Miksi tämä tuska ei koskaan hellitä.. Siitä on jo melkein puoli vuotta kun tyttöystäväni jätti mut. Syy oli täysin mun, mutta siksi se tuntuu sitäkin pahemmalta. Rakastan häntä edelleen ja hänkin rakastaa mua (ehkä eri tavalla; en tiedä), mutta on tullut niin paljon muuta miksi on enää mahdotonta palata yhteen. Olemme edelleenkin ystäviä, mutta en enää jaksa tätä. Aina kun olen hänen seurassaan toivo palaa takaisin, mutta turhaan.. Se lisää tuskaa niin kauheasti.. Nyt olen päättänyt, että näin ei voi jatkua ja on pakko siirtyä eteenpäin.. En enää voi olla tekemisissä hänen kanssaan, mutta se sattuu vieläkin enemmän kuin toivon ja pettymisen vuorottelu.. Miksi minun pitikään olla niin idiootti..
Tuskaa..
minä
4829
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sinun ei auta kuin sanoa suoraan, että tämäntyyppinen suhteenne ei toimi tällä tavalla. Että sinuun sattuu liikaa. Minä tein aikoinaan niin, ja sitten emme nähneetkään muutamaan kuukauteen ollenkaan. Hyvä niin, pääsin itsekin sinä aikana yli hänestä. Nyt sitten näemme harvoin, joskus soittelemme, joskus tekstailemme. Mutta kumpikin on jatkanut omaa elämäänsä, ja hyvä niin.
Ei ystävyysuhteesta tule koskaan mitään, jos toisella on liikaa tunteita pelissä.
Ero tuli ja älysin vasta silloin,että rakastan. Mies ei. Nyt hän on kylmä kuin kivi ja vaikka bestiksinä pysyttiin, olo on iltaisin kauhea! Vihaan ajatusta exästäni uuden naisen kanssa!!! Muistan kaikki hänen ihanat sanansa siitä,ettei koskaan tahdo olla muiden kanssa eikä voi himoita muita kuin minua- mutta näin siinä kävi. Asioita ei helpota se,että mies syyttää kaikesta minua; olen toki pääsyyllinen eroon ja siihen,että sairauteni takia olin veemäinen ämmä loppuaikana, mutta miksei hän sanonut mitään?? Miksei hän kertonut,ettei jaksa ja että ei rakasta, miksi piti vaan hymyillä?? Loppua kohden hän ihastui pariinkin tyyppiin ja teki asioita, joita en meinaa uskoa tänäänkään. Mutta silminnäkijöitä oli näillä tapauksilla eikä mies edes kiistä niitä...>=(.
Ennen tosiaan luulin,että pettäjät ym. paskanjauhajat ovat tietynlaisia ihmisiä ja ettei miehestäni koskaan tulisi sellaista- kuinka väärässä olinkaan...Tämä ihminen ei ole sama kuin 3 vuotta sitten. En enää tunne häntä ja siksi tutustunkin nyt uudelleen, kaveripohjalta. Tuska ei hellitä...
Miksi olisi mahdotonta palata?
Tuska kertoo vain siitä että asiat eivät ole kohdallaan. Jos kerran tunteita löytyy.
Ja kyllä sinä tiedät itse sen, mikä tässä tilanteessa on parasta. Et ehkä vain jaksa uskoa siihen, mutta tiedät sen kuitenkin.
Voisit jutella hänen kanssaan. Kirjoita vaikka maili, jos voit. Monta asiaa voi saada, jos oikeuttaa itsensä saamaan ne.
Mitä sä teit, kun hän jätti sinut? Oletko katunut hänelle tekojasi? Mielestäni sinun kannattaa kertoa hänelle, että et halua olla vain ystävä ja jos hän ei halua olla enempää, niin silloin sinun on turha kiusata itseäsi sellaisella ystävyydellä, joka tuottaa sinulle vain tuskaa...