Tälle ilmiölle on esitetty tutkimuksissa ja julkisessa keskustelussa useita erilaisia selitysmalleja:Tulevaisuushuolet ja ilmastoahdistus: Vasemmistolaisesti suuntautuneet ihmiset kantavat usein enemmän huolta globaaleista kriiseistä, kuten ilmastonmuutoksesta, eriarvoisuudesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tämä jatkuva huoli ja kokemus maailman tilasta voi altistaa krooniselle stressille ja ahdistukselle. [1] (https://nuortenystavat.fi/tarinat/vastaukset-nuorten-mt-hairioiden-ratkaisuihin/), [2] (https://www.ku.fi/artikkeli/5014767-kolumni-ahdistunut-vasemmisto-ei-voi-taantua-vain-vastavoimaksi-oikeistolle)Hakeutuminen avun piiriin: Liberaalissa ja vasemmistolaisessa arvomaailmassa mielenterveysongelmiin liittyvä stigma on usein vähäisempää. Tästä syystä vasemmistolaiset saattavat tunnistaa omat oireensa helpommin, puhua niistä avoimemmin ja hakeutua matalammalla kynnyksellä tutkimuksiin ja hoitoon, mikä näkyy tilastoissa. [1] (https://vasemmisto.fi/vasemmistoliiton-tavoitteet/muut-ohjelmat/mielenterveyspoliittinen-ohjelma/), [2] (https://mieli.fi/mielenterveys-koetuksella/miten-hakea-apua-mielenterveyden-ongelmiin/mielenterveyspalvelut/), [3] (https://vasemmisto.fi/vasemmistoliiton-tavoitteet/muut-ohjelmat/mielenterveyspoliittinen-ohjelma/)Kontrollikäsitys (Locus of Control): Psykologisessa tutkimuksessa on havaittu, että oikeistolaisesti ajattelevilla on useammin sisäinen kontrollikäsitys (kokemus siitä, että omaan elämään voi itse vaikuttaa). Vasemmistolaisessa ajattelussa taas korostuvat usein ulkoiset rakenteet, kuten yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja järjestelmät. Jos ihminen kokee, että hänen hyvinvointinsa on pitkälti hänestä riippumattomien, epäoikeudenmukaisten rakenteiden armoilla, se voi lisätä avuttomuuden ja masennuksen tunteita. [1] (https://fi.wikipedia.org/wiki/Vasemmisto%E2%80%93oikeisto-ulottuvuus), [2] (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/emailjuuso/nuorten-mielenterveys-ja-poliittinen-suuntaus-usassa/), [3] (https://vasemmisto.fi/vasemmistoliiton-tavoitteet/muut-ohjelmat/mielenterveyspoliittinen-ohjelma/)Sosiodemografiset tekijät: Mielenterveysongelmat ovat yleisempiä nuorilla, opiskelijoilla, kaupunkilaisilla ja matalatuloisilla. Nämä samat väestöryhmät painottuvat tilastollisesti myös vasemmistopuolueiden äänestäjäkunnassa. [1] (https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/mielenterveys/mielenterveyden-hairio-voi-levita-nuorten-sosiaalisissa-verkostoissa), [2] (https://vasemmisto.fi/vasemmistoliiton-tavoitteet/muut-ohjelmat/mielenterveyspoliittinen-ohjelma/)Julkisessa keskustelussa liikkuu myös pseudotieteellisiä tai vahvasti politisoituneita "tutkimuksia" (kuten sosiaalisessa mediassa levinnyt Emil Kirkegaardin paperi vuodelta 2020), joita asiantuntijat ovat kritisoineet vertaisarvioinnin puutteesta ja tieteellisestä epäluotettavuudesta. [1] (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1ec8a1c7-de77-4046-99c0-ceb8866b2d0e)
Haaste ja mahdollisuus - nämä ei ole ongelmia
Anonyymi-ap
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.