kuorolaulu

Laula ihan joku melodinen pieni laulu, vaikka hitaanpuoleinen lastenlaulu, virsi, slovari yms. Sellainen, jossa äänenvärisi pääsee kuuluviin.
Tärkeää kuoron pääsykokeessa on se, että laulaa puhtaasti, ettei mene ns. nuotin vierestä.
Korkeuden voit päättää itse, laula sellaiselta korkeudelta, mikä on sinulle helppo.
Johtaja kyllä sitten testaa äänialasi, eli kokeilee kuinka ylös ja alas pääset, ja ammatti-ihmisenä hän osaa neuvoa sinulle oikean stemman, oletko basso, tenori, altto vai sopraano.

Tietysti parasta on, jos laulussa on vaihteleva melodia. Siis ei mikään Satu meni saunaan. Jos osaat laulaa hyvin ja puhtaasti, voit valita laulun, jossa on paljonkin vaihtelua korkeudessa. Tärkeintä tietenkin, että tunnet olosi varmaksi laulun kanssa, ei kannata ottaa laulua joka on omilla äärirajoilla. Tsemppiä!

Kannattaa olla, kuin raatia ei olisikaan. Laula jokin sellainen biisi, joka sopii sinulle (ja mieluiten sellainen, jonka osaat). Jos sävelkorkeus ei osu ensiyrittämällä kohdalleen, johtaja kyllä antaa sinulle paremman lähtökorkeuden. Hänellä on ammattitaitonsa puolesta sellainen ihmeellinen kyky, että hän pystyy määrittämään sinulle sopivimman äänenkorkeuden hyvinkin lyhyen tuttavuuden perusteella.
Sinut pannaan varmaan myös laulamaan sointuja ja tekemään jokin rytmiharjoitus. Ei niitäkään pidä pelätä. Ja mikäli et pääse siihen kuoroon, johon olit hakemassa, voit aina päästä johonkin muuhun. Nyt on paras aika vuodesta hakea.

Tässä eväitä ja mietteitä kuoroon haluavalle:

Kanttorin tai kuoronjohtajan järjestämään koelauluun liittyy ylenpalttista pelkoa, mikä on aivan turhaa. Laulajista on pulaa ja kuoronjohtaja haluaa kenet tahansa laulajan, joka todella on innostunut ja jos jonkinlaista melodiatajua on. Laulu, jonka esittää, tulee olla itselle helppo ja ei liian korkea, jos ei korkealle vielä pääse. Kuoronjohtajan tarkoituksena on katsoa laulajalle sopivin äänialaryhmä. Altoissa laulaminen ei ole huonommuutta, eikä sopraanossa laulaminen paremmuutta.

Kuorossa laulaminen voi olla todella palkitsevaa ja usein kuoroissa on todella hyvä ilmapiiri. Kaikenikäiset oppivat elämään toistensa kanssa. Ja mikä tärkeintä, tämä on yksi tapa ylistää meidän kaikkien Isää, Jumalaa. Hengellisyys on jollekin kaukainen asia, mutta niin luonnollinen meidän jokaise tarpeille. Rohkeasti kuoroon!!!

Kuka tuntee sanat Hilkka Norkamon saksankielestä suomentamaan kuorolauluun "Oi kuinka kevään aika on armas, suloinen". Samaan Johann Steuerleinin sävellykseen hän on myöhemmin tehnyt toisetkin sanat, jotka ovat virsikirjassa virsi no 567. En siis tarkoita tätä virttä vaan aiempaa kuorolaulusuomennosta.