyt miettiä asiaa mutta jotain pitäisi
vastata ja hatelikko heiluu.
Heiska myöntää että VTT on mitannut oikein ja kennon kapasiteetti on
huippuluokkaa.
Hatelikko heiluu heti kun Heiska sanelee että saman akun tulisi näyttää
toteen kaikki muutkin Donut porukan väitteet.
Miksi ihmeessä, - donut hemmo kun lausuu että kennoa oli hieman viritetty,
vaikka muuten sen kemia on sama kuin kaikilla V1 tyypin kennoilla.

Nyt testattiin vain 0,1 C tasoisesti, mikä on juuri oikea lataus-purkaus
taso kun halutaan selvittää tarkasti kennon kapasiteetti.
Moni voi tuota väheksyä, mutta esimerkiksi metsäveljen sähkömopoauto
kulkee tasaisella 40 kmt vauhtia oman LFP akkunsa kapasiteetistä 0,2 C
tason virralla.
Nyt testattu kenno toki kykenee suurempiin C arvoihin, mutta menettää
sitten hieman kapasiteetistaan, - niinkuin kaikki planeetan muutkin kennot.

Toinen ihmetyksen aihe on erään donut kennon purkaminen ja sen olevan
todistetusti Solid state, eli kiinteän elektrolyytin omaava peli, - lisäksi
toiminnaltaan bipolaarinen niinkuin metsäveljen elektrolyysikenno
muinaisella 80 luvulla, - siitäkin sai merkillisiä mittaustuloksia.

Eli akkutohori ei tajua bipolaarisen kennon toiminnan luonnetta, mutta
metsäveli tajuaa onnellisen sattuman ansiosta ja päättelee loput itse.

Akkutohtori avaa ongelman täysin oikein:
"Toinen ongelma löytyy avatusta kennosta. Donut Labin mukaan naulatestin
kenno oli täyteen ladattu, ja sen jännite oli noin 12 volttia.
Purkukuvista näkyy, että sisällä on pino, karkeasti 8–12 kerrosta
päällekkäin, jolloin yhden kerroksen jännitteeksi jää noin 1–1,5 volttia.
Lisää että tavallisen kennon jännite tulisi olla päälle 4 volttia.

Ongelman selitys on että kennon sisällä olevat osakennot ainoastaan
polarisoituvat tuon verran, - ei ole kyseessä mikään oikea kennojännite.
Sen voisi teoriassa toki mitatakin, mutta käytännön syyt estävät, - ellei
kennoa valmisteta tarkoitusta varten.

Selitystä voisi jatkaa huomauttamalla että tällainen osakenno yrittää
sekä latautua että purkautua samaan aikaan, koska siihen liittyvät toiset
osakennot ovat toisessa potentiaalissa ja vetävät jännitettä eri suuntiin.
Siinä on siis kolmen osapuolen "triangeli draama" , kaikki osapuolet
näennäisesti häviävät.
Kokonaisuus ei häviä vähääkään, vaan osakennot lisäävät kennon mitattua
jännitettä oman polarisaationsa verran.

Nytpä metsäveli menee latautumaan unten maille mutta lupa lisää selitystä
bipolaarisuuden suurista ja vallan kumouksellisista eduista-