Työttömäksi jäämistä pidetään usein automaattisesti epäonnistumisena, vaikka todellisuudessa se voi joissakin elämäntilanteissa olla erittäin järkevä ratkaisu. Työ ei ole itseisarvo, eikä ihmisen arvoa pitäisi mitata sillä, kuinka monta tuntia hän viettää työpaikalla.
Työttömyys voi ennen kaikkea antaa aikaa. Kun päivät eivät pyöri työvuorojen, työmatkojen ja jatkuvan kiireen ympärillä, aikaa jää levätä, harrastaa, opiskella uusia asioita ja miettiä rauhassa, mitä elämältään todella haluaa. Monelle tauko työelämästä voi tarjota mahdollisuuden vaihtaa alaa, kouluttautua tai rakentaa kokonaan uuden suunnan.
Myös stressi voi vähentyä huomattavasti. Huono työpaikka, raskas työilmapiiri tai jatkuvat suorituspaineet voivat kuluttaa ihmistä enemmän kuin usein ymmärretään. Jos työ vie kaiken energian eikä anna tilalle juuri mitään, voi olla perusteltua kysyä, miksi siinä pitäisi pysyä vain siksi, että yhteiskunnassa työntekoa pidetään oletusarvona.
Työttömänä voi lisäksi olla enemmän vapautta päättää omasta ajankäytöstään. Aamulla ei tarvitse herätä työnantajan aikataulun mukaan, lomaa ei tarvitse anoa ja arjen voi järjestää joustavammin. Aikaa voi käyttää läheisiin, liikuntaan, omiin projekteihin tai asioihin, joita työelämän kiireessä on jatkuvasti lykännyt.
Työttömyyteen liittyvät tuet ja palvelut voivat myös antaa väliaikaisen taloudellisen turvan samalla, kun ihminen etsii itselleen sopivampaa suuntaa. Niiden tarkoitus on juuri auttaa tilanteissa, joissa työtä ei ole. Tukijärjestelmää kannattaa kuitenkin käyttää sääntöjen mukaisesti ja selvittää aina omat velvollisuudet esimerkiksi työnhaun suhteen.
Siksi työttömyyttä ei pitäisi nähdä pelkästään ongelmana. Joillekin se voi olla hengähdystauko, toisille mahdollisuus aloittaa uudelleen ja kolmannelle tietoinen välivaihe ennen parempaa työpaikkaa. Jos nykyinen työ tekee elämästä huonompaa eikä parempaa, työttömäksi jääminen voi joskus olla täysin perusteltu valinta.
Työttömyys voi ennen kaikkea antaa aikaa. Kun päivät eivät pyöri työvuorojen, työmatkojen ja jatkuvan kiireen ympärillä, aikaa jää levätä, harrastaa, opiskella uusia asioita ja miettiä rauhassa, mitä elämältään todella haluaa. Monelle tauko työelämästä voi tarjota mahdollisuuden vaihtaa alaa, kouluttautua tai rakentaa kokonaan uuden suunnan.
Myös stressi voi vähentyä huomattavasti. Huono työpaikka, raskas työilmapiiri tai jatkuvat suorituspaineet voivat kuluttaa ihmistä enemmän kuin usein ymmärretään. Jos työ vie kaiken energian eikä anna tilalle juuri mitään, voi olla perusteltua kysyä, miksi siinä pitäisi pysyä vain siksi, että yhteiskunnassa työntekoa pidetään oletusarvona.
Työttömänä voi lisäksi olla enemmän vapautta päättää omasta ajankäytöstään. Aamulla ei tarvitse herätä työnantajan aikataulun mukaan, lomaa ei tarvitse anoa ja arjen voi järjestää joustavammin. Aikaa voi käyttää läheisiin, liikuntaan, omiin projekteihin tai asioihin, joita työelämän kiireessä on jatkuvasti lykännyt.
Työttömyyteen liittyvät tuet ja palvelut voivat myös antaa väliaikaisen taloudellisen turvan samalla, kun ihminen etsii itselleen sopivampaa suuntaa. Niiden tarkoitus on juuri auttaa tilanteissa, joissa työtä ei ole. Tukijärjestelmää kannattaa kuitenkin käyttää sääntöjen mukaisesti ja selvittää aina omat velvollisuudet esimerkiksi työnhaun suhteen.
Siksi työttömyyttä ei pitäisi nähdä pelkästään ongelmana. Joillekin se voi olla hengähdystauko, toisille mahdollisuus aloittaa uudelleen ja kolmannelle tietoinen välivaihe ennen parempaa työpaikkaa. Jos nykyinen työ tekee elämästä huonompaa eikä parempaa, työttömäksi jääminen voi joskus olla täysin perusteltu valinta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.