Kaikki menee suunnitelmien mukaan. Paitsi sota ja talous sekä muutama muu pikkujuttu...
Kremlin puskurivarat ovat niukemmalla kuin äkkiseltään näyttäisi. Kaikki rahoituksen strategiat tulevat nyt tekemään kipeää.
Venäjän sotatalouden pinnan alla mätii.
Kremliltä luonnistuu sodankäynnin rahoitus toistaiseksi ilman akuuttia finanssikriisin riskiä, mutta se käy jatkuvasti vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Näin tilanteen kiteyttää Kiovan kauppakorkeakoulu KSE tuoreessa tutkimuksessaan.
Venäjän hallituksen virallinen ennuste vuoden 2026 budjettialijäämästä on 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. KSE uskoo luvun kohoavan lopulta ainakin 3,7 prosenttiin.
Tällöin puhuttaisiin jo 8,1 biljoonan ruplan eli noin 84 miljardin euron rahoitustarpeesta. Alijäämien kuittaus nipistää aiempaa kipeämmin.
– Minkä polun hallitus valitseekin, luvassa on taloudellista, yhteiskunnallista ja/tai poliittista kipua, tutkijat toteavat.
Ongelman ytimessä on se, että kaikki kolme pääasiallista alijäämien rahoituslähdettä – kansallinen hyvinvointirahasto, liittovaltion käteiskassavarat ja kotimaiset lainamarkkinat – ovat muuttuneet runsaudensarvista jatkuvasti niukemmiksi varannoiksi.
Kunkin käyttö edellyttää Kremliltä ankaraa harkintaa, sillä riskit häilyvät kulman takana.
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola sanoo Kauppalehdelle olevansa KSE:n analyysin kanssa ”laajasti ottaen samoilla linjoilla”.
– Yleinen näkemyksemme on, että Venäjällä ei ole mittavaa kriisiä näkyvissä, mutta koko ajan riskit kasautuvat, kustannukset kasvavat, ja talousongelmat alkavat näkyä laajemmin yhteiskunnassa.
Kremlin puskurivarat ovat niukemmalla kuin äkkiseltään näyttäisi. Kaikki rahoituksen strategiat tulevat nyt tekemään kipeää.
Venäjän sotatalouden pinnan alla mätii.
Kremliltä luonnistuu sodankäynnin rahoitus toistaiseksi ilman akuuttia finanssikriisin riskiä, mutta se käy jatkuvasti vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Näin tilanteen kiteyttää Kiovan kauppakorkeakoulu KSE tuoreessa tutkimuksessaan.
Venäjän hallituksen virallinen ennuste vuoden 2026 budjettialijäämästä on 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. KSE uskoo luvun kohoavan lopulta ainakin 3,7 prosenttiin.
Tällöin puhuttaisiin jo 8,1 biljoonan ruplan eli noin 84 miljardin euron rahoitustarpeesta. Alijäämien kuittaus nipistää aiempaa kipeämmin.
– Minkä polun hallitus valitseekin, luvassa on taloudellista, yhteiskunnallista ja/tai poliittista kipua, tutkijat toteavat.
Ongelman ytimessä on se, että kaikki kolme pääasiallista alijäämien rahoituslähdettä – kansallinen hyvinvointirahasto, liittovaltion käteiskassavarat ja kotimaiset lainamarkkinat – ovat muuttuneet runsaudensarvista jatkuvasti niukemmiksi varannoiksi.
Kunkin käyttö edellyttää Kremliltä ankaraa harkintaa, sillä riskit häilyvät kulman takana.
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola sanoo Kauppalehdelle olevansa KSE:n analyysin kanssa ”laajasti ottaen samoilla linjoilla”.
– Yleinen näkemyksemme on, että Venäjällä ei ole mittavaa kriisiä näkyvissä, mutta koko ajan riskit kasautuvat, kustannukset kasvavat, ja talousongelmat alkavat näkyä laajemmin yhteiskunnassa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Putilisko ajaa Venäjän totaaliseen suohon.
Ei kuitenkaan niin paha tilanne kuin Suomella. Suomen talous: Pelkästään puolustusmenot+ korkokulut hipovat jo 20 miljardia vuodessa, se tekee about 600 euroa kuussa/veronmaksaja. Maa velkaantuu samaa vauhtia. Ukraina ja asevarustelu vetää tämän maan konkurssiin. Tätä vauhtia 100 miljardia lisävelkaa tulee 10v välein, jopa nopemmin.
Tyypillistä ryssimistä....
Venäläissotilaista tuli huijareille ”uutta öljyä” – rekryjen rahat katoavat
Venäjän armeijassa esiintyy järjestelmällistä sotilailta varastamista.
Venäläisistä sotilaista on tullut huijareille ”uutta öljyä”, paljastaa venäläinen sotabloggaaja Anastasia Kashevarova. Venäjän armeijassa esiintyy laajamittaista ja järjestelmällistä sotilaiden rahojen varastamista, ja rikolliset ovat onnistuneet huijaamaan värvätyiltä ja haavoittuneilta sotilailta varallisuutta yhteensä kymmenien miljoonien ruplien edestä.
Kashevarovan Telegram-kirjoitusta referoi brittiläinen historioitsija Chris Owen viestipalvelu Blueskyssa.
– Valitettavasti siellä, missä liikkuu paljon rahaa, on aina myös paljon roistoja. Ja niin kutsuttuun sotilaalliseen erikoisoperaatioon osallistuville maksetaan paljon rahaa. Heidän ympärillään pyörii ihmisiä, jotka hankkivat elantonsa muiden epäonnella. Saan lukuisia avunpyyntöjä, Kashevarova kirjoittaa.
– Sotilaiden pankkikorteilta varastetuista rahoista tulee valtavasti valituksia ja avunpyyntöjä. Ongelma on järjestelmällinen, ja huijarit löytyvät sotilaiden omista riveistä. Aseveljistä. Värvääjistä. Ihmisistä, joiden pitäisi auttaa, mutta jotka todellisuudessa varastavat.
Sotilaille myönnettäviä pankkikortteja varastetaan ennen kuin ne päätyvät omistajilleen, ja sairaaloissa rikolliset pääsevät käsiksi haavoittuneiden tileihin viemällä näiltä kortteja ja puhelimia.
Tekijöinä voivat olla myös sotilaiden omat aseveljet.
– Sotilaat jättävät tehtäviin lähtiessään usein henkilökohtaisia tavaroitaan tukikohtaan, mutta heidän omaisuuttaan ja asiakirjojaan katoaa. Kadonneiden tavaroiden joukossa on myös pankkikortteja.
Näiltä korteilta nostetaan rahaa mobiilipankin kautta tai muilla keinoin, sotabloggaaja kertoo.
Kashevarova mainitsee useita esimerkkejä laajoista huijausvyyhdeistä. Esimerkiksi Kirovin alueella seitsemänhenkinen rikollisjoukko onnistui huijaamaan 24 sotilaalta yhteensä yli 44 miljoonaa ruplaa.
– Kuka tästä on vastuussa? Viranomaiset puuttuvat asiaan vasta jälkikäteen ja rankaisevat rikollisia. Sotilaiden korvausjärjestelmä on kuitenkin rakennettu tavalla, joka tekee sen hyödyntämisen erittäin helpoksi. Tämä houkuttelee paikalle kaikenlaisia roistoja, jotka rikastuvat toisten hengellä ja verellä, Kashevarova kirjoittaa.
Ihan normaalia venäläistä meininkiä, rikos se on joka kannattaa venäjällä.