Olen miettinyt, että mitä järkeä on ylipäänsä avioliitoissa ja parisuhteissa. Annat vuosia itsestäsi kaiken. Rahat, aikasi, henkisen kapasiteetin, tuet ihmistä kaikessa jne. Sitten se alkaa...ollaan niin kyllästyneitä, valitetaan kavereille, syrjähyppyjä ja jännitystä. Ja lopulta ero. Tuskaa ja kyyneleitä pitkäksi aikaa. Miksi kukaan uskoo tuollaiseen enää? Ja on niin tavallista. Kuullut niin monta samanlaista tarinaa.
Mitä järkeä
Anonyymi-ap
29202
10Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ei se parisuhde itsessään tuota kaikkea aiheuta. Kyllästyminen voi tulla, mutta siinä vaiheessa vaihtoehtoina ovat puhuminen, suhteen hoitaminen tai rehellisesti lähteminen. Syrjähyppy ei ole mikään luonnonlaki eikä parisuhteen normaali kehitysvaihe. Minusta juuri luottamus, yhteinen historia ja se, että joku pysyy vierellä myös arjessa, ovat koko jutun pointti.
Jos se pysyisi siinä vieressä. Eikä olisi pettämässä.
Vuorovaikutteisuus, jossa molemmat tuntee merkityksellisyyttä? Myötä- ja vasta mäessähän sitä aina luvataan toista tukien edetä arjessa? Karikoita osuu varmaan monien tielle, kun ote herpaantuu luvatusta?
Silloin suhdetta koetellaan. Ja punnitaan asioita, missä meni vikaan? Riitaan tarvitaan aina kaksi, kritiikki itseä kohtaan on silloin hyvästä, jos sitä löytyy vielä molemmiltakin niin onko erolle tarvetta?
Jollei toinen ole tehnyt sitten jotain, jota on vaikea anteeksi antaa? Kukaan meistä ei ole täydellinen, mut ymmärrän sen, kun tulee rajat vastaan ja toisesta paljastuu asioita, joita on vaikea hyväksyä. Ymmärryksellä on arvoa enemmän kuin väärin ymmärtämisellä näissä.
Dopamiinihakuiset ihmiset kyllästyvät ja pettävät herkemmin. Moraali ja tunnesäätely ovat myös keskeisessä asemassa näissä jutuissa. Molempien tasapuolinen panostus on tärkeää muuten ei toimi.
Kannattaa siis jo alkuvaiheessa olla tarkkana, että nuo asiat ovat kunnossa. Erityisesti suuria tunteita ihannoivat ovat yleensä pahimpia sillä juuri se nitoo yhteen monta noista kohdista. He kyllästyvät, etsivät muualta jännitystä, ovat tyytymättömiä tasapainoisessa suhteessa.
En mitenkään voisi olla kanssasi enemmän samaa mieltä.
Aloittajalle tuo kommentti.
Mitä tarvis muistaa ettei lopputulos olis aina sama
Ennen avioliitto ja sitoutuminen on varmaan merkinnyt enemmän. Mutta nykyään kun saa aina uutta tilalle kun pyyhkii puhelimen ruutua, on ihmissuhteista tullut samaa kulutustavaraa ku mikä tahansa muukin.
Minun ja lasteni isän kanssa oli suurin ongelma se hänen puhumattomuutensa ja siksi hän ei ollut läheinen lastensakaan kanssa! Mutta pahinta oli se, ettei hän lähtenyt edes parisuhdeterapiaan, kun sitä hänelle kolmen vuoden aikana pyysin! Minun mitta tuli lopulta aivan täyteen ja ilmoitin hänelle laittavani eropaperit menemään ja päätin etten enää koskaan halua uutta parisuhdetta kenenkään kanssa! Koen sen niin, että nainen joutuu aina olemaan se, joka joutuu tekemään enemmän parisuhteessa niin henkisesti kuin fyysisestikin! Olen nauttinyt yksin olemisesta aivan valtavasti, enkä enää koskaan suhteile kenenkään kanssa!
Se mikä sinun käytöksessä on paskamaista on, että tuskin miehesi on puhumattomaksi muuttunut, vaan hän on ollut vähäsanainen jo alusta pitäen, mutta SINUA se on ruvennut myöhemmin häiritsemään.
Sinulla vain on ollut niin kova tarve parisuhteeseen ja lapsiin, että olet sivuuttanut merkit parisuhteen toimimattomuudesta ja valehdellut miehelle.
Nyt kun olet saanut lapset, on mies tarpeeton ja saa mennä ja nautiskelet olostasi.
Kyllä ne miehet voi hyvin muuttua; aktiivisesta, liikunnallisesta ja sosiaalisesta ihmisestä passiiviseksi sohvaperunatuppissuuksi. Miehet saattavat esittää parisuhteen alussa (jopa vuosia) aivan totaalisen muuta kuin ovat, jotta saavat naisen koukkuun.
-sivusta
Saako sinut tuollaisella koukkuun?
Oletko tehnyt mitään itse? Nytkö on tyytymätön olo.
Petä miestäsi mahdollisimman monen matun kanssa. Perusta of tili ja jaa pesää kaikille ja julkaise se tuntien itsesi voimaantuneeksi. Jätä se sohvaperuna sika. Sehän osoittaa sulle selvästi kuinka se käyttää sua hyväkseen oleileilessaan teidän yhteisellä sohvalla. Sä olet heittänut elämäs hukkaan. Vain pettäminen mahdollisimman monen kanssa voi pelastaa sut. Lue tarkasti meidän muiden ohjeet sulle. Vain siten ymmärrät kuinka paljon onnellisempia kuin sinä me ollaan. Ja näinhän sä varmaan olit jo suunnitellutkin tekeväsi.
No can do. Kaikki eivät toimi kuten sinä.
Jos esimerkiksi tapailette parisuhteen alussa puoli vuotta tai vuoden ennen kuin muutatte yhteen ja ennen lapsia olette yhdessä pari vuotta, niin vannon, että kyllä merkkejä tuollaisesta käytöksestä on.
Jos mies on aikaisemmin ollut puhelias ja liikunnallinen ja sitten on vain hiljaa sohvalla, kuten esität, kaipaa hän apua eikä eroa. Hän on luultavasti masentunut tms. EI kukaan jaksa esittää vuosikausia sosiaalista ja liikunnallista.
Nainen ei enää tarvitse kumppania, ainoastaan lapsen tai muutaman, yhdelläkin taakalla saa Kela Gold:in.
Mies kaipaa kumppania mutta liian suuri #metoo sepitteen vaara.
Jos ei oo Jumala mukana liitossa, niin p*rsiilleen se menee, sanokaa mun sanoneen. Kaikki tuntemani onnellisessa pitkässä liitossa olevat uskoo Jumalaan. Eivätkä vain tapauskovaisina vaan siten että se näkyy kaikessa mitä tekevät, miten palvelevat toisiaan ja muita ihmisiä, rukoilevat yhdessä liittonsa puolesta, ovat toisistaan kiitollisia jne.
Näinhän sitä luulisi, mutta uskovaisten joukossa on hyvin paljon niitä joilla on vanhoillinen käsitys avioliitosta, että mies on perheen pää, ja nainen on alistettuna ilman omaa tahtoa.
Nämä perkeleen pelinappulat eivät ole koskaan lukeneet koko Raamattua, saati ymmärrä siitä pätkän vertaa.
Kun Jumala antoi ohjeensa, niin se annettiin miehelle, ja missä mies oli kun saatana lirkutteli, no siinä vieressä. Jokainen voi itse lukea.
Ja sitten mistä se nainen luotiin, ihan vierestä, rinnallakulkijaksi, ei pääksi, mutta ei myöskään jalan alle.
Onkohan uskovaisten joukossa yhtään ainoaa selväjärkistä miestä joka noudattaa Raamatun mukaan elämistä, eli rakastaa vaimoaan ja antaa elämänsä hänen puolestaan, sellaista miestä on hyvin helppoa kunnioittaa
Mutta paskat, pelkkiä hyväksikäyttäjä ja alistajia, josta Kristuksen rakkautta ei löydy karvan vertaa.
Ei uskonto tee ihmisestä automaattisesti yhtään parempaa. Joillekin se tuntuu päinvastoin antavan syyn kuvitella olevansa moraalisesti muiden kengänkuluttajien yläpuolella. Ihmisen hyvyys mitataan teoissa ja siinä, miten hän kohtelee muita, ei uskonnollisella vakaumuksella tai Raamatun tuntemuksella. Ylimielisyys ei muutu hyveeksi sillä, että sen verhoaa uskoon.
"uskovaisten joukossa on hyvin paljon niitä joilla on vanhoillinen käsitys avioliitosta, että mies on perheen pää"
Se ei ole minkään Satukirjan mukaista eikä vanhoillista. Kyseessä on evoluution tuottama luonnonjärjestys, aivan samoin kuin kaikilla muillakin elollisilla on luonnonjärjestys, kumpikin osapuoli tuo parisuhteeseen se minkä parhaiten osaa, mihin parhaiten kykenee.
Pitää mennä oikean ihmisen kanssa kimppaan. Hyvässä parisuhteessa ei tarvitse uhrata itseään eikä omaa identiteettiään. Molemmat joustavat, molemmat antavat ja molemmat saavat. Parisuhteen pitäisi tuoda elämään enemmän hyvää kuin ottaa siitä pois
Alussa voi esittää täydellistä, ja kun on mato koukussa niin koko paska lentää tuulettimeen.
Vai sellainen on sinun käsityksesi kaikesta?
Se, että ihminen näyttää suhteen alussa parhaat puolensa, ei tarkoita, että hän esittäisi jotakin muuta kuin on. Ihmiset oppivat tuntemaan toisensa ajan myötä, ja silloin tulevat esiin myös puutteet, ristiriidat ja erilaiset tarpeet. Se on normaalia, ei mitään huijaamista tai koukuttamista.
Jos kokee toisen toimineen epärehellisesti, pitäisi pystyä kertomaan konkreettisesti, missä ja miten. Pelkkä syyttely ei tee omasta tulkinnasta totuutta.
Parisuhteessa tarvitaan kahden ihmisen vastuunkantoa, rehellisyyttä ja kykyä keskustella vaikeistakin asioista. Ei sitä, että toinen julistetaan jälkikäteen kaiken pahaksi alkujuureksi.
Naiset katkeroituvat kun menopaussivaivat alkavat. Täällä on vain sellaisia naisia, jotka pitävät itseään matona.
🙶" Se, että ihminen näyttää suhteen alussa parhaat puolensa, ei tarkoita, että hän esittäisi jotakin muuta kuin on. "🙷
Onhan se, täsmälleen niin. Mutta, miesvihaiset eivät tajua että kummatkin niin tekevät. Kumpikin pyrkii antamaan sellaisen kuvan että on juuri sellainen kuin kumppani toivoo. Mies palvelee kaikessa sekä maksaa kaiken, nainen puolestaan antautuu miehelle aina auliisti ja taipuvaisesti.
🦵
No jos seurustelee kuukauden, niin näin voi tapahtua, mutta jos seurustelee vuoden ei niin voi käydä.
Parisuhde on todella suuri riski.Minkä verran sijoitat siihen paljon vai vähän.Jos sijoitat paljon voit menettää kaiken.Puolestaan vähän tai ei mitään et saa juuri mitään mutta et myöskään häviä.Olen valinnut helpoimman tien, ei suhteita.Jos haluat kokea/tuntea rakkautta se riski on vain otettava ja kestettävä.
Ei ole mikään riski. Tyypillisesti parisuhteen päättyessä ei menetä mitään, avioliiton päättyessä voi menettää enintään 50%. Jos suhde kuitenkin päättyy, on voittanut/saanut, kaiken sen huuman mitä suhteessa on kokenut.
"Sitten se alkaa...ollaan niin kyllästyneitä, valitetaan kavereille, syrjähyppyjä ja jännitystä. Ja lopulta ero."
Toimitko sinä itse noin - siis kyllästyt valitat, harrastat syrjähyppyjä jne? Jollet, niin sitten tiedätkin periaatteessa jo "Miksi kukaan uskoo tuollaiseen enää". Koska kaikki eivät ole samanlaisia. Ongelmana on vain se kuinka löytää toinen sellainen, joka ei harrasta noita.
Sitä minäkään en tosin ymmärrä miksi kukaan menee naimisiin. Aivan turhaa touhua.