AI-yhteenveto
Suomen 21 hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin järjestämien sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden vuotuinen valtion rahoitus on noin 24–27 miljardia euroa, ja pelkästään alueiden ICT-järjestelmien perustamiskustannuksiksi arvioitiin alkajaisiksi noin 800 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueiden talouteen ja perustamiseen liittyvät keskeiset luvut jakautuvat seuraavasti:
📊 Vuotuinen rahoitus ja menot
• Valtion rahoitus: Vuositasolla valtio rahoittaa hyvinvointialueita runsaalla 24–27 miljardilla eurolla (esimerkiksi vuodelle 2025 rahoitus oli yli 24 mrd. € ja kasvaa vuoteen 2027 mennessä lähes 28 miljardiin euroon).
• Käyttökustannukset: Esimerkiksi vuonna 2024 maan sote-nettokäyttökustannukset olivat yhteensä noin 24,6 miljardia euroa eli noin 4 395 euroa asukasta kohden.
⚠️ Perustamis- ja muutoskustannukset
• ICT-kulut: Pelkkien tietojärjestelmien ja ICT-infrastruktuurin pystytyskustannusten on arvioittu olleen pelkästään noin 800 miljoonaa euroa, minkä lisäksi järjestelmien yhteensovittaminen ja jatkuva integrointi ovat nostaneet laskua.
• Alijäämät: Alkuvuosina alueet ovat tehneet yhteensä miljardiluokan alijäämiä (vuosina 2023–2024 kertyi alijäämää yhteensä noin 2,4 miljardia euroa), vaikka vuonna 2025 talous kääntyikin odotettua ylijäämäisemmäksi.
Suomen 21 hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin järjestämien sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden vuotuinen valtion rahoitus on noin 24–27 miljardia euroa, ja pelkästään alueiden ICT-järjestelmien perustamiskustannuksiksi arvioitiin alkajaisiksi noin 800 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueiden talouteen ja perustamiseen liittyvät keskeiset luvut jakautuvat seuraavasti:
📊 Vuotuinen rahoitus ja menot
• Valtion rahoitus: Vuositasolla valtio rahoittaa hyvinvointialueita runsaalla 24–27 miljardilla eurolla (esimerkiksi vuodelle 2025 rahoitus oli yli 24 mrd. € ja kasvaa vuoteen 2027 mennessä lähes 28 miljardiin euroon).
• Käyttökustannukset: Esimerkiksi vuonna 2024 maan sote-nettokäyttökustannukset olivat yhteensä noin 24,6 miljardia euroa eli noin 4 395 euroa asukasta kohden.
⚠️ Perustamis- ja muutoskustannukset
• ICT-kulut: Pelkkien tietojärjestelmien ja ICT-infrastruktuurin pystytyskustannusten on arvioittu olleen pelkästään noin 800 miljoonaa euroa, minkä lisäksi järjestelmien yhteensovittaminen ja jatkuva integrointi ovat nostaneet laskua.
• Alijäämät: Alkuvuosina alueet ovat tehneet yhteensä miljardiluokan alijäämiä (vuosina 2023–2024 kertyi alijäämää yhteensä noin 2,4 miljardia euroa), vaikka vuonna 2025 talous kääntyikin odotettua ylijäämäisemmäksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olsiko sitä vielä pitänyt valmistella 30 vuotta lisää elikkä yhteensä noin 60 vuotta että varmasti olisi onnistunut!!!
Ensiaskeleet askeleet siihen otettiin jo 1990 luvulla,,,
Meillä oli jo läänit, joten mitään rahanpolttamista ei olisi tarvinnut järjestää, ja uskon että rahat meni vassujen taskuun. Sen verran tunne huijareita. talousosaaja esimies muutosjohtaja
Joten buuuuu sinun 60 vuodelle.
Soten ongelma on paska apotti potilastietojärjestelmä, miksi moni lääkäri lähtee yksityiselle duuniin... soteosaaja
Itse olin tuota paskaa testaamassa muutamia vuosi ja aikani meni turhuuteen..
Koko sillä "hevonperseen hallituksella" ei ollut mitään tietoa mistään.
Ei minkäänlaista osaamista missään kuin vain rahanjaossa.
Sannan sanoin: Suomi on vauras maa....( Maksoimme italiaanojen tie-ja asuntoremontitkin).
On tämä läpeensä tyhmä maa päättäjineen!
https://www.verkkouutiset.fi/a/sairaalantappajaksikin-haukuttu-keskustaedustaja-kehuu-kokoomuksen-avausta/ kes-kusta