Tapasin suomi24:n treffien kautta kivan tytön (no moniakin) mutta tämän yhden kanssa olen viettänyt enemmän öitä yhdessä, viitisen kappaletta tms.
Meillä on ollut mukavaa aikaa yhdessä, mutten tiedä olenko oikeasti hakemassa parisuhdetta ihan vielä (juu, elämänkuvioni on monimutkaisempi). Toisaalta haluaisin edelleen viettää aikaa hänen kanssaan. Voisi olla ihan kiva jos jatkuisi juuri näin ja katsoisi mitä siitä kehkeytyy pitkässä ajankulussa.
Koska en halua hänen odottavan liikoja, tai ainakaan liian nopeasti (liikaa negatiivisia kokemuksia) niin haluaisin kommenttejanne siitä milloin naiset olettavat että "parihan me ollaan" tai jotain vastaavaa?
Niin ja tiedän, että osa kommenteista tulee olemaan tyyliin "olet sika ja naisen pitäs jättää sut heti" joten sovitaan heti alkuun että olen sika, niin ei tarvitse sitäkään kertoa.
Meillä on ollut mukavaa aikaa yhdessä, mutten tiedä olenko oikeasti hakemassa parisuhdetta ihan vielä (juu, elämänkuvioni on monimutkaisempi). Toisaalta haluaisin edelleen viettää aikaa hänen kanssaan. Voisi olla ihan kiva jos jatkuisi juuri näin ja katsoisi mitä siitä kehkeytyy pitkässä ajankulussa.
Koska en halua hänen odottavan liikoja, tai ainakaan liian nopeasti (liikaa negatiivisia kokemuksia) niin haluaisin kommenttejanne siitä milloin naiset olettavat että "parihan me ollaan" tai jotain vastaavaa?
Niin ja tiedän, että osa kommenteista tulee olemaan tyyliin "olet sika ja naisen pitäs jättää sut heti" joten sovitaan heti alkuun että olen sika, niin ei tarvitse sitäkään kertoa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
No, mielestäni noista asioista kannattaa aina keskustella. Luulen, että nainenkin nyt vielä pitää suhdettanne tapailuna, mutta sitten kun mennään hänen mielestä seurusteluun, niin luultavasti ottaa puheeksi asian. Kyllä sitä ainakin itse toivoisi, että mies keskittyisi vain yhteen kerralla ja ottaa selvää onko tämä se oikea. Kaverini sai tietää suhteen alussa, että miehensä tapaili pari muutakin tyttöä-oli suhde käytännössä finito. Onneksi selvittivät asian, sillä nyt ovat naimisissa ja lapsikin. Joten rehellisyyttä ja jossain vaiheessa pitää vain osata keskittyä siihen yhteen, jatka pelailua muiden naisten kanssa sitten, jos tuosta ei tule mitään. Elämä on valintoja...Tosin aivan alussa treffailu on mielestäni ok, mutta missä menee raja ja toiselle ei pidä luvata teoilla liikoja silloin. Juttele asiasta naisen kanssa. Ehkä hänkin tapailee muita?Sekavaa tekstiä, mutta jossain vaiheessa pitää tehdä valintoja.
teepä miten yhdessä laulussakin sanotaan
älä liimaudu yhteen naiseen
älä liimaudu yhteen naiseen
kun tiedät että voit saada vierellesi toiset 10
älä liimaudu yhteen naiseen
älä liimaudu yhteen naiseen
9 kymmenestä haavoittaa sydämesi
no kai se "seurustelussa oleminen" rippuu aika monesta asiasta
1. miten usein nähdään
2. vietetäänkö öitä yhdessä (tämä on kyllä aika vahva merkki!)
3. kuinka paljon pidetään yhteyttä (eli soitellaan päivittän, txt, mese ym...riippuen vähän välimatkastakin)
4. ns. rakkaus-suhde puheesta - eli hellittelysanat ym.
Minustakin on parasta että kerrot nyt heti sille tytölle, että et halua seurustella! Muuten kyllä uskon, että hän saattaa pian vaikka kuvitella, että olet sitoutumassa... riippuen tosiaan naisesta. Tuskin hän kuvittlee niin, jos tapailee 3 muutakin meistä ja viettää öitä heidänkin kanssaan!?!??!?!
Toki moni nainen haluaa / suostuu vaikka vakipanoonkin. Tai ei halua itse sitoutua.
MUTTA sitähän ei voi tietää jos siitä ei keskustele!!!!
Minusta tuo seurustelminen onkin se hankalin kohta tässä nettitreffailussa. Miten oikeasti hemmetti vieköön päättää vaikka 2. tai 3. tapaamisen jälkeen haluatko seurustella vai ei? Se on ihan liian äkkiä. Pitäisi jotenkin osata vaaatia / pitää sitä neutraalia tutustumisvaihetta pidemmän aikaa päällä. (Ja sopia sitten erikseen kuuluuko siihen jo sänkyseurustelu vai ei.)
Mielestäni moni lupaava suhde kariutuu siihen, että jompi kumpi pelästyy juuri tuota seurustelu-kohtaa - ei halua sitä vielä, vaikka periaatteessa toinen onkin ok...mutta tarvitsisi aikaa. Ja jotkut sitten "vaativat" heti, että pitäisi tietää onko toinen juuri hänen kanssaan tosissaan = seurusteleeko.
Se mikä tässä onkin outoa, on se että jos nyt lähtee itse kyselemään tätä tilannetta niin tuntuu tosi urpolta on se vastaus mikä hyvänsä seuraavista (muita vaihtoehtoja ei näin häthätää tule mieleen)
a) nainen pelästyy "miksi toi tommosista rupeaa puhumaan tässä vaiheessa?"
b) nainen loukkaantuu "sika! et oo vakavissasi/halua olla mun kanssa, mene kuuseen"
c) "eikös me seurustellakaan jo?"
d) "otetaan vaan iisisti ja katsotaan mitä tapahtuu"
e) "ollaan vaan kavereita"
No, okei D vaihtoehto kuulostaa jokseenkin asialliselta mutta mutta... milläpä aloittaa keskustelu siten, että D olisi todennäköisin vaihtoehto.
Ei sovita, että olet sika. Koska muutenhan tuskin kyselisit täällä, että miten saisit kerrottua hänelle että missä mennään.
Minä ajattelen näin, että jossain vaiheessa asian voi ottaa puheeksi. Ehkä siinä vaiheessa kun pidetään jo melkein päivittäin yhteyttä ja suunnitellaan tapaamisia lähiviikoille tms.
Eli katso miten tyttö reagoi. Jos hän alkaa pitää tiiviimmin yhteyttä, ota asia silloin puheeksi.
Yhteydenpito on jo päivittäistä. Vaikka vasta vähän aikaa tunnettu (vajaa 2 viikkoa), niin tosiaan 5 yötä on jo ehditty yhdessä olla.
hiiret haukottelevat vasta sitten kun ovat jo kissan suussa?
Eli nyt tarraan sinua virtuaalisesti niskavilloista *tukistaa* ja kysyn, että miksi sitten olet alkamassa seurustelemaan, jos et kerran halua suhdetta? Siltähän tuo nyt jo kovasti vaikuttaa.
Kyllä se voi kuule naiselle olla nyt kova pettymys, että sinä et itse asiassa haluakaan seurustella.
Ethän sinä kaupassakaan kerää koriisi tavaroita, joita et aio ostaa?
*tukistaa uudelleen*
Niin tuota *viik* sitähän minä kysyinkin: milloin tapailu onkin jo seurustelua?
Minkä rajan ylittäminen muuttaa tapailun seurusteluksi? Toistuvat yöt? Toistuva seksi?
Ilmeisesti olen jo sen sinun mielestä ylittänyt?
Toisaalta haluan parisuhdetta, mutta toisaalta en. En siis tiedä mitä haluan. Tapailu on kyllä kivaa enkä tästä haluaisi luopua, mutta väkisinkin emotionaalinen side syntyy jossain vaiheessa. Toisaalta tämän henkilön loukkaaminen on kamalan vaikeata kun se on niin hieno ihminen.
Oikeasti kamalan hyvä ihminen.
Kiemurassa.
Olin vähän samantapaisessa tilanteessa kuin sinä. En tiennyt seurustelinko miehen kanssa, vaikka tapailuja oli jatkunut kuukausia ja lähes joka viikonloppu olin hänen vieressään nukkumassa ja pidimme päivittäin yhteyttä.
Mies kysyi missä oikein mennään enkä oikein vastausta osannut antaa. Ajan myötä olen kiintynyt mieheen ja nyt pidän häntä poikaystävänäni.
Mielestäni toistuvat yöt yhdessä ja toistuva seksi ei muuta tapailua seurusteluksi ennen kuin asiasta on puhuttu ja sovittu.
Minulla oli sama "ongelma". Halusin parisuhdetta, mutta toisaalta taas en halunnut. Asiaan vaikuttanee se, että olin juuri eronnut pitkäaikaisesta poikaystävästäni enkä välttämättä heti olisi halunnut hypätä toisen matkaan. Nyt kuitenkin olen sitä mieltä, että mies on nyt minun ja minä hänen. ;)
Eli sinun täytyisi nyt tietää ja päättää mitä haluat.
Jos haluat olla yhdessä, emotionaalinen side muodostuu välttämättä jossain vaiheessa. Mutta sehän kuuluu suhteessa asiaan.
Jos taas haluat tapailla vain koska "se on kivaa", käytät naista hyväksi. Hän on silloin "panopuu", jonka kanssa on "kiva" olla. Sitähän se sitten on.
Sori vaan, mutta se on karu totuus. Rajan (joka sinänsä on häilyvä ja tapauskohtainen) olet mielestäni jo ylittänyt.
Toivottavasti sinulla on nyt sen verran selkärankaa, että selvität asian pian.
Siis kyllä mä oon niin vanhanaikainen, että vakituinen seksi (toistuva) eli tapailu mun mielestä oikeutata ajattelemaan, että tässä ruvetaan ainakin ihan just seurustelemaan!!! Mikäli EI ole kerrottu, että vakipanoahan tai pussien tyhjennystä tässä vain etsitään!!!!
Eri asia takuulla on nämä, jotka hyppii sänkyyn kenen kanssa vain. Ja joilla on tapana harrastaa yhdenyönpanoja.
Mulla ei ole. Seksi on minulle vakava asia - tarkoitan sillä jotakin. Oikeasti.
Minulla on ollut kaksi seksikumppania ja kumpikaan ei ole ollut mikään hetken hupi. En voisi kuvitella harrastavani mitään sellaista!
Siinä vaiheessa kun tapailuihin alkaa liittyä seksi, otan seurustelun puheeksi. En halua olla mikään "panopuu", vaan seksi on vakava asia ja harrastan sitä vaan sellaisen ihmisen kanssa joka välittää aidosti ja haluaa kunnon seurustelusuhteen.
Mun mielestä seurustelua, ehdottomasti. Ei siitä aina tarvi sopia, kun sanattomasti nainen ainakin alkaa noin ajattelemaan jos tapaamiset ovat toistuvia, soitellaan, kirjoitellaan ja ollaan vielä sängyssä. Kannattaa toki nostaa kissa pöydälle ja puhua asia halki. Tuossa vaiheessa on mun mielestä vain päätöksen tekeminen itsesi kanssa, että nyt seurustelen virallisesti ja piste.
Luin mielenkiintoisen kirjan parisuhteen muodostamisesta ja seurustelusta. Siinä oli sellainen teoria, että seurustelussa on viisi vaihetta.
1. ihastuminen ja "hullaantuminen"
2. epävarmuus
3. sitoutuminen
4. intiimivaihe
5. kihlaus
Ykkösvaiheen yli olette jo menneet. Sulla näyttäisi olevan päällä tuo kakkosvaihe. Miehet syttyvät hitaasti, koska haluavat pitää kiinni vapaudestaan kynsin hampain, ennenkuin tekevät päätöksen johonkin suuntaan. Alkaa kyseenalaistamaan, että onko sitä vielä parempia jossain, onko tämä se oikea. Jos uskallat ottaa riskin ja todella rakastua, siirryt vaiheeseen kolme. Silloin viimeistään kaikki muut tyttöset jäävät piiristäsi pois, eli et tapaile muita, vaan olet sitoutunut siihen, että teillä on suhde ja alat rakentamaan sitä naisesi kanssa. Voi olla, että hyvin suuri osa, ellei suurin osa miehistä jättää homman tähän vaiheeseen, kun ei jaksa odottaa tai halua syvää suhdetta. Eivät kykenekään siihen ehkä. Silloin kaikissa naisissa on vikaa ja on kumma kun ei löydy ketään. Epävarmuus vie aina voiton.
Nelosvaihe on sitten se suhteen syvin vaihe. Ei tarkoita muuten intiimi välttämättä sitä sänkyhommaa, vaikka todellisessa suhteessa nekin on hyvä jättää vähän myöhemmälle, eikä heti hypätä sänkyyn, vaikka se niin ihanaa onkin. Intiimillä tarkoitetaan tässä sitä, että tunnette voivanne olla niin lähellä toista, että voitte kertoa kipeitäkin asioita elämästänne luottaen siihen, että toinen pysyy siinä rinnalla.
Kun sitten nämä vaiheet on käyty, niin mieskin ehkä on jo tullut siihen lopputulokseen, että tuo on elämäni nainen, mennäänpä naimisiin.
Naiset käyvät nämä vaiheet läpi paljon nopeammin, kuin miehet. Eivätkä jaksa odottaa, että mies tulee omaa tahtiaan. Siitä johtuen nainen hoputtaa ja haluaa, että mies kertoo tunteista, joita ei ehkä vielä ole. Haluaa myös naimisiin yleensä nopeammin kuin mies. Jos nainen ei malta, niin voi olla, että mies kyllästyy ja ottaa uuden. Joillakin naisilla on taito olla niin kärsivällinen, että saa haluamansa miehen.
Ja vaikka pääsisitkin epävarmuudestasi yli, niin ei se silti tarkoita, että sun on tuon naisen kanssa mentävä naimisiin. Kyse onkin enemmän siitä uskaltaako hypätä... Uusi suhde on aina pelottava tavalla tai toisella. Molemmilla on aina oma "reppunsa" menneestä elämästä kannettavanaan ja sehän avautuu uudessa suhteessa. Alun viehätys katoaa jokatapauksessa. Tarvitaan vain sitä sitoutumista ja homma lähtee käyntiin.
Ei tosiaankaan sika. Siat on niitä, jotka jättää tällaiset asiat ilmaan ja vain häipyy.
Keskustelkaa. Siten se selviää. Toisen pään sisälle kun ei näe. ;-)
Katson seurustelevani sitten kun niin ollaan sovittu. Eli emme enää tapaile muita ja olemme sopineet seurustelun säännöistä. Sitä ennen olen vapaa kuin taivaan lintu :)
jos olet siinä ilmaissut olevasi vakavasti liikkeellä niin kusessa olet... Irti pääsyä ei ole kuin loukkaamalla toista osapuolta.
itse (nainen) olin vastaavassa tilanteessa hetki sitten. kysyin mieheltä mielestäni ihan asiallisesti, että missä mennään ja kerroin omista tunteistani häntä kohtaan. takana paljon paljon yhdessä vietettyä aikaa ja öitä. mies hermostui tästä "tiedustelusta" ja ilmeisesti koko juttu lopahti siihen. Olen todellakin täysin ymmälläni.