anti-encirclement grenade
Termi "anti-encirclement grenade" (ransk. grenade de désencerclement, tunnetaan myös nimellä sting-ball grenade) viittaa ei-lappavaan mellakantorjuntakranaattiin, jota poliisivoimat käyttävät väkijoukkojen hajottamiseen ja saartotilanteista vapautumiseen.
Ase nousi voimakkaasti kansainvälisiin uutisotsikoihin lokakuussa 2026 Ranskassa syttyneiden laajojen opiskelijamielenosoitusten seurauksena. Lensin kaupungissa tapahtuneessa yhteenotossa 15-vuotias mielenosoittaja menetti kätensä yritettyään poimia maasta poliisin laukaiseman kranaatin heittääkseen sen takaisin. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua poliisin voimankäytön suhteellisuudesta alaikäisiä vastaan.
Miten kranaatti toimii?
• Rakenne: Kranaatti koostuu yleensä kovasta kumikuoresta, jonka sisällä on räjähdysainetta ja useita kymmeniä (yleensä 18 kpl) kovia kumiammuksia tai -pellettejä.
• Vaikutus: Räjähtäessään kranaatti tuottaa erittäin kovan paukkeen (jopa 144 desibeliä) ja sinkoaa kumipallot pyörivässä liikkeessä joka suuntaan noin 15–30 metrin säteellä. Osassa malleista vapautuu samalla kyynel- tai pippurikaasua.
• Käyttötarkoitus: Se on suunniteltu käytettäväksi maata pitkin vieritettynä. Sen tarkoituksena on säikäyttää ja fyysisesti etäänyttää poliisin ympärille kerääntynyt aggressiivinen väkijoukko silloin, kun viranomaiset ovat vaarassa joutua saarretuiksi.
Kritiikki ja vakavat vammat
Vaikka asetta kutsutaan "ei-tappavaksi" (non-lethal), se luokitellaan Ranskassa A2-kategorian sotamateriaaliksi. Koska kranaatti sisältää voimakkaan räjähdepanoksen, sen virheellinen käyttö – kuten suoraan ihmistä kohti ampuminen tai kranaatin räjähtäminen kädessä – aiheuttaa vakavia pysyviä vammoja, kuten käsien irtirepeämisiä, leukamurtumia, kuulovaurioita ja silmien menetyksiä. Ranska onkin ainoita Euroopan maita, joka sallii tämän kranaattityypin käytön siviilimielenosoituksissa.
Termi "anti-encirclement grenade" (ransk. grenade de désencerclement, tunnetaan myös nimellä sting-ball grenade) viittaa ei-lappavaan mellakantorjuntakranaattiin, jota poliisivoimat käyttävät väkijoukkojen hajottamiseen ja saartotilanteista vapautumiseen.
Ase nousi voimakkaasti kansainvälisiin uutisotsikoihin lokakuussa 2026 Ranskassa syttyneiden laajojen opiskelijamielenosoitusten seurauksena. Lensin kaupungissa tapahtuneessa yhteenotossa 15-vuotias mielenosoittaja menetti kätensä yritettyään poimia maasta poliisin laukaiseman kranaatin heittääkseen sen takaisin. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua poliisin voimankäytön suhteellisuudesta alaikäisiä vastaan.
Miten kranaatti toimii?
• Rakenne: Kranaatti koostuu yleensä kovasta kumikuoresta, jonka sisällä on räjähdysainetta ja useita kymmeniä (yleensä 18 kpl) kovia kumiammuksia tai -pellettejä.
• Vaikutus: Räjähtäessään kranaatti tuottaa erittäin kovan paukkeen (jopa 144 desibeliä) ja sinkoaa kumipallot pyörivässä liikkeessä joka suuntaan noin 15–30 metrin säteellä. Osassa malleista vapautuu samalla kyynel- tai pippurikaasua.
• Käyttötarkoitus: Se on suunniteltu käytettäväksi maata pitkin vieritettynä. Sen tarkoituksena on säikäyttää ja fyysisesti etäänyttää poliisin ympärille kerääntynyt aggressiivinen väkijoukko silloin, kun viranomaiset ovat vaarassa joutua saarretuiksi.
Kritiikki ja vakavat vammat
Vaikka asetta kutsutaan "ei-tappavaksi" (non-lethal), se luokitellaan Ranskassa A2-kategorian sotamateriaaliksi. Koska kranaatti sisältää voimakkaan räjähdepanoksen, sen virheellinen käyttö – kuten suoraan ihmistä kohti ampuminen tai kranaatin räjähtäminen kädessä – aiheuttaa vakavia pysyviä vammoja, kuten käsien irtirepeämisiä, leukamurtumia, kuulovaurioita ja silmien menetyksiä. Ranska onkin ainoita Euroopan maita, joka sallii tämän kranaattityypin käytön siviilimielenosoituksissa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Macron hyväksyy tämän.