Karun ja karun, mutta koruttoman ja työtä vaativan?
Minä vähän olen... Löysin elämäni naisenkin tai naistyypin vahingossa. Lehdestä.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/9da823d4-4b91-45d1-a9b9-59868b8ad85c
Miten koet karun, kaunista vai ankeaa? En nyt heti vastaile, meen karuihin hommiin. 😉
Minä vähän olen... Löysin elämäni naisenkin tai naistyypin vahingossa. Lehdestä.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/9da823d4-4b91-45d1-a9b9-59868b8ad85c
Miten koet karun, kaunista vai ankeaa? En nyt heti vastaile, meen karuihin hommiin. 😉
Vastaukset 98
Vanhimmat
Joo tykkään touhuta käsillä. Esim pari viikkoa sitten kaivoin ojaa kun oli menny tukkoon ku maajussi oli huolimattomasti ajanu että yhteine oja menny peltomuraan&saveen. Pitkä 125 metrin alue niin piti pitää paljon taukoja kun melko nopiaa aloin väsyä kun voimat loppui. Ei varmaan toi voimataso nykyään kovin kummoinen että ei ainakaan kestävyysvoimaa ole mutta voimaa kyllä muuten löytyy muttei kestävyysvoimaa. Kovaa hommaa että ehkä yksi kovimmista duuneista.
Eläkkeellä oon niin kotona paljon touhuan kaikenlaista. Pääosin menee ruoanlaittoon aika. Puuhommia myös kun hommataan puita aina. Se on myös kovaa hommaa kantaa ja lastata kärryyn noin 100kg painavia puita. Me pätkimme ne metrin tahi parin metrin pituisiksi pikkupölleiksi ja osa jätetään pitemmäksi pölliksi ja käytämme myös rankapuut. Pajuja emme käytä. Koivu on tehokkain lämmittäjä että on mainio saunapuu!
Ruoanlaitossa ja leivonnassa oon kokeellinen heittäytyjä että kokeilen uusia makuvaihtoehtoja rohkiasti. Leivonnassa pitää olla aina toki ohje jota sävellen /muokkaan mutta leivonnassa pitää tietyt ainekset olla tiedossa koska leipomisjutut epäonnistuu aina jos ei ole reseptiä että pitää tietää jauhon, hiivan,nesteen ja rasvan suhteet toisiinsa ja sitten voi itse lisätä sellaisia aineksia joita ei ole aiemmin käyttäny.
Esim oma erikoispullani johon paan appelsiinimarmeladia, pellavansiemeniä, rusinoita ja kaurahiutaleita ja muuten taikina on samanlainen kuin normaali pullataikina eli kardemumman ja hiivanmakuinen kuten pullan kuuluu olla.
Aika menee nopiaa eläkepäivillä ja on tässä omat hyvät ja huonot puolensa ku välillä kun ei ole tekemistä nii aika voi tulla pitkäksi. Mulla toi hermosto romahti jotenkin ja erakoiduin. Sinkkuna pysynyt.
Vierivä kivi ei sammaloidu ja vanhana sitä nimenomaan täytyy tehdä, että pysyy kunnossa. Ei huilia liikaa, sopivasti.
Nuorena sellaisen joutenolon saa vielä anteeksi, keho ei hätäänny tarpeettomuuttaan toisin kun nyt jo 50v. Kun ei käytetä, ei vissiin tarvita ja menee sitten epäkuntoon. Hiipuu pois.
minä oon 44v mies.
Nuori sitten vielä. Jaksaa heilua.
Ranteella eli puuhommissa lihakset ei ainakaan surkastu ja kun täällä kotona on punttilaite niin hyötykäytän sitä. Raskaat painot nousee ihan hyvin muttei ole sarjakestävyyttä oikein. Paikkoja myös kolottaa ja tietyssä asennossa oikeaan olokapäähän käy kipiää. Ei vielä niin pahana ole että pitäs "juosta" lääkärille. Nehä tommosissa tilantteissa ussein antaa ohjeet mennä fysioterapeutille joka tekkee kuntoutusohjelman. Oikea polvi myös ollu vähän kipeä.
Tullut iät ajat myös liikuttua eli kävelylenkit ohjelmassa (melekein päivittäin), lattiahyppelyt eli teen yleensä 3x15 sarjoissa , juoksua ja pyöräilyä.
Se vasta kivaa, ku löytää itsensä, tai vähintäänkin omaisuuttansa paikkakunnalta, jossa ei oo välttämättä itte ikinä ees käyny. ;)
Olisit tarkempi tavarastas.
Vastasit väärin! Samo-Vaarina hoidat senkin ulos toisten hyyskistä.
No mä en rehellisesti ota mitään tolkkua sun jutuista. Joku salapoliisi leikki vissiin, mutta en pääse ihan perille siitäkään.
Mun kanssa pärjää kun puhuu suoraan, eikä leikkien jotain mitä mun nyt pitäisi ymmärtää rivien väliä lukien kaiketi?
Sinä se löydät näitä elämäsi naisia usein :)
Kyllä Lauraan voisi aivan hyvin tutustua.
Siinä on oikeasti jotain maadottavaa ja juurevaa, kun omaa fyysistä työtä tarvitaan ihan peruselämäänkin.
Taidan olla hänelle vaan liian vanha :(
-keinovaginamies-
Noh, en nyt oikeasti usein juuri koskaan. Mutta Laurahan on meikitön, luontoihminen, tykkää pienistä neliöitä kuten minäkin ja tehdä työtä elämänsä eteen. Siitähän se euforia syntyy.
Parvella näky olleen kiva parivuodekin, millä köllötellä kun ensin on tehty pihatyöt, kannettu vedet, siivottu, syöty ja juotu, tiskattu, pesty tamineet ja peseydytty. Patikoitu.
Sitten kömpii petiin ja kietasee kullan kainaloon ja pussaa pään märäks tai silittelee uneen. Aamulla vähän vileää, mutta kulta ja kahvi saa moottorin käyntiin ja lämpiämään. Ja taas alkaa sama alusta.
Sensuroitu kohta tässä.
Liian vanha minäkin. Vähän kaikille jo. 😂
Ps. Katoin instaankin. On myös kivan mallinen lantio. 😅👍 Naisellinen.
Olis muuten omien mökkimaisemien lähistölläkin.
Pitäiskö tässä oikein joku some-tili perustaa? Pääsis instaa vaklaamaan :))
-keinovaginamies-
Minunkin piti ihan päivittää insta käyttöön, kun ei ollut. Hienoja maisemia oli paljon. Kaunis nuori nainenkin, mutta jäärata luonnon keskellä luistellen oli kyllä wau. Pitää päästä. 😄
Tässä kun on tupajumin kanssa jota ei kiinnosta mikään ulkoilu missään muodossa, pihatyöt, ei mikään niin alkaa jo välillä haaveilla, että muutan korpeen kun aika koittaa. Jaksa mitään sohvalla päivystämistä.
Joku reipas ja sporttinen ulkoilmanainen sullekin.
(Jolle seksi maittaa, totta kai :))
Reippaan ulkoilmapäivän jälkeen ulkosauna lämpiämään ja siitä vällyihin :)
Nythän tästä lähden ulkohommiin, mutta itsekseni.
-keinovaginamies-
No ensin semmonen 2 vuotta sinkkuutta, että ehtii toipua traumoista. 😂
Sitten voikin ainoa hellä naiskäsi olla hoitajan joka työntää pillerit suuhun ja tyrkkää nukkumaan palvelutalon sänkyyn. Nukus nyt ja aamulla sitten tuodaa aamupalaa.
Töhön perään vielä saaaatana. Tehistamaan.
Tehosekotin pesukoneeseen. Tai sun tappauksessa sauvasekotin.
Ei nyt hölmöksi silti tartte ruveta, vaikka vanha on.
Tuostahan puuttuu todella merkittäviä ihmisen perusmukavuuksia.
Missä ovat itämaiset matot, taulut, oma kirjasto, isoisän isän nojatuoli, kristallikruunu ja ruokahuone? Puulämmitteinen sauna löytynee, mutta entäs suihku, kypyamme (kullatuilla jaloilla) sekä ulkouima-allas? Entäs käsinmaalatut astiat platinakoristein ja hopeinen shamppanjavispilä? Entäs ne sitten? Entäs ne?!
Ja tuossa residessissä ei ole kuitenkaan edes shamppanjaa kylmässä hätätilanteita varten.
Juu, ei.
Ei sovi minulle.
Löytyy kaupungista ehkä paremmin nuo mukavuudet.
Ei karuudessa mitään, mutta kylmyydestä en pidä. Se on minulle päällimmäinen vika Suomen karuudessa. Mitä enemmän talvia näen, sitä vähemmän niistä pidän. Jos Suomessa olisi ikuinen kesä, niin viihtyisin vielä karummassakin. En tosin varmaan haluaisi mitään ulkohuussielämää, vaan hankkisin polttavan tai kompostoivan käymälän. Itseasiassa ottaisin sellaisen ihan mielelläni tänne kaupunkioloihinkin. En muuten tiedä onko tämä elämä nyt niin hirveän ei karua näin iäkkäässä ok-talossa täällä kaupunkiolosuhteissakaan. Erona se, että palvelut löytyy läheltä, joka on sinällään ihan kivaa, ettei vaikka kauppakäyntiin tuhraudu koko päivää
Kylmyys se mullakin ainoa mistä en pidä. Kaikki muu menee, kylmästä tulee kipuja.
no pukee ylle palijon vaatetta nii ei tuu kylymä. Noh toki paukkupakkasilla eipä sekään taija täydellisesti auttaa. Mä nautin kaikista vuodenajoista. Kiva lähttee esim kävelylenkille 25 astteen pakkasessa.
25 astetta pakkasta on vielä pientä verrattuna niihin olosuhteisiin, jossa lapsuuteni ja teini-ikäni elelin. Kylmin keli, jonka muistan, oli -45 ja kyllä noita melko samanmoisia näkyy edelleen joka talveen mahtuvan. Niin hyvin ei pysty pukemaan, etteikö tuossa kylmäkin ole.
Lisäksi tietysti kannattaa pitää mielessä, että se kun menet pikku päiväkävelylle auringonpaisteisessa -25 asteen kelissä, on hieman erilainen olosuhde, kuin kantaa vettä kaivolta tai jopa avannosta kun tuulee pirusti ja tulee lunta vaakatasossa.
Kuiva, tuuleton, aurinkoinen, pakkassää on helpoin keli, jota vastaan pukeutua. Varsinkin kun sinne menee vain kävelylle. Siellä saattaa tulla jopa kuuma, jos pukee liikaa.
Ja kerrospukeutuminen. 👍
Kauheeta 😱😱😱
Missä pohjoisnavalla sä oot asunu?
Miten yleensäkä tollasissa olosuhteissa voi selvitä hengissä?
Ihan vain Suomen Lapissa.
Pahalta kyllä kuulostaa. Jo miinus 20 menee jo vaatteista läpi ja hengitysilma tuo omat haasteensa.
Jo niinkin varhaisina aikoina kuin Hippokrates suositteli asuinpaikan valinnassa välttämään äärimmäisiä sääolosuhteita.
"Jo niinkin varhaisina aikoina kuin Hippokrates suositteli asuinpaikan valinnassa välttämään äärimmäisiä sääolosuhteita."
No lapsena sitä harvemmin saa ite valita missä asuu.
No olihan hänellä sentäs somasti kahvinkeitin ja leivänpaahdin siinä hyllyllä vieri vieressä. Ja huusissakin kaksi pyttyä. En oo kyllä koskaa nähny noin hienoo huusia, oikein hirsistä tehtyä. Naisille on kyllä usein yhteistä se, että kaikki laitetaan jotenki somasti. Oli se sitten pikkumökki tai palatsi.
Kodikkuus on pop.
Mitä hän syö?
Ei näyttänyt jääkaappiin, mutta marjoja, sieniä ja oikein maukkaan näköisiä paistoksia instan mukaan.
Karussa on jotain surullista ja samalla kaunista. Tuo Lauran pieni mökki näyttää kodikkaalta ja hyvin järjestetyltä. On kuitenkin kova työ pitää mökki asuttavassa kunnossa ja lämpimänä (kantovedet, tiskaaminen, pyykkääminen, henk.kohtainen hygienia, jne.)
Vanhan ajan meininkiä. Tuulahdus menneestä..
Vaikuttaa siltä, että Laura on kovin yksin. Ehkä yksinäisyys on osa karuutta? Itse en haluaisi asua eristäytyneesti ja alkeellisissa oloissa, vaikka yksinolo ja vetäytyminen onkin joskus mukavaa.
Onneksi "Lauralla on lähellään ihmisiä, joihin tukeutua."
Jokainen tyylillään.
Ei se oikeastaan tunnu mitenkään edes työltä, kun tuon sortin tekemisestä tykkää. Minusta paljon kovempi työ olisi käydä jossain kinkeripiirissä ihmisten kanssa harrastamassa jotain, kun tuo ylläpitotyö mökissä.
Lauralla vaikuttaa olevan ystäviä instan mukaan kyllä. Ettei ihan ypönä tarvitse olla, mutta saa olla.
On tärkeää, että ystäviä on lähellä varsinkin, jos jotain sattuu ja tarvitaan apua.
Minun isovanhemmat (isän puolelta) asuivat maalla, isossa talossa, johon vesi piti kantaa pumppukaivosta ja taloa lämmitettiin myös puuilla (öljylämmitys asennettiin heille myöhemmin).
Tiedän kuinka raskasta tuollainen asuminen voi olla.
Tuo Laura kuitenkin tuntuu tykkäävän askeettisista asuinoloista ja tuo asumismuoto sopii hänelle. Pääasia, että hän itse viihtyy ja on tyytyväinen valintoihinsa.
Siinä on varmaan muitakin työntekijöitä lähellä. Eräoppaana työskentelee, ehkä kavereitakin työnpuolesta.
Juu, minäkin tiiän kun maalla asunut 1989 vuodesta, eikä tullu vedet 5 vuoteen sisälle, ei vesivessaa, ei mitään automaattipesukoneita, pulsaattori ja polttopuut, puusauna ja pesuvati missä tiskattiin astiatkin.
Ei se työstä käy kun jos sen kokee vaan työlääksi. Iso tai pieni maatila, työt on tehty tehtäviksi. Vanhana tietysti alkaa hyytymään.
Mä taas kuolisin tylsyyteen ilman pihatöitä, kalusteitten nikkarointia. Puuhalkoja puoliso vihaa niin meillä ei puilla saa lämmittää, mutta tein kyllä halot itse vielä kun asuin omassani 1999-2010 välin. Ja lämmitin puilla sähkön lisäksi.
Tuossa asumismudossa pitää vaan olla asenne kohdallaan, että tästäkin selvitään. Eihän tuo mitään uutta ole. Ihmisen hakevat vaihtoehtoisia asumismuotoja ja monet mielellään erakoituvat ns. "kylmiin" mökkeihin. Heillä jokaisella on omat syynsä hakeutua alkeellisiin oloihin.
Itse en olisi valmis luopumaan mukavuuksista. En ole niin kokeilunhaluinen, että haluaisin pakkasaamuna ensimmäisenä rikkoa jäät juomavesiämpäristä ja juosta jäistä polkua pitkin metsään riu'ulle.
Onneksi tunnen omat rajoitukseni.
Olet ahkera. Tuo on hyvän mielen hyötyliikuntaa. ☺️
En koe olevani ahkera, mutta helposti tylsistyvä ja keho kyllä kaipaa liikettä. Nyt kun on tullut istuttua joitain päiviä liikaa, tehnyt liian vähän meinaa olla äkäinen. 😅
Juu, mä taas olen perin kyllästynyt automatisoituun yhteiskuntaan. Liian helppo tylsistyttää.
Mutta tietysti kun ei aina ole kunnossa, niin joutuu himmailemaankin ettei haali liikaa.
Tuohon auttaa happihyppely. Kiukku ja äkäisyys jää sinne ulkoilmaan ja lenkipolulle.
On omakohtaisia kokemuksia.
Olen just pari tuntia pressuja laittelemassa pihalla kasvikopin päälle ja varastoa järkkäämässä. Kaivoin vähän matkaa ojaakin kun meinaa olla takapiha taas kun suo. Mulle pelkkä kävely ei niin nappaa. Mutta tekeminen kiinnostaa.
Kai mä olen jonkun sortin ADHD, kun en osaa ulkonakaan roikotella käsiä. Aina nään jotain mitä tehdä. Pitää lähteä sisälle, että osaa lopettaa. Tämä netti korvaa telkan ja päiväunet.
Nykyisessö yhteiskunnassa on aivan liikaa häiriöitekijöitä. Valitsen itselleni sopivat ja elämää helpottavat toimintatavat, pyrin jättämään ulkopuolelle kaiken muun tarpeettoman. Esim. kotona ollessa laitan aina puhelimen äänettömälle. Minut saa kiinni viesteillä, mutta eliminoin melusaasteen ja kaikki piippaukset. En ole aina tavoitettavissa. Tämä on pieni asia, mutta minulle iso helpotus.
Tästä on jo vuosia aikaa, mutta muistan sinun joskus kertoneen terveysongelmistasi. Kuinka olet voinut? Vaikuttaako sään kylmeneminen? Lisääkö ilmanvaihtelut särkyjä?
Mulla on kanssa puhelin äänettömällä ellei muksut ole jossain ja on oltava tavoitettavissa tai joku tiedossa oleva puhelu. Ei aina tarvi olla saatavilla muille.
Nyt on taas parempi jakso, vähemmän kipuja. Kohta se taas alkaa kun edetään talveen. Tyyntä aina myrskyn edellä. Onneksi on ollut vuosikymmeniä sama kaava, tietää jo mitä tulossa.
Kaipaat fyysistä tekemistä ja tietysti haluat nähdä saavutetun lopputuloksen. Tuo on palkitsevaa ja tulee hyvä mieli.
Itse saan hyvän mielen tunteen siivoamisesta ja järjestelemisestä. Se on terapeuttista ja samalla kaaokset saavat kyytiä.
Oikeastaan mulle riittää, että työt on tehty mitkä pitää tehdä. Ei niin se lopputuloksen näkeminenkään, se kun on vain että tehty. 🙂
Mulle terapeuttisinta on ottaa rotat syliin ja halailla ja pusutella niitä. Tai marsut. Nuo muut eläimet ei sylissä viihdy. 😊
Muttei niitäkään jatkuvasti voi häiritä. 😅
Mukava kuulla, että sulla on ollut kivuton jakso. Usein talvea kohden kipuilu ja särky pahenee. Se hiipii salakavalasti.
Tuttavalla oli fibromyalgia. Talvea kohden aina kipuili ja uupui pienestäkin rasituksesta. Niihin särkyihin ei oikein ole lääkettä. Vaikutti myös mielialaan ja jaksamiseen.
Juu, juuri noin se mokoma käyttäytyy. Täytyy koittaa pitää mieli pirteenä, niin ei pahenna oireita.
Kulkee molempiin suuntiin kiou vie mielialaa ja mieliala ruokkii kipua.
Välilöä on elämänsä voimissaan ja pian on ihan kun jyrän alle jäänyt. Hermosto nikottelee.
Siksi täytyy olla omaehtoinen ja toimia oman tiedon ja kyvyn mukaan. Muut ei osaa kun järjestää harmeja kipuihmisille.
Minulle tuo jyrsijöiden halailu on hieman vierasta. Sorry vaan, en osaa oikein samaistua. Mielummin halaan vaikka pupuja, tai kissanpentuja. 😉
Kuitenkin uskon, että sinulle, eläinrakkaana ihmisenä, lemmikkien hyvinvointi on erittäin tärkeä asia ja muutenkin elämässä, ne ovat suuressa osassa. Niistä on paljon iloa ja työtä. Halailu tietysti kuuluu joka päiväisiin rutiineihin. ☺️
Kipujen kanssa on tosi kurja elää. Olen pahoillani, että joudut sietämään niitä. Se on raskasta.
Rotta on kuin mini koira, kivempi vielä. Marsu on kanin kanssa samaa populaa asutukseltaan ravitsemukseltaan. Ei niinkään jyrsijä vaan laiduntaja.
Eläimet nyt on tämän maailman kauneuttajat siinä missä ihmiset ankeuttajia.
Eipä sille mitään voi, mutta kiitän empatiasta. Kaikilla on ristinsä. Psyyke tärkein työkalu. 👍
Meillä oli marsuja lapsuudenkodissa. Ne olivat siskon marsupoikia. Hyvin se niitä hoiti, mutta kesällä se laittoi niille pihanurmikolle aitauksen ja antoi niiden viihtyä päivät siinä. Paikkaa vaihdettiin päivittäin. Yhtenä päivänä se toinen oli syönyt itsensä ähkyyn ja kuoli. Niillä ei oikein ole älliä lopettaa ruokailua, kun ollaan täynnä. Niitä pitäisi vahtia jatkuvasti ja niiden ruokailua pitäisi säännöstellä.
Tästä tapauksesta viisastuneena opin, etten ainakaan marsuja ota lemmikiksi.
Heh, ne elääkin syödäkseen. Ei syö elääkseen. Hölmöjä siinä määrin kyllä. Mutta rescueina tulleet noi 7 ja 1 ostettuna. Pari jo kuollutkin.
Tuskin mullekkaan marsuja enää tulee. Okat, degut ja rotat on mun juttu. Natalit.
Rotille rakennan aviaarion jahka tulee tilaa sellaiselle. Nämä ei ehdi siihen, mutta tulevat ehtii. Mulla tulee olemaan rottia niin kauan, kun jaksan ylipäänsä mitään huomtaa. Mun sieluneläin.
Sinulla on varmasti isot tilat siellä, kun voit ottaa lyhyellä varoitusajalla noin monta rescueta. Ei ihme, että puuhaa ja käsitöitä riittää.
Varmasti pitävät kiireisenä ja päivän rutiinit määräytyvä lemmikkien aikataulujen (vatsan ja nälän) mukaan.
En yhtään kadehdi sun siivoushommia. 😀
Tutkitko joka päivä, ettei niissä lemmikkirotissa ole mitään tauteja ja että ovat terveitä? On tuossa kova homma pitää kaikki järjestyksessä ja suunnitella uutta.
No tässäkin pätee se, että mikään mistä tykkää ei tunnu työlle. Se tuntuu etuoikeudelle. Vaan nyt on pakko vetää kipulääkettä poistetun hampaan haamukipuun.
Toivotan kivutonta loppupäivää. ☺️🦷
Eipä niissä tauteja ole omassa populaatiossaan. Kasvaimia toisinaan tulee. Juuri yksi tyttöni sai eutanasian ja tuhkattiin, siskollaan on nisäkasvain mutta vielä maltillinen. Sen verran iäkäs etten leikkuuta, vaan annetaan elää kunnes aika on mennä eutanasiaan.
Rottia tulee pyöriteltyä monta kertaa päivässä. Lapset myös. Nuo pienemmät eläjät ei joka päivä syliin ole saatavilla, mutta silmämääräisesti pienimmät. Marsut on päivittäin sylissä. Puoliso on hulluna niihin.
Mulla on paljon eläimiä mutta paljon on ollu aikaakin.
Juu ei tuu kivuton. Voin luvata. 😂
Olenhan minä 😊. Tuollaisessa lepää sielu.
Lehtijutun vain selasin läpi, en juuri lukenut, mutta hyvältä näytti kuvat.
Hrrrr 🦝
Eikö ollukkin hieno rauhallinen paikka? Ei tarvihe valtavia tiloja, toimiva riittää. 🙂👍
onko teillä joku oma salainen organisaatio palstalla, jolloin jotkut vain harvat tietävät asioiden tarkoituksia.... pitäisiköhän minunkin kysyä Soldiers of Odineilta suuinnitelmia, varrmaankin kertoisivat minuille, mutta en halua tietääheh
Ei kai. En ole pitänyt yhteyttä kuukausiin edes heihin joihin voin ja tunnen tätä kautta. En ole seurapiiri ihmisiä.
Heitin just Karu Routa niksapussin huuleen. Poraa aika stydisti
Jaah, mä heitin just muusia, pihviä ja höyrytettyjä kasviksia kaksi kunnon lautasellista. Oli nälkä.
Pihvit kyllä pistää mahan sekaisin. Nautaa.
Karuinta taitaa olla se totuus missä se suomalaisten ihanne oma punainen tupa ja perunamaa ei sitten tunnukaan missään kun sen saavuttaa. Ihanteeseen on tuotu kaksi lasta, ihanne määrä.
Karuinta taitaa olla se etteivät ihmiset koskaan ymmärrä olevansa onnellisia? Mietin just yhden tuttavaperheen(jotka ovat miljonäärejä) ongelmakenttää, ei se heilläkään helppoa kaikki ole.
Ihmisen pää on ihan kummallinen pata jotain, sen tuottamia höyryjä ei kai koskaan edes tekoälyn avulla voi kunnolla tutkia?
Mutta, yrittäkäämme pitää lähemmäiset tyytyväisinä...mitä ihmeen kummaa ne sitten taas haluaisivatkaan:)
AV
Kyllä ne tuntuu. Ainakin minusta on tunutunut hyvältä saavuttaa ne. Mutta tokihan elämä menee eteenpäin, uusiakin saavutuksia saa tulla.
Meillä ne haluaa, kun kysyn mites mentäskös tai olisko... Mee pois siitä. Murkku ja teini ei kaipaa vanhempien höpinöitä. Ja puoliso ei kaipaa kuin äly telkkarin ja pari munkkia, kahvin ja peliohjaimen. Mulla olis vähän enemmän kaipauksia. 😅
Tuo oli mun kommentti, heitti vaan ulos kirjautuneesta. Taidan keitellä kahvit, sille puolisollekin.
Onhan yksinkertaisessa elämäntyylissä jotain vetoavaa. Siinä elämän perusasiat ovat osa arjen tekemistä ja arjesta puuttuu moni nykyihmistä stressaava tekijä. Enemmän aikaa kuluu veden hankkimiseen, pyykin pesuun, pesuveden ja tuvan lämmittämiseen jne. Sopii tietynlaiseen elämäntyyliin, mutta omaan elämäntilanteeseen tuollainen olisi todella kuormittavaa.
Se, jos joutuisin kaiken muun lisäksi raahaamaan vedet jostain ulkoa ja tyhjentelemään jäätyneitä jätöksiä ulkohuussista olisi minulle liian kuormittavaa. Elämäntyylini toki poikkeaa merkittävästi Lauran elämäntyylistä eli jotta tuollaiseen pystyisi, vaatisi se esim sitä, ettei ole lapsia jotka harrastavat jotain säännöllisesti "ihmisten ilmoilla". Jostain Lapin perukoilta ei niin vain kuskailla lapsia treeneihin tai käydä monta kertaa viikossa kuntosalilla.
En siis olisi valmis noin suureen elämänmuutokseen eikä minusta sellaiseen edes olisi. Tavallaan ymmärrän fyysisen tekemisen merkityksen arjessa ja jonkinlaisen kiireettömyyden ihanuuden, mutta olisin silti liian mukavuudenhaluinen elääkseni noin lopun elämääni.
Valintojahan nämä ovat ja onneksi Suomessa jokainen voi itse päättää, millaista elämää haluaa elää 😊
Ei se kaikille tosiaan sovi. Eräoppaalle unelma.
Nuorena jaksaa, vanhempana sitten alkaa mukavuuskin jo vaivaamaan kipujen lisäksi.
Noh, minä voin myöntää nuoresta asti olleeni aika mukavuudenhaluinen 😅
Vaikka vielä fyysisesti jaksaisikin monenlaista, on kyse myös siitä, mihin haluaa energiansa kohdistaa. Mitkä ovat elämässä asioita, jotka tuovat itselle merkityksellisyyden tunnetta. Joillekin se on eräoppaan elämä kaukana korvessa, toisille perhe-elämää lähiössä, jollekin muulle taas elämä ison kaupungin sykkeessä on juuri sitä omanlaista 😊
Niinhän se on. Valintoja valintoja. Täytyy käydä taas hammaslääkärissä. Lähtenyt näköjään verihyytymä hammaskuopasta ja luu paljaana, ei ihme että särkee jo 4 päivää. Eikä oikein buranat tepsi.
Onkin mojova leukakipu. 😵💫
Olis edes jotain puuduttavaa.
Ai kauhea, kuulostaa todella kivuliaalta 😳
Onko sinulla äskettäin poistettu viisaudenhampaita vai miksi luu on paljaana? En osaa edes kuvitella miltä tuntuu. Minulta joskus aikoinaan poistettiin viisaudenhampaat ja vaikka kaikki meni täysin ongelmattomasti ja suu parani hyvin, muistan silti miten pari päivää särki niin paljon, että oli pakko ottaa maksimiannos kipulääkettä.
Ei ole viisaudenhammas, kun alhalta puruhammas. Halkesi tyveen asti ja piti nyhtää keskiviikkona irti. Nyt kun katsoin fikkarilla, niin luu näkyy eikä ole yhtään verihyytymästä suojana. Lähteny varmaan jo pari päivää sitten kun kipu yltyi.
No huomiseen ooteltava, 8 soitella josko laittasvat suojaan ja lääkkeen suoraan kuoppaan. On kyllä kun olis turpaan saanu. 😅
Mulla on kirurgisesti leikattu viisaudenhampaat keskussairaalassa, ne parani hybin vaikka oli tuntohäiriö toisella puolella jonkun aikaa.
No onpa kurjasti käynyt. Toivottavasti saat ajan heti aamulla ja kunnon hoitoa siihen. Hammaskipu on ihan kauheaa ☹️ Pitääkin muuten varata hammaslääkäri, edellisestä käynnistä alkaa olla vuosi..
Onhan tämä. Mutta sinnitellää. 👍
Tsemppiä sinne! ❤️
Kiitos. ❤️
Eiku brunette sen olla pitää 😉, korpimuija
https://www.youtube.com/shorts/y7dgWasDsW4
No pikkusen voi joustaa, karvaahan se vaan on. 😄