Vuosi ollaan tunnettu,mies on koko ajan ryypännyt viikonloput,viikot on töissä toisella paikkakunnalla.Minä ja pieni poikani odotetaan viikonloppuja,kun saadaan viettää hänen kanssaan muutama tunti ennenkuin viina ja kaverit taas vievät.Pettäminen on myös kuulunut kuvioihin koko suhteen ajan,kuitenkin olen jatkanut.Itse en koskaan voisi häntä pettää.Asunto on minun,eikä hän osallistu minkäänlaisiin kustannuksiin.Hän lähtee perjantai-iltana baarikierrokselle,nukkuu krapulaansa la iltapäivään ja heti takaisin kavereiden luo.Sama kuvio toistuu lauantai-iltana ja sunnuntaina hän lähteekin takaisin töihin.Nyt odotan yhteistä lastamme ja itkeskelen paljon tilannetta,joka tuntuu ylivoimaiselta.Mies ei ymmärrä pahaa oloani,vaan sanoo että hänen on saatava elää näin,meidän tulee tyytyä niihin vähäisiin hetkiin joita hän meille suo.En haluaisi olla valittava akka,joksi hän minua kutsuu.En koskaan estä häntä lähtemästä,kerron vain etten pidä siitä että hän jättää meidät aina yksin.Ja toivoisin että hän viettäisi aikaa meidänkin kanssamme.Nyt tuntuu vain että koti on tälle miehelle viikonloppujen petipaikka.Mitä ihmettä pitäisi tehdä?
umpikuja
senja
3503
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvä Senja.Uskon, että sinusta varmasti tuntuu pahalta.Kun Sinä vilpittömästi rakastat, uskot ja varmaankin toivot, että huomenna olisi paremmin.
Joskus ihmisen on kuitenkin pakko päästää irti,niistä joskus rakastetuistakin ihmisistä.Huolimatta siitä, että sinä yhä rakastat.Koko tarinaa en tunne, mutta aika hälyttävältä tuo tilanteesi mies-ystäväsi kanssa vaikuttaisi.Jo sen takia, että olet raskaana, sinun tulisi voida elää elämääsi mahdollisimman stressittömissä olosuhteissa.
En haluaisi sanoa tätä, mutta mun mielestäni sun mies-ystäväsi vaan hyväksikäyttää sua.Hyvin tympeä ja epäkunnioittava asenne hänellä mitä ilmeisimminkin näyttäisi olevan sinua kohtaan.Lukiessani kirjoitustasi kaikkein eniten hälytyskelloni alkoivat soida noista kuvaamistasi mies-ystäväsi taipumuksista "elätyttää " itseään sinun laskuusi.Lisäksi on pöyristyttävää, miten vähän hän tuntuisi huomioivan sitäkään asiaa, että olet hänelle vielä raskaanakin.
En jaksa uskoa, että noin härskisti raskautesikin aikana käyttäytyvä mies muuttuisi myöhemmin! Ei ainakaan parempaan suuntaan.Tuskin tulet häneltä myöskään paljoa saamaan taloudellista tai muuta tukea lapsen kasvatuksessakaan,ei myöhemminkään. Mieti siis...Sinulla on oikeus lähteä tuosta suhteesta.Et ole myöskään velvollinen mitenkään elättämään mies-ystävääsi, vaikka yhteisen lapsen saisittekin,tai vaikka hän mitä kukkua koettaisi sinulle asiasta suoltaa.
Neuvon, että pelastat itsesi ja lähdet tuosta suhteesta.Se tuskin on tuonut elämääsi paljoakaan positiivisia asioita tähänkään asti.(?)Puhu myös asioistasi esim. neuvolassa, asiaan perehtyneen psykologin luona tai läheisillesi.Tuollaista taakkaa ei tarvitse kantaa yksin.Voimia!
Jätä se!
..vielä toiseen kertaan. ole kiltti!, itse olisin kirjoittanut aivan samoin ajatuksin kuin hän joka tuon viestin sinulle kirjoitti. Sinä ja lapsesi ansaitsevat paljon parempaa elämää..Paljon voimia ja halauksia sinulle!!