AI-yhteenveto
Suomen viralliset rahansiirrot ja lahjoitukset ulkomaille koostuvat pääasiassa julkisesta kehitysyhteistyöstä (kehitysapu), jonka kokonaismäärä vuosina 2019–2023 oli yhteensä noin 6,35 miljardia euroa.
Vuonna 2022 summaa kasvattivat erityisesti Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Suomeen saapuneiden ukrainalaispakolaisten vastaanottokulut, jotka tilastoidaan kansainvälisten sääntöjen mukaisesti osaksi kehitysapua.
Kehitysyhteistyön kokonaismaksatukset vuosittain
Ulkoministeriön virallisten tilastojen mukaan Suomen julkisen kehitysyhteistyön (ODA) toteutuneet maksatukset ja niiden osuus bruttokansantulosta (BKTL) jakautuivat seuraavasti:
Vuosi Kokonaissumma (milj. €) Osuus bruttokansantulosta (%)
2019 1 009,0 milj. € 0,42 %
2020 1 120,2 milj. € 0,47 %
2021 1 218,9 milj. € 0,47 %
2022 1 535,9 milj. € 0,58 %
2023 1 467,2 milj. € 0,54 %
Mihin rahat jakautuivat?
Suomen antama tuki jaetaan kahteen pääluokkaan:
1. Varsinainen kehitysyhteistyö: Ulkoministeriön hallinnoimaa suoraa maa- ja aluekohtaista tukea, humanitaarista apua kriisialueille sekä tukea YK-järjestöille ja kansalaisjärjestöille.
2. Muu julkinen kehitysyhteistyö: Sisältää Suomen osuuden EU:n kehitysyhteistyöbudjetista sekä Suomessa syntyviä pakolaisten vastaanottokuluja.
Esimerkiksi vuoden 2023 maksatuksista varsinaisen kehitysyhteistyön osuus oli 751,0 miljoonaa euroa ja muun kehitysyhteistyön osuus 716,2 miljoonaa euroa. Vuodesta 2022 eteenpäin Ukraina on ollut Suomen suurin yksittäinen kehitysyhteistyön ja avun kohde.
Yksityishenkilöiden ja maahanmuuttajien omille perheilleen ulkomaille tekemiä rahalähetyksiä (niin sanotut remissit) ei lasketa mukaan valtion lahjoitustilastoihin, mutta Maailmanpankin arvioiden mukaan niitä virtaa Suomesta ulkomaille noin miljardi euroa vuosittain.
Jos tarvitset tarkempia tietoja, voimme eritellä Ukrainalle annetun tuen määrää, katsoa rahoituksen jakautumista YK-järjestöjen kesken tai tarkastella kuluvan hallituskauden leikkauksia. Mihin suuntaan haluaisit laajentaa tarkastelua?
Suomen viralliset rahansiirrot ja lahjoitukset ulkomaille koostuvat pääasiassa julkisesta kehitysyhteistyöstä (kehitysapu), jonka kokonaismäärä vuosina 2019–2023 oli yhteensä noin 6,35 miljardia euroa.
Vuonna 2022 summaa kasvattivat erityisesti Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Suomeen saapuneiden ukrainalaispakolaisten vastaanottokulut, jotka tilastoidaan kansainvälisten sääntöjen mukaisesti osaksi kehitysapua.
Kehitysyhteistyön kokonaismaksatukset vuosittain
Ulkoministeriön virallisten tilastojen mukaan Suomen julkisen kehitysyhteistyön (ODA) toteutuneet maksatukset ja niiden osuus bruttokansantulosta (BKTL) jakautuivat seuraavasti:
Vuosi Kokonaissumma (milj. €) Osuus bruttokansantulosta (%)
2019 1 009,0 milj. € 0,42 %
2020 1 120,2 milj. € 0,47 %
2021 1 218,9 milj. € 0,47 %
2022 1 535,9 milj. € 0,58 %
2023 1 467,2 milj. € 0,54 %
Mihin rahat jakautuivat?
Suomen antama tuki jaetaan kahteen pääluokkaan:
1. Varsinainen kehitysyhteistyö: Ulkoministeriön hallinnoimaa suoraa maa- ja aluekohtaista tukea, humanitaarista apua kriisialueille sekä tukea YK-järjestöille ja kansalaisjärjestöille.
2. Muu julkinen kehitysyhteistyö: Sisältää Suomen osuuden EU:n kehitysyhteistyöbudjetista sekä Suomessa syntyviä pakolaisten vastaanottokuluja.
Esimerkiksi vuoden 2023 maksatuksista varsinaisen kehitysyhteistyön osuus oli 751,0 miljoonaa euroa ja muun kehitysyhteistyön osuus 716,2 miljoonaa euroa. Vuodesta 2022 eteenpäin Ukraina on ollut Suomen suurin yksittäinen kehitysyhteistyön ja avun kohde.
Yksityishenkilöiden ja maahanmuuttajien omille perheilleen ulkomaille tekemiä rahalähetyksiä (niin sanotut remissit) ei lasketa mukaan valtion lahjoitustilastoihin, mutta Maailmanpankin arvioiden mukaan niitä virtaa Suomesta ulkomaille noin miljardi euroa vuosittain.
Jos tarvitset tarkempia tietoja, voimme eritellä Ukrainalle annetun tuen määrää, katsoa rahoituksen jakautumista YK-järjestöjen kesken tai tarkastella kuluvan hallituskauden leikkauksia. Mihin suuntaan haluaisit laajentaa tarkastelua?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Oikein hyvin hoiti Marinin hallitus Suomea!
Paljon paremmin kuin tämä surkea hallitus!
Toivotaan että valta vaihtuu vaaleissa. Suomi ansaitsee parempaa kuin nämä nyhveröt joiden halu tuhota Suomi on katala!!