Halaukset ym. Kuuluu sarjaan näyttää kivalta, tuntuu pahalta :(
Anteeksi, mutta läheisyys ahdistaa minua
Anonyymi-ap
56374
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Harmi... mutta minkäs sille voi? Ei ainakaan kukaan muu kuin sinä.
Pikkuhiljaa ja asiasta kannattaa puhua, että se ei ole sinun mielipuuhaa.
Olet mies?
Läheisyys tuntuu kyllä kivalta, mutta koskaan en itse tee aloitetta. Jotenkin tuntuu liian tungettelevalta, vaikka "kohde" olisi tuttu ja läheinenkin.
Halaukset on parasta läheisyyttä. Ne vaan loistaa poissaolollaan.
En myöskään pysty aina ottamaan läheisyyttä vastaan. Menin kerran treffeille erään miehen luo. Hän laittoi ruokaa. Katsottiin joku leffa. Jäin yöksi. Yritti ottaa minut kainaloon siinä sängyssä. Jouduin sanomaan, en pysty. Nolotti vähän, eikä meille tullut enää toisia treffejä. Tai siis olin ollut hänen luonaan jo kerran aiemmin, mutta silloin olin aika päihtynyt. Saattoi olla, että olin ollut hänen kainalossaan silloin, en muista. Mutta herrasmiehenä hän ei ainakaan pöksyihini yrittänyt. Hyvä tyyppi, mutta en kuitenkaan sitten pystynyt mihinkään läheisyyteen hänen kanssaan. Odotukset aluksi oli korkealla, kun oli mukava ja fiksukin. Aina ei vaan kaikkien kanssa suju. Tästä on jo aikaa ja en ole sen koommin tapaillut ketään. Halaan kyllä ihmisiä. Kavereita ja läheisiä. Tykkään tutustua hitaasti ja ns. ystävyyspohjalta.
Saako kysyä ap, pystytkö seksiin? Tapasin joskus ihmisen, johon tykästyin. Hän ei tykännyt läheisyydestä, mutta seksi kelpasi. Itselleni taas se läheisyys on tärkeää, kun jos menen jonkun kanssa niin pitkälle. Jäi sillain hylätty olo, mutta ei kai tuollaiselle asialle sitten mitään mahda. Ollaan ihmiset näiden omien tarpeiden kanssa monesti melko erilaisia.
Samaan sarjaan. Puolisoa ja lasta oli joskus kiva halata ikään kuin tervehtien. Nykyisin kaipaa halausta vasta kun menee hlvtin huonosti ja silloinkaan ei sitä toivo kun voi purskahtaa itkuun. Ei nou nou yleensä. Tulee vaan vaivaantunut olo jos joku on halauspakko.
Olisi aika tylsä suhde semmoinen missä ei saisi halata eikä olla lähekkäin...
🐺
Minusta halailu on mukava osoitus läheisyydestä, yhteydestä.
Vilma
Läheisyyttä ei voi pakottaa. Jos itsestä tuntuu pahalta, niin sitä tunnetta kannattaa kuunnella.
Läheisyyttä voi kuitenkin myös opetella, jos niin haluaa. Taustalla voi olla esim vaikeita kokemuksia, jotka heijastuvat siihen, ettei läheisyyys tunnu hyvältä. Joku ei ehkä ole lapsena saanut hellyyttä eikä ole koskaan oppinut sellaista toimintamallia, jossa läheisyys on osa läheisiä ihmissuhteita. Jo juurisyyn tiedostaminen saattaa auttaa eteenpäin asiassa.
Minä pidän läheisyydestä todella paljon ja nautin kosketuksesta, mutta koska olen tässä ollut jo hyvän aikaa sinkkuna, saattaisi olla, että sellainen romanttinen läheisyys voisi vaatia pieniä askelia alkuun. Se vaatii kuitenkin myös luottamusta, että päästää toisen ihmisen "iholleen" ja siihen menee jonkin aikaa. Mutta sitten kun tuon esteen yli pääsee, niin läheisyys ja kosketus ovat minulle todella mieluisia.
Huomiota voi hakea tekemällä ongelman joka asiasta 🤓 Erityisen erityinen ihminen!
Entäs jos ne ongelmat löytää luokse ennen huomiota? 😅
Miksi ahdistaa? Oletko koskaan miettinyt, mikä siinä halaamisessa ja läheisyydessä oikein ahdistaa?
Minä pidän halailusta. Joskus on oikea halipula.
Halaaminen on mielipuuhaa. 🤗🌸
Läheisyys ja kosketuksissa oleminen ahdistaa. Ei se nyt satukaan, mutta tuntuu epämiellyttävälle. Kosketuksissa oleminen tuntuu epämiellyttävälle. En tiedä miksi joillakin on tarve halailla aina kun saavat siihen tilaisuuden. Yritän sietää joskus, mutta teen myös vaistonvaraista torjuntaa, jonka esim. erinäiset naispuoliset työkaverit ovat ottaneet loukkauksena.
Olen nainen, kun joku aiemmin sitä kyseli.
Tietysti jokaisen rajoja on kunnioitettava. Saa reilusti sanoa EI! ellei halua halata. Teet juuri niin kuin sinusta tuntuu hyvältä.
Jos ystävät ihmettelevät, miksi et vastaa halaukseen, voit sanoa, että se tekee olosi epämukavaksi. Ei tarvitse enempää selitellä.
Jouduin oikein miettimään tätä, mistä epämukava olo noissa tilanteissa johtuu. Voisi väittää, että halailu on tosi pinnallista.
Moni halaa ilahtuneena jonkun sielun sisarensa kohdatessaan ja muiden kanssa siinä sivussa ettei vaikuttaisi epäkohteliaalta, vaikkei mitään yhteyttä olisi.
Ei se ole maailman ikävin asia olla kohteliaisuuden uhri, muttei ihan mukavinkaan.
Sen lisäksi voi tuntua, että halailu merkitsee itselle paljon intiimimpää ja merkityksellisempää kokemusta, joten kosketus voi tuntua tunkeilulta tai jopa ivalta.
Naiset halaa miestä yleensä niin, että shuhuelimet on mahdollisimman kaukana miehestä ja halaaminen on enemmänkin kaulan työntämistä miehen läheisyteen.
Ei kai sitä tarvitse anteeksi pyytää.
Halailen mieluummin harvoin ja valittuja. Kättely riittää useimmin oikein hyvin, jos pitää olla jotain sanallista tervehdystä enemmän.
Tulee hieman vaivaantunut olo jos ikään kuin joukon jatkona pitää halata jotakuta sillain hyvin kevyesti.
Yleensä ihmiset tietävät ketä halaavat ja ketä ei.
Etkö pidä kenenkään halauksista ja onko jokin erityinen ryhmä, joiden halaukset ovat erityisen epämieluisia?
Jospa nyt kuitenkin just toistepäin 🤔, tuntuu kivalta mutta näyttää sivullisen silmin pahalta :)
Tuo on kelju tilanne jos parisuhteessa osapuolet on ihan eri maata asian suhteen. Voin sanoa sen verran, että sattuu aika helvetisti toisen etäinen kylmä olemus. Silloin kun itse hakeutuu mielummin lähelle, kun etäälle vaikeina aikoinakin.
Tämän takia en enää koskaan suostu olemaan suhteessa, jossa toinen on kylmä ja etäinen. Mieluummin yksin omassa rauhassa kuin taakkana toiselle.
Juu, en minäkään. Kyllä tää jää viimeiseksi.
Jos kaipaan jotain kylmää, otan kuoharia jääkaapista. Mieheni haluan lämpimänä, tai ehkä jopa kuumana 😁
Heh, ymmärrän. Onhan se helvettiä elää tunnekuollutta parisuhdetta, siihen ei auta kuoharikaan. Joutuu vetää kahvia, että pysyy lämpimänä.
Naikkosia iskemään ukko roskiin:-)
Tunnekylmyys tappaa kaiken sen minkä vuoksi parisuhteessa haluaisin olla. Aito tunneyhteys on minulle ainoa riittävän hyvä syy olla parisuhteessa. Kaikki muu tulee sitten siihen päälle hyvänä bonuksena. Kuten vaikka se, että on joku kuka voi auttaa kauppakassien kanssa 😄
Onhan toki niitä vääriäkin hetkiä haleille mutta se ei kyllä kauas katsoen kannata että torjuu toistuvasti eikä välitä toisen tarpeista pätkääkään.
En nyt kyllä itsekään mikään ihannetapaus ole ollut, en vain tollo joskus ymmärtänyt välttämättä hetkeä kun toinen olisi oikeasti sen halin tarvinnut. Oli se kyllä vähän kiinni vastapuolestakin, tuittuilu kun tappaa kanssa lähestymishalut aika tehokkaasti :)
😂 ai jaha, olin näköjään hidas taas kerran
Ei nyt sentään roskiin. Eiköhän tuo ala olla kypsä itsekkin, vaikka jarruttelee muutosta vastaan.
Ja minä en ole ikinä osannut iskeä ketään, enkä opi. Jutella osaan ja olla läsnä, eipä mulla muuta taktiikkaa ole. Jos sillä joku joskus kainaloon jää niin ihme. 🙂
No näinhän se on mullakin. Ei kai tässä muuten mitään hätää olisi. Jäytää reikää rintaan olla ilmaa.
Sekin joo. Mutta kun ihan sama mitä sanoo, ei kuunnella, ei katsota edes päin. Poistutaan hiljaa pois ja leikitäön ettet ole olemassakaan. Niin vaikka vituttaa, ei viitsi edes tuittuilla. Kaikki mitä sanoo on vaan lapsellista puhetta, niin paree olla hiljaa. 😆
Osaa ihmisen elämä olla toisinaan ihan persettä.
Etene ulkonäöllä:)
Heh, nyt meni kahvit nenään. Ensin pitäisi saada se ulkonäkö jostain millä edetä. 😅
En kyllä hurmaa ketään ulkonäölläni, en sen varaan voi laskea.
Äänellä 💓🫦
Kävelen äänenmuunnin taskussa? 😆👍
Ehhehee, taidan kuolla nyt nauruun. Mutta kiitos, piristi. 😄
Nimenomaan se jäytää rintaa ja tekee tunteen, kuin olisi täysin merkityksetön. Kun toinen on kääntänyt selkänsä suhteelle täysin, on vaikea löytää enää mitään, mihin tarttua, jotta löytäisi syyn jatkaa.
Näinpä. Kaverina menee, muuhun ei kykene. Ehkä toiselle riittää, kunhan joku on vaikkei ole läheisyyttäkään.
Niin, ihmisiä ja suhteita on niin monenlaisia enkä minä tietystikään voi sanoa, millainen suhde kenellekin on se oikea. Toisille riittää se, jos jaetaan talouden laskut, joillekin ehkä se, että voidaan edustaa pariskuntana, mutta muutoin eletään omia elämiä, osa pysyy yhdessä lasten takia, osa sen, että olisi edes joku jakamassa arkea. Ne onnekkaimmat ovat yhdessä rakkaudesta.
Niinno eipä se järkevävää ole mistään muusta syystä, kuin rakkaudesta. Järkevää sisimmälle nimittäin.
Yksi elämä ja jos sekin on pystyyn kuolemaa, niin ketä se palvelee.
Noin ajattelen myös. Olen aina ajatellut, vaikka ehkä joku voisi ajatella, että olen rakkaudessa epäonnistunut, mutta olen aina mennyt suhteisiin tunne edellä ja mielestäni oikeista syistä, vaikkei ne olekaan osoittautuneet loppuelämän rakkaustarinoiksi.
Nonii, ehkei sitä loppuelämää tarvikkaan miettiä. Elää päivän kerrallaan ja kuuntelee sydäntään. Ja toisenkin sydäntä, mielellään vähän niitä ajatuksiakin elämästä ja fiiliksistä.
Antaa sen hyvän tunteen olla ja elää lukitsematta ikuisuuteen.
Hienosti sanottu 🥰
Se upea asia keski-ikäistymisessä on, että enää ei ole lainkaan sellaista painetta suhteeseen, mitä nuorempana oli, kun takaraivossa oli ajatus perheen perustamisesta. Nyt tuota tekijää ei enää ole vaan voi keskittyä täysin toiseen ihmiseen. Tunteeseen, aikuiseen parisuhteeseen. Se tuntuu vapauttavalta ajatukselta 😊
Juu ja nuorempana kaikki asiat ajatteli jotenkin tää on nyt sitten ikuista tyyliin. Ehdottomuus oli jotenkin avainasemassa. Sitä oli kuin keräilijä lista taskussa.
Nyt riittäisi kun on millä elää, missä elää ja terveet keuhkot millä hengittää. 😆
Ja se rakkauskin, se tulee jos on tullakseen. Eipä sen perässä kannata juosta. Tulkoon se kohti välillä.
Kai sitä nuorempana eli liikaa sen odotusarvon mukaisesti, että pitää pariutua, hankkia pari lasta, omakotitalo, mitä näitä nyt oli.. Eikä noissa asioissa ole mitään vikaa, mutta varmasti omia ajatuksia on liikaa ohjannut yhteiskunnan odotukset. Nykyään ei voisi vähempää kiinnostaa mikään tuollainen.
Nykyään riittäisi tosiaan se, että saa elää turvassa, kaapissa on ruokaa, katto pään päällä ja mieli ja keho tasapainossa 😊
Ja kainalossa tuhisee joku jonka päätä suukottaa ja selkää silittää. Edes joskus. 😄👍
Juuri noin. ja välillä vähän enemmänkin kuin vain silittää 😉
Jätin sen kohdan tarkoituksella pois, ettei yleisö kohahda. 😆👍
Ai niin, piti olla hillitympi. Epäonnistuin, mikä ei sinänsä yllätä itseni tuntien 😅
Äää, ei se mitään. Ihanahan sä olet ittenäs. Ole vaan ittes. Mä tykkään, muista en tiedä sanoa. 🫠
Jottei mun mopo ala keulimaan, niin koitan tässä käydä yöunille. Aamulla ajelen isää juhlimaan. Hyvät yöt suloinen. 🙂🤗
🥰 Pysyn omana itsenäni 😊
Mukavaa päivää huomenna isää juhlistaessa 🥂 Minä taidan sytyttää kynttilän omalleni.
Hyvää yötä 😴❤️
💤❤️💤
Näen sieluni silmin kaikkien jäätävien halaavan toisiaan ymmärryksestä ja jähmettyvän sijoilleen halailun tarpeessa olevien rynniessä paikalla 🤭
läheisyys on tärkeä peruspilari ihmisyydessä ja suhteessa, en voisi olla suhteessa läheisyyttä karttavan naisen kanssa...
Tuskin sellaista suhdetta pääsee edes alkamaan, ellet tunnu 100% rakkauden ja luottamuksen arvoiselta.