Vihdoinkin töitä! 1.5 vuotta takana aktiivista työnhakua. Ei edelleenkään vakituista, mutta vuodeksi kumminkin. Takana n. 200 hakemusta ja yli kolmekymmentä haastattelua. Sain jopa alaani vast. työtä esimiehenä.Palkkakin parempi. Hain toki muutakin työtä, mutta pidettiin ylikoulutettuna.
Koittakaa jaksaa vaipumatta epätoivoon, vaikka vaikeata se onkin. Älkää luovuttako, vaan etsikää erilaisia keinoja saada työtä -niin itsekin tein.
*Kohti haasteita*
Koittakaa jaksaa vaipumatta epätoivoon, vaikka vaikeata se onkin. Älkää luovuttako, vaan etsikää erilaisia keinoja saada työtä -niin itsekin tein.
*Kohti haasteita*
Vastaukset 9
Vanhimmat
Onneksi olkoon! Itselleni kävi samoin aiemmin ja sain määräaikaisen homman, joka sittemmin vakinaistettiin - toivottavasti sinulle käy samoin! Täällä ei kyllä pahemmin kannata kirjoitella työnsaannistaan, haukkuvat provoiluksi eivätkä usko, että työnsaanti on mahdollista. Itselleni kävi niin, kun kerroin että sain tämänikäisenä työtä.
Kannustan kyllä kaikkia itsepäisesti yrittämään oikeisiin palkkatöihin.
Toivoisin todella että tulisi se työvoimapula.
Loppuisi alkuunsa tyhmät orjuutus suunnitelmat.
Tsemppiä työuraasi toivotan.
Hyvä homma. Milloinkahan se työttömän leima irtoaa otsastasi? (täällä kun pidetään työtöntä erilaisena ihmisenä, joka ei edes työtä voi saada)
Se on varmaankin aikamoinen helpotus kun olet päässyt töihin. Nyt sun ei tarvii hävetä itseään ihmisten ja kavereiden seurassa ja ajatella että mitähän mieltä tuokin on musta. Naapureitten kanssa tulet paremmin juttuun kun näkevät sinun lähtevä aamuisin töihin, elämäsi muuttuu vapaamaksi
En halua pilata onneasi, mutta tilastojen mukaan pitkäaikaistyötön ennemmin tai myöhemmin elämässään joutuu uudelleen työttömäksi.
Luultavasti tämän vuoden jakson jälkeen olen hetken työttömänä. Nyt olin 1.5 vuotta työttömänä -niin huonosti tuskin enää käy.Tähän asiaan ei vaikuta niinkään tilastot vaan uudelle paikkakunnalle muutto, sekä siten puuttuvat suhteet. Työkokemusta ja koulutusta on paljon.
En aio olla enää lojaali työnantajaani kohtaan, vaan haen koko vuoden uutta pidempiaikaista työpaikkaa. On turha uskoa "mahdollisesti jatkuu" -lupauksiin, sillä työsuhteen päättyessä ollaan vain pahoillaan ja surkutellaan. -Ei paljon auta.
Kauhean negatiivinen asenne sinulla. Kannattaakohan sinun edes hakea töihin, jos pitkäaikaistyöttömänä kuitenkin "ennemmin tai myöhemmin" joudut uudelleen työttömäksi?
Luultavasti tämän vuoden jakson jälkeen olen hetken työttömänä. Nyt olin 1.5 vuotta työttömänä -niin huonosti tuskin enää käy.Tähän asiaan ei vaikuta niinkään tilastot vaan uudelle paikkakunnalle muutto, sekä siten puuttuvat suhteet. Työkokemusta ja koulutusta on paljon.
En aio olla enää lojaali työnantajaani kohtaan, vaan haen koko vuoden uutta pidempiaikaista työpaikkaa. On turha uskoa "mahdollisesti jatkuu" -lupauksiin, sillä työsuhteen päättyessä ollaan vain pahoillaan ja surkutellaan. -Ei paljon auta.
Kauhean negatiivinen asenne sinulla. Kannattaakohan sinun edes hakea töihin, jos pitkäaikaistyöttömänä kuitenkin "ennemmin tai myöhemmin" joudut uudelleen työttömäksi?
Onnittelut sinulle! Kuulut siihen porukkaan joka uskoo itseensä ja nyt se palkittiin.
Olen lähipiirissä seurannut "työttömiä" jotka vain marisevat kun ei ole töitä. Kysyessäni mitä ovat tehneet työllistyäkseen sanovat vain että työkkärin sivuilta katsovat paikkoja mutta kun ei ole, hoh hoijaa...
Vapaaehtoisesti ei hakemuksia lähetetä ja soittaminenkin on kuulemma niin kallista. Lehdissä oleviin hakemuksiinkaan ei vastata!
Monen firman ei tarvitse edes ilmoitella missään avoimista paikoista koska aktiivisia työhaluisia hakijoitakin löytyy.
Uskokaa itseenne ja yrittäkää!
Itsekin olin 90-luvun alussa työttömänä ja ei helppoa olut mutta kyselemällä sekä kovalla hakurumballa löytyi töitä joka myöhemmin vakinaistettiin.
I-H-A-N-A lukea viestisi, joka huokuu aidosti tyytyväisyyttä siitä, että on saanut työtä. Ja hakenut ahkerasti työtä, etkä luovuttanut. Minun työpäiväni on pelastettu!