...enkä muuta voi. Ero tuli 3 vuoden jälkeen, hän ei enää rakasta. Nyt on kulunut 3 päivää. Alan tuntemaan,ettei tilanne olekaan niin toivoton- elämä jatkuu. Todella hitaasti,mutta ei tähän kuole. Eihän? Illat ovat pahimpia. Mielessä pyörii ensin kuvia meistä rakastuneina syömässä jäätelöä yhdessä ulkona, sitten sävy vaihtuu ja tilalleni tulee uusi nainen,joka on täysi vastakohtani. Mieheni suutelee häntä ja rakastaa,on onnellinen. Saa mennä ja tulla kuten haluaa eikä hänen tarvitse pelätä raivokohtauksia, mustasukkaisuutta eikä edes masentuneisuutta. Nämä ominaisuudet löytyvät minusta. Minä pilasin kaiken, kun olin oma itseni. Vai pilasinko..?
Miehen mukaan vika on minun. Olen lievästi sanottuna järkyttynyt siitä,että "kaikesta puhutaan"-sääntö ei koskenutkaan muita kuin minua. En itse koskaan saanut lohduttaa häntä enkä maksaa takaisin kaikkea sitä hellyyttä ja huolenpitoa. Nyt mies on katkera ja näyttää valitettavasti siltä,että on vähän kusi noussut päähän. Ollaan niin kylmää ja kopeaa, koitetaan loukata "sarkastisesti" joka välissä(mistään hän ei tietenkään suostu puhumaan). Toisista naisista "jätettiin kertomatta",koska pelättiin suhtautumistani. No mitä sitten olisi pitänyt tehdä, tanssia riemusta vai?? >=(
Monet ovat sitä mieltä,että pilasin hienon ja uskollisen miehen. Ensin olin samaa mieltä, mutta nyt kritiikki nostaa päätään: ai pilasin vai? Miten? En se ollut minä,joka "vähän" pelleili selkäni takana tai "jätti kertomatta" asioita!!! En ollut lähelläkään täydellistä, mutta yli 2 vuotta mies sitä kesti. Minäkin kestin hänen vikansa ja rasittavat tapansa. Äh, olisi edes prkle sanonut,että jotain on pielessä!!!!
Miehen mukaan vika on minun. Olen lievästi sanottuna järkyttynyt siitä,että "kaikesta puhutaan"-sääntö ei koskenutkaan muita kuin minua. En itse koskaan saanut lohduttaa häntä enkä maksaa takaisin kaikkea sitä hellyyttä ja huolenpitoa. Nyt mies on katkera ja näyttää valitettavasti siltä,että on vähän kusi noussut päähän. Ollaan niin kylmää ja kopeaa, koitetaan loukata "sarkastisesti" joka välissä(mistään hän ei tietenkään suostu puhumaan). Toisista naisista "jätettiin kertomatta",koska pelättiin suhtautumistani. No mitä sitten olisi pitänyt tehdä, tanssia riemusta vai?? >=(
Monet ovat sitä mieltä,että pilasin hienon ja uskollisen miehen. Ensin olin samaa mieltä, mutta nyt kritiikki nostaa päätään: ai pilasin vai? Miten? En se ollut minä,joka "vähän" pelleili selkäni takana tai "jätti kertomatta" asioita!!! En ollut lähelläkään täydellistä, mutta yli 2 vuotta mies sitä kesti. Minäkin kestin hänen vikansa ja rasittavat tapansa. Äh, olisi edes prkle sanonut,että jotain on pielessä!!!!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.