Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin noin 3 maapalloa lisää. Kaikenlaiset firmat valmistavat kaikenlaista turhaa, jota kukaan ei tarvitse. Suomalaiset ei edes osaa kierrättää. Onko se ihan hirveä ajatus, että ostaisikin seuraavaksi vaikka käytetyn puhelimen? Sitäpaitsi se säästää myös rahaa. Ostakaa kestäviä vaatteita, ja älkää tuhlatko vettä.
Kysymys: mikä on turhin asia, mitä olette ostaneet? Itse ostin joskus laitteen, joka soittaa linnunlaulua, kun sen ohi kävelee.
Kysymys: mikä on turhin asia, mitä olette ostaneet? Itse ostin joskus laitteen, joka soittaa linnunlaulua, kun sen ohi kävelee.
Vastaukset 9
Vanhimmat
" Käytetyn puhelimen" !!!! Siihenhän joutuisi hankkimaan uuden akun, muutamia komponentteja, mahdollisesti näppäimistöä ym, ym. Se tulee kalliimmaksi kuin kuin uusi puhelin !!!! Käytännön todellisuudessa totesin asian viime viikolla . Kierrätys on hyvä asia JOS se todellisessa elämässä toimisi. KÄNNYKÖISSÄ ei toimi. Ainut aloituksessa oli todellisesta elämästä vaatteiden osuus.Hyvät ja kalliit ovat todellisessa elämässä fiksumpi vaihtoehto. Miksi osa "viherpesusta" ja siitä kertomisesta on täyttä ns. muunneltua totuutta. En viitsinyt laittaa kärjekkäämpää faktaa, koska säälittäänuo viherpesijöiden oletukset.
Aloitus lienee jonkun kiintiöpiipertäjän tekeleitä kun käytännön elämä on täysin hukassa. Nähtävästi hänen elämiskustannuksia hoitaa isä tai äiti. Ei kukaan aikuinen ole noin tietämätön todellisesta elämästä kustannuksineen.
Minulla edelleen Nokia 1600 ja tietokoneena MikroMikko Indiana.
Hyvin vakuuttavaa, muitakin pahempaa voisi olla, esim. uusin älypuhelin tai vähemmän arvokas valmistaja, ehkä vähemmän kuin 1000 euroa.
Oikeastaan älypuhelin lienee toiseksi pahinta monen muun asian jälkeen muutenkin, tarvittavat radioverkot, akkujen parin vuoden välein vaihto, sekä tietoturvan epävarmuuskin.
Miksi älypuhelin on asioinnissa suositeltu ?
Eihän se ole edes ergonominen käytön kannalta, vai onko ?
Riippuvuutta kasvava datasiirto netissä ja kokonainen teollisuuden määrä joka siihen on syntynyt vaikuttaisi olevan datakeskustenkin kanssa enemmän haitta kuin hyöty.
Onko mukavuus hyötyä tai välttämättömyyttä... vaikka onkin mahdollista, ehkä on tai ei.
Uutisointi netissä on pahimmillaan kapea-alaista, tiivistettyä mutta unohtaa sen journalistisen näköalan, tulos voi olla yksipuolinen kun ne piilohaitat onkin poistettu.
Voiko mihinkään uskoa tai luottaa.
Ehkä ei.
Helppohan se on lämpimässä elellä paljaan taivaan alla ilman lämpölaitoksia ja paskata vesiä ilman vedenpuhdistamoja. Ja monta muuta asiaa joita ei ole siellä kehitysmaissa laskettavaksi. Jätehuoltoa. Sielläkin on kyllä metsät saatu tehokkaasti autioitettua polttopuiksi ja savutettu ilmakehään. Villieläimet on luonnollisesti tapettu tavalla tai toisella pois asutuksen ja viljelysten tieltä. Vielä ei ole niin heikko ravitsemus että se vaikuttaisi syntyvyyteen. Ai nämä eivät vie yhtäkään palloa kulutuksellaan?
Koska keskimääräisen suomalaisen kokonaisvaltainen ekologinen jalanjälki on noin 5,4–5,8 globaalihehtaaria, suomalaisten jalanjälki mahtuu jo valmiiksi Suomen oman pinta-alan sisäpuolelle.
Aloittaja valehtelee tarkoituksella. Katsoisi ensin faktat luonnonsuojelusta ja saasteista Aasiassa, Amerikassa kokonaisuudessaan koko mantereet ja lopuksi Afrikan tilanne. Niissä ei jalanjäjet riitä mihinkään. Miksi niistä ei puhuta vertailuissa koskaan vaan höpötetään pelkästään Suomesta?
Niin, luonnonsuojelu toimii jos siihen on riittävä tietoisuus ja ekologinen ymmärrys.
Ei se Suomessakaan kovin korkea ole, kun perinteitä vastassa on hyödyt ja osinkotulot tai muut.
Yksi erikoinen piirre tässä vihreässä ajattelussa tosin on erikoinen, joka vaatisi riippumattoman näköalan.
Mikä on vihersiirtymän itsensä ekologinen jalanjälki vuodessa ?
MIten se mitataan paikallisesti ja globaalisti ?
Onhan monikin toimi vihreänäkin varsin energiaa sekä luonnonvaroja kuluttavaa muodoissaan.
Ekologiaa voisi nähdä enemmän materiaaleissa rakentamisessa ja periaatteissa, mutta näkyvissä on porealtaita ja kestopuuta tai muuta vastaavaa, joka saattaa olla varsin tavallista haittakulutusta.
Autojen sähköistyminen on laajavaikutteinen asia, joissa vaikutuksia ovat kuljetus, kaivosalueet, jalostus ja mahdollinen kierrätyskin omine vaikutuksineen.
100% kierrätysasteeseen kuluvissa materiaaleissa tuskin on edellytyksiä. Eikä materiaalien uudistaminen ja purkaminen ole kovinkaan energiatietoista, riippuen miten esim. akku on rakentunut.
Mikähän on nykyisin vihreää ? Maatalous ? Liikenne ?
Kasvihuoneet ?
Väri voi olla, mutta ei väriaineet nekään välttämättä.
Hmmm...
Jos kaikkialla olisi yhtä vähän ihmisiä kuin suomalaisia, ei tarvittaisi yhtään ylimääräistä palloa kellekään. Ilmaston muutos on, mutta se ei johdu suomalaisten tekemisistä tai tekemättä jättämisestä.
Miten ympäristöajattelija ratkaisee sen, että massojen toimeentulon vuoksi pitää saada talouskasvua, ja toisaalta massat vaatii lisää kulutusmahdollisuuksia. Mihin väliin tässä sopii ympäristön suojelu?
Lämpimikseenkö siitä puhutaan?