lapseton henkilö nykymaailmassa, jonka digitaidot eivät olleet nuorempanakaan huippua.
Siihen päälle alkavat muistiongelmat.
Oletteko ajatelleet, miten tällainen henkilö pärjää nykyään, ja entäs tulevaisuudessa?
Mietityttääkö asia omalla kohdalla?
Siihen päälle alkavat muistiongelmat.
Oletteko ajatelleet, miten tällainen henkilö pärjää nykyään, ja entäs tulevaisuudessa?
Mietityttääkö asia omalla kohdalla?
Vastaukset 21
Vanhimmat
voi että
Tulevaisuudessa se kuolee pois. Ihan sama oliko digiä tai ei.
Ei mun iäkkäät vanhemmat ainakaan pärjäisi mitenkään jos en lähes jp auttaisi.
Kuolo korjaa aikanaan
Kuten digitaitoisetkin. Maan alle laitetaan kaikki.
Osa poltetaan ja ripotellaan tuhkana pinnan alle, ei mullan alle.
No juuri nuo eivät nyt huoleta. Minulla kun on lapsi, digitaidot ovat erinomaiset ja muistipelaa (vielä) hyvin. Tulevaisuudesta tosin kukaan tiedä. Ties vaikka nuo hullut vanhukset vielä ajaisivat meidät kaikki takas kivikauteen.
Tämä tilanne on monella edessä, itsekin matkalla tähän ehkä lähimmän 10+ vuoden sisällä jo? Huoli aiheellinen + sote- ongelmat, jotka todennäköisesti huononee, kun resurssipula tekijöissä kasvaa?
Ja osaamisen taso tekijöissä laskee? Mietityttää paljon myös pitkäaikaistyöttömyys, kun ei kelpuuteta työmarkkinoille enää 50+ ikäisiä. Jotka on aika huonoista lähtökohdista siirtymässä eläkkeelle?
Pitäs varmaan osata hakeutua hoitoon tai hoidon piiriin
Jos ei lapsillekaa enää opeteta luku/kirjoitustaitoo, ni ei kyl sitte mitenkään voi digipakkoa vanhuksilleka vaatia.
Mitenkä pärjäsivät keskiajalla tai nälkävuosina? Mitenkä eläimille käy avaranluonnon luontodokkareissa?
Ehkä hyvinvointiyhteiskunta oli vain häiriö todellisuudessa. Kaunis ja höttöinen unelma, joka tuhoutuu omaan mahdottomuutensa, kun itsemurhaempatiaan sairastuneet todellisuuden tajunsa kadottaneet naivit hölmöläiset yrittävät kustantaa sosiaaliturvaa koko maailmalle, jotka eivät ole koskaan laittaneet tikkua ristiin järjestelmän hyväksi. Demokratian kanssa se ei vain toimi, koska keskiarvo äänestäjä on liian tyhmä laskemaan mihin rahat riittää.
Ns. intiaanikuolema oli monissa kulttuureissa vastaus vanhuuteen. Etsitään kivapaikka korkealta kalliolta mistä on kaunis näköala ja jäädään sinne odottelemaan.
60e, niin saa apua kahdeksi tunniksi. Tuo siis kotitalousvähennyksen jälkeen. Monelle on vaan kauhistuttava ajatus, että kukaan ventovieras tulee kotiin. Ennen tuli kunnalta kodinhoitaja. Yksinkertaista. Nyt kaikki on tehty niin prkl. monimutkaiseksi, että vanhuksilla on pakko olla joku omainen auttamassa. Miten voikin olla joku terveyskeskukseenkin soittaminen miljoonan valikon takana.
Mitä yrität? Sitäkö että jos ei osaa, pitäisi huolia sinut? Älä nyt höplästä vetele. Kukaan ei ota ketään siksi ettei jotain osaa. Auttajia löytyy. Yrität manipuloida. Ei jatkoon.🤷♀️
Kuolema korjaa. Myös meikäläisen, joka ei enää saa mistään kelloa, puhelinta, eikä autoa. Niitä kun ei enää tehdä meikäläisen osaamiskyvylle. Ei myöskään pääse lääkäriin, eikä saa reseptitietojakaan, kun ilman nettiyhteyttä ja digiosaamista ei voi tehdä mitään.
Kummasti osaat kuitenkin nettiin kirjoitella, ei ole sen vaikeampaa hoitaa asioitaan. Sinulla on asenneongelma.
Voi ei. Sun täytyy nyt heti ottaa sun paikalliseen hyvinvointialueeseen yhteyttä, jotta sulle tehdään sellainen palvelutarpeen arviointi.
Saat 4kpl A4 -kokoisia papereita. Siellä on eri alojen yrittäjien puhelinnumeroita. Yksi siivoaa, toinen tekee pihatöitä jne. Sitten se yrittäjä yrittää myydä sulle maksimimäärän työtunteja. Haluat, tai et.
Jos sulla on paljon sairauksia, niin rahat menevät kelataksiin, lääkkeisiin, erikoissairaanhoitoon, päivystykseen jne. Rahat eivät riitä.
Tämä on vaikea yhtälö. Saatko sentään itse haettua vielä kaupasta ruokaa, ja pystytkö edes vähän siivoamaan ja tekemään kotitöitä? Se auttaa jo paljon.
On meissä eroja että ei kun onnea matkaan. Kukin saa mitä ansaitsee. Ei alle ei ylle. Sen mitä on panostanut mihinkin.
Digitaitojen ei tarvitse olla huiput tai koodaamistasoa, jotta yhteiskunnassa pärjäisi. Jokainen perehtyy uusiin tarvitsemiinsa alustoihin ja digipalveluihin sitä tahtia, kuin heille on ajankohtaista käyttää kyseistä palvelua.
Kyllä minullekin veetuillaan etten osaisi tarpeellisia digitaitoja vaikka olen suht näppärä oppimaan uusia ohjelmistoja ja muutonkin opiskellut mm. media-alaa, jossa softilla ja eri nettialustoilla yms. on varsin suuri merkitys.
En nyt sitten tiedä onko oletuksena, että jokainen rakentaa tietokoneensa ja koodaa sovelluksensa tulevaisuudessa, mutta tuskin on kuitenkaan vaatimuksena. Lisäksi tekoälyavusteiset palvelut yleistyvät jatkuvasti ja suuren osan rutiininomaisista tehtävistä voidaan hoittaa tekoälyllä. Todennäköisesti kohta on (ellei jo ole) palveluita, joissa riittää, että avaat älypuhelimen ja kerrot mitä haluat tehtävän. Toki tässäkin on tiettyjä tietosuojaan liittyviä seikkoja.
Se nyt on asia erikseen onko kyse toivottavasta kehityssuunnasta vai olisiko inhimillisempi ote kohdillaan ja mitä tekoälyyn tulee niin useimmat asiat hoitaa nopeammin itse, kuin promptaa ja muokkaa tekoälyn tekemisiä. Viimeksi eilen oli palaa käämi, kun pyysin tekstin oikolukua ja tekoäly ensinnäkin muokkasi tekstin uusiksi ja vielä jurnaten samoja asioita kappaleesta toiseen, mutta ainoastaan vaihdellen sanamuotoja.
Eli ei teknologia ja digi ole automaattisesti ratkaisu ja toisaalta eikö ole yhteiskunnan tehtävä muokata palvelunsa kansalaistensa tarpeita vastaaviksi eikä kansalaisten pelkästään mukautua kaikkeen? Tai ketä varten yhteiskunta palveluineen on rakennettu?
Mä mitään ala koodailemaan. Silloin on vain osallisena tekoälyn maailmanvalloituksessa korvaten lopulta ihmisen. Tietsikkaa ja älyluuria tulee jo muutenkin käytettyä vähintäänkin tarpeeksi.
Eikä siansaksan halkkeroiminen jaksa muutenkaan napata mun kohallani. Stressitaso minimiin, luonnon keskelle. Ihmisiä kannattaa tavata vaikken itse siihen kykenekään. Oliiviöljyn naukkailua ja jotain älyllistä virikettä itselleen. Ylimääräiset kilot veks. -💊-.
"jonka digitaidot eivät olleet nuorempanakaan huippua."
Hymähdin tuosta, sillä ajattelin kaikkia vanhoja sukulaisiani, joiden elämään ei ole digitaidot koskaan kuuluneetkaan. Suomessa on tehty vanhojen ihmisten (ja sairaiden) elämä oikein hankalaksi, tarjotaan, suorastaan vaaditaan digiä kaikille ja kaikkeen, eikä ajatella yhtään saavutettavuutta. Kuten pankkiasiat, jotka mietityttää eniten. Eikä vähiten sen vuoksi, että vanhat ihmiset ovat rosvojen ykkös kohde.
Omalla kohdalla asia ei juuri mietitytä, sillä olen varsin huippu digiasioissa... Ainoa mikä mietityttää on liittymien, puhelimien ja tietsikoiden hinta. Aina saa olla uusimassa! Vanhana rahaa on niukasti. Ja siitä tulikin mieleen sekin miksei vanhempien digitaidot kehity, jos muisti ja näkökin pelaa: ei ole varaa latteisiin eikä varsinkaan palkata tai mahdollisuutta pyytää ketään luotettavaa henkilöä asentamaan niitä turvalliseen käyttökuntoon.
- Sheena
Meidän milleniaalien sukupolvi on ensimmäinen, joka on kasvanut sisään digitaitoihin. Puhumattakaan diginatiiveista, jotka eivät ole edes kokeneet aikaa ennen tietokoneita, nettiä ja älypuhelimia.