Moi! Olen ollut työttömänä pian vuoden ja nyt alkaa tulla ensimmäiset ihan kunnon oireilut asian suhteen. Oon hakenut töitä noin 15-20 eri paikasta aina viikkoa kohden ja lisäksi viestitellyt paikkojen yhteyshenkilöiden kanssa.
Työllistämistoimissa neuvot on luokkaa voi voi ja koeta jaksaa. Töitä ei ole, niin kohtaantoasiantuntijat eivät niitäkään ehdottele.
Soitanko vain sossuun, vai mitä tässä kannattaa tehdä? Syyllinen olo vaivaa tämän lisäksi, koska olen tehnyt tutkinnon korkeakoulussa, joka on aivan täysin hyödytön.
PS. Voitte halutessanne vittuilla, mutta älkää mielellään. En ajatellut noteerata näitä viestejä.
Työllistämistoimissa neuvot on luokkaa voi voi ja koeta jaksaa. Töitä ei ole, niin kohtaantoasiantuntijat eivät niitäkään ehdottele.
Soitanko vain sossuun, vai mitä tässä kannattaa tehdä? Syyllinen olo vaivaa tämän lisäksi, koska olen tehnyt tutkinnon korkeakoulussa, joka on aivan täysin hyödytön.
PS. Voitte halutessanne vittuilla, mutta älkää mielellään. En ajatellut noteerata näitä viestejä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Korkeakoulu ei ole koskaan hyödytön! Älä lannistu. Kyllä se vielä nappaa!
Muuta paikkakuntaa, jos omalta alueeltasi ei löydy töitä. Laajenna työalaakin, mieti kaikkea mahdollista, jota voisit tehdä. Laita hakemuksia edelleen, yleensä työn saanti jossakin vaiheessa tärppää. Älä luovuta.
No jos persukokoomukselta kysytään niin voit vain "mennä töihin" milloin tahansa.
Kyllä töitä löytyy, ei välttämättä omasta kaupungista, ei edes omasta maakunnasta eikä välttämättä suomesta eikä välttämättä edes Euroopasta mutta tasan varmasti töitä löytyy jostakin.
Itse lähdin työn perässä 1500km päähän.
Tein töitä 3 eri maassa.
Noiden reissujen jälkeen aloin yrittäjäksi ja alue jolla toimin oli 600km kokoinen alue.
Töitä ei löydy tasan varmasti oman kadun varrelta ja jos löytyy niin kävi jumalaton säkä.