Jos haluaa pitää päivän kalorit pienempänä,noin 2000 kal pv Se onnistuu parhaiten syömällä VAIHTOEHTOISESTI eri ruokia vuoropäivin eri aikaan.
Sitä ei voi silloin tehdä niin että syö kerralla niitä kaikkia niinkuin yleensä ennen silloin kun on lihonut.🧐
Esim karkkien jälkeen muuta pientä välipalaa,jugurttia,suklaa vanukkaita yms
Jos esim syöt leipää,ei silloin saa syödä puuroa yms.Ne syömisen pitää jakaa tasaisesti koko päivälle.
Rasvan osuus pitää olla kokonaiskaloreista
25-40 % esim hormonitoiminnan takia eikä melkein rasvatonta ja sokeritonta niinkuin bodaridieteissä.
Se vähä sokeri minkä käyttää pitää olla oikeaa sokeria eikä mitään myrkkyä eli keino makeutusainetta.
Ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä ei laihdu ollenkaan suurilla kaloreilla.
Suuremmilla kaloreilla laihdutus onnistuu vain kovilla urheilijoilla jolla kulutus saattaa olla 3500-5000 päivässä.
Sitä ei voi silloin tehdä niin että syö kerralla niitä kaikkia niinkuin yleensä ennen silloin kun on lihonut.🧐
Esim karkkien jälkeen muuta pientä välipalaa,jugurttia,suklaa vanukkaita yms
Jos esim syöt leipää,ei silloin saa syödä puuroa yms.Ne syömisen pitää jakaa tasaisesti koko päivälle.
Rasvan osuus pitää olla kokonaiskaloreista
25-40 % esim hormonitoiminnan takia eikä melkein rasvatonta ja sokeritonta niinkuin bodaridieteissä.
Se vähä sokeri minkä käyttää pitää olla oikeaa sokeria eikä mitään myrkkyä eli keino makeutusainetta.
Ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä ei laihdu ollenkaan suurilla kaloreilla.
Suuremmilla kaloreilla laihdutus onnistuu vain kovilla urheilijoilla jolla kulutus saattaa olla 3500-5000 päivässä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihanko tosi?
Moni on kertonut asian siten että syöty kalorimäärä tulee olla pienempi kuin kulutettu kalorimäärä niin silloin laihtuu.
On ihan sama miten tuohon pääsee kunhan pääsee.
Karkki/roskaruoka-kauppiaiden hokemia.
AP kyllä silti tuntuu vähän ylimiettivän tuota juttua.
Rasvan terveysv
Elimistö ei toimiman ilman rasvaa. Jos ruokavaliosta karsitaan kaikki rasva (mikä on käytännössä erittäin vaikeaa, mutta teoreettisesti mahdollista), tuloksena on vakavia puutostiloja ja useita elinja järjestelmätason sairauksia sekä häiriöitä.
1. Välttämättömien rasvahappojen puutos (EFAD)
Keho ei pysty itse valmistamaan kahta monityydyttymätöntä rasvahappoa: linolihappoa (omega-6) ja alfa-linoleenihappoa (omega-3). Niiden puute johtaa kliiniseen tilaan nimeltä Essential Fatty Acid Deficiency:
Vaikeat iho-oireet: Iho kuivuu, hilseilee, halkeilee ja tulehtuu (dermatitis). Ihon luonnollinen suojamuuri vaurioituu, mikä lisää infektioherkkyyttä ja veden haihtumista iholta.
Haavojen paranemisen pysähtyminen: Elimistö ei kykene rakentamaan uusia solukalvoja tehokkaasti, joten vauriot paranevat erittäin hitaasti.
Aivotoiminnan ja hermoston häiriöt: Aivokudoksesta suuri osa on rasvaa. Omega-3-rasvahappojen puute aiheuttaa kognitiivisia häiriöitä, muistioireita, mielialan heittelyitä ja vakavimmillaan neurodegeneratiivisia muutoksia.
2. Rasvaliukoisten vitamiinien puutossairaudet
Vitamiinit A, D, E ja K tarvitsevat rasvaa imeytyäkseen suolistosta. Ilman rasvaa nämä vitamiinit poistuvat kehosta imeytymättä:
VitamiiniPuutoksesta aiheutuva sairaus tai häiriö
A-vitamiiniHämäräsokeus, silmän sarveiskalvon vauriot (kseroftalmia) ja immuunipuolustuksen romahdus.
D-vitamiiniLuuston pehmeneminen (riisitauti lapsilla, osteomalasia aikuisilla) ja osteoporoosi (luukato).
E-vitamiiniHermostovauriot (ataksia), lihasheikkous ja punasolujen hajoamisesta johtuva anemia (hemolyyttinen anemia).
K-vitamiiniVeren hyytymishäiriöt, mikä johtaa herkkään verenvuotoon, sisäisiin verenvuotoihin ja vaikeasti tyrehtyviin haavoihin.
3. Hormonaaliset ja aineenvaihdunnalliset sairaudet
Rasvat toimivat sukupuolihormonien ja muiden säätelyaineiden rakennusaineena (mm. kolesteroli on steroidihormonien esiaste):
Hormonitoiminnan alasajo: Miehillä testosteronitasot romahtavat. Naisilla estrogeenituotanto lakkaa, mikä johtaa kuukautisten poisjääntiin (amenorrea) ja hedelmättömyyteen.
Sappikivet: Sappineste varastoituu sappirakkoon ja erittyy suolistoon aina, kun syödään rasvaa. Jos rasvaa ei syödä lainkaan, sappineste seisoo sappirakossa, väkevöityy ja muodostaa sappikiviä sekä sappirakon tulehduksen.
Solukalvojen rappeutuminen: Jokaisen kehon solun seinämä koostuu fosfolipidikerroksesta. Ilman rasvaa solukalvojen joustavuus ja ravinteiden kuljetus häiriintyvät kautta kehon.
4. Immuunijärjestelmän ja sydämen toiminta
Krooninen tulehduskierre ja infektioalttius: Hyvät rasvahapot säätelevät kehon tulehdusvasteita. Nollarasvaisella ruokavaliolla elimistö altistuu helposti mikrobi-infektioille.
Sydän- ja verisuonielimistö: Vaikka kovia rasvoja usein varotaan, välttämättömät omega-3- ja omega-6-rasvahapot sekä pehmeät kasvirasvat (kuten oliivi- ja rypsiöljy) suojaavat sydäntä. Niiden täydellinen puute heikentää verisuonten joustavuutta.
Kuinka paljon rasvaa tarvitaan?
Elimistö ei tarvitse suuria määriä kovaa (tyydyttynyttä) rasvaa, mutta se vaatii ehdottomasti pehmeitä, tyydyttymättömiä rasvoja.
Terveydelle riittää jo pieni päivittäinen määrä laadukkaita kasvirasvoja (esim. rypsi- tai oliiviöljyä, pähkinöitä tai siemeniä) takaamaan rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisen ja välttämättömien rasvahappojen saannin.
Rasvan määrä 👈🧐
Viralliset ravitsemussuositukset ja asiantuntijat pitävät parhaana määränä rasvalle 25–40 % päivän kokonaisenergiasta (E%).
Käytännön grammamäärissä tämä tarkoittaa tyypillisesti noin 60–90 grammaa rasvaa päivässä, riippuen kehonkoosta, sukupuolesta ja aktiivisuustasosta.
Esimerkkejä grammamääristä energiantarpeen mukaan:
Noin 2000 kcal kulutuksella: Rasvaa on hyvä syödä noin 55–90 grammaa päivässä (josta tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa enintään ~20 g).
Noin 2500 kcal kulutuksella: Rasvaa tarvitaan noin 70–110 grammaa päivässä.
Miten rasvat kannattaa jakaa laadun mukaan?
Pelkkä grammamäärä ei ratkaise, vaan rasvan laatu on terveydelle kaikkein ratkaisevimmassa roolissa:
Pehmeät, tyydyttymättömät rasvat (pääosa rasvasta):
Näitä tulisi olla suurin osa päivän rasvansaannista.
Lähteet: Rypsi- ja oliiviöljy, pähkinät, siemenet, avokado sekä rasvainen kala (kuten lohi ja muikku).
Kovat, tyydyttynet rasvat (rajoitetusti):
Suositusten mukaan alle 10 % kokonaisenergiasta (noin 15–20 g päivässä).
Lähteet: Rasvaiset maitotuotteet, voi, juustot ja rasvainen liha.
Transrasvat (minimissään):
Teollisesti kovetetut rasvat, joita kannattaa välttää kokonaan.
Miksi 25–40 % energiasta on optimi?
Alle 20 E% (liian vähärasvainen): Riskikohdat alkavat kasvaa. Hormonituotanto (kuten testosteroni ja estrogeeni) voi häiriintyä, rasvaliukoisten vitamiinien imeytyminen heikkenee, ja hyvän HDL-kolesterolin määrä veressä laskee.
Yli 40 E% (liian rasvainen): Jos rasvaa syödään jatkuvasti yli tarpeen ilman, että kokonaiskalorimäärä on hallinnassa, se johtaa helposti painonnousuun ja kuormittaa aineenvaihduntaa.