JURISTIN TYÖ,PALKKA YMS.

Valtiosektorilla työskentelevien lakimiesten keskipalkka on 4 070 euroa, kuntasektorilla 4373 ja yksityisellä sektorilla 5393 euroa. Keskimääräinen työtuntimäärä viikossa on 37 tuntia ja jos ylityöt lasketaan, 43 tuntia.

Näin lakimiesliiton teettämän tutkimuksen mukaan. Aika luotettavalta vaikuttaa, kun lakimiesliitolla on kuitenkin linkki suurimpaan osaan lakimiehinä työskenteleviin henkilöihin. Lisää tietoa lakimiesliiton sivuilta. Eipäs hutkita ennen kuin tutkitaan (tämä etenkin Xaralle)!

Valmistumisen jälkeen tuoreille kandeille on tarjolla lähes sadan prosentin varmuudella työpaikka, jos viitsii lähteä pääkaupunkiseudulle töihin. Lakimiehistä on siellä suorastaan pula. Muualla päin Suomea tilanne ei näytä aivan yhtä valoisalta, mutta huomattavan paljon paremmat mahdollisuudet oikeustieteen kandilla on löytää töitä kuin esimerkiksi filosofian maistereilla, joille ei ole todennäköisesti mitään kunnon työtä valmistumisen jälkeen tarjolla.

Oikeustiedettä opiskelleen ei tarvitse osata ulkoa Suomen laki I, II ja IIIsta. Kyseessä on oikeudellisen ajattelun ymmärtämisen opiskelu ja perimmäisten periaatteiden soveltaminen yhdessä kirjoitetun lain kanssa. Juristin erottaa maallikosta se, että hän osaa yhdistää pykälän kokonaisuuteen, kun taas maallikkokin ymmärtää pykälän sisällön muttei muuta. Tämän vuoksi en näe mitään estettä sille, että suomalainen juristi työskentelisi esimerkiksi ruotsissa. Pointtini korostamiseksi voisin vielä esittää esimerkin suomalaisista juristeista. Lakipykälät muuttuvat usein ja muutokset saattavat olla hyvinkin laajoja ja radikaaleja. Tällöinhän voisi olettaa, ettei 7o-luvulla opiskellut juristi voi enää toimia Suomessa juristina, koska hän ei tunne suomen lakia. Mutta hän tuntee kyllä oikeusjärjestelmän.

Kiitos ja kuittaus! Jauhot kurkkuun Xaralle ja muille ajattelemattomasti kirjoittaville!

PS. Ekonomeille ei ole tarjolla työtä valmistumisen jälkeen. Heillä on tällä hetkellä ehkä huonoin työllisyystilanne.

--- kirjoitti:

Valtiosektorilla työskentelevien lakimiesten keskipalkka on 4 070 euroa, kuntasektorilla 4373 ja yksityisellä sektorilla 5393 euroa. Keskimääräinen työtuntimäärä viikossa on 37 tuntia ja jos ylityöt lasketaan, 43 tuntia.

Näin lakimiesliiton teettämän tutkimuksen mukaan. Aika luotettavalta vaikuttaa, kun lakimiesliitolla on kuitenkin linkki suurimpaan osaan lakimiehinä työskenteleviin henkilöihin. Lisää tietoa lakimiesliiton sivuilta. Eipäs hutkita ennen kuin tutkitaan (tämä etenkin Xaralle)!

Valmistumisen jälkeen tuoreille kandeille on tarjolla lähes sadan prosentin varmuudella työpaikka, jos viitsii lähteä pääkaupunkiseudulle töihin. Lakimiehistä on siellä suorastaan pula. Muualla päin Suomea tilanne ei näytä aivan yhtä valoisalta, mutta huomattavan paljon paremmat mahdollisuudet oikeustieteen kandilla on löytää töitä kuin esimerkiksi filosofian maistereilla, joille ei ole todennäköisesti mitään kunnon työtä valmistumisen jälkeen tarjolla.

Oikeustiedettä opiskelleen ei tarvitse osata ulkoa Suomen laki I, II ja IIIsta. Kyseessä on oikeudellisen ajattelun ymmärtämisen opiskelu ja perimmäisten periaatteiden soveltaminen yhdessä kirjoitetun lain kanssa. Juristin erottaa maallikosta se, että hän osaa yhdistää pykälän kokonaisuuteen, kun taas maallikkokin ymmärtää pykälän sisällön muttei muuta. Tämän vuoksi en näe mitään estettä sille, että suomalainen juristi työskentelisi esimerkiksi ruotsissa. Pointtini korostamiseksi voisin vielä esittää esimerkin suomalaisista juristeista. Lakipykälät muuttuvat usein ja muutokset saattavat olla hyvinkin laajoja ja radikaaleja. Tällöinhän voisi olettaa, ettei 7o-luvulla opiskellut juristi voi enää toimia Suomessa juristina, koska hän ei tunne suomen lakia. Mutta hän tuntee kyllä oikeusjärjestelmän.

Kiitos ja kuittaus! Jauhot kurkkuun Xaralle ja muille ajattelemattomasti kirjoittaville!

PS. Ekonomeille ei ole tarjolla työtä valmistumisen jälkeen. Heillä on tällä hetkellä ehkä huonoin työllisyystilanne.

Lue lisää

Taas tällanen "joka alan asiantuntija" kehissä. Jos toi edellinen ei ole huono vitsi tai provo niin suosittelen kirjoittajalle astumista maan pinnalle ja sen myöntämistä, ettei tilastoja lukemalla voi kehittyä asiantuntijaks missään. KUKAAN oikiksen käynyt ei voi kirjoittaa mitään tollasta, sorry..

tiedoksi että Xara ei tiedä mistä kirjoittaa. Palkka on parempi kuin kauppatieteilijöillä ja laajempi mahdollisuus tehdä erilaisia töitä. itse teen tällä hetkellä sekä juristin että kauppatieteijijöiden töitä. Kauppatieteilijät eivät voi tehdä toisinpäin.

jarmoxxx kirjoitti:

Taas tällanen "joka alan asiantuntija" kehissä. Jos toi edellinen ei ole huono vitsi tai provo niin suosittelen kirjoittajalle astumista maan pinnalle ja sen myöntämistä, ettei tilastoja lukemalla voi kehittyä asiantuntijaks missään. KUKAAN oikiksen käynyt ei voi kirjoittaa mitään tollasta, sorry..

Lue lisää

Mä voin. Neljä vuotta valmistumiseni jälkeen palkka nyt 6.500 € kuussa bruttona plus auto ja lounassetelit päälle. Työpaikka löytyi heti.

--- kirjoitti:

Valtiosektorilla työskentelevien lakimiesten keskipalkka on 4 070 euroa, kuntasektorilla 4373 ja yksityisellä sektorilla 5393 euroa. Keskimääräinen työtuntimäärä viikossa on 37 tuntia ja jos ylityöt lasketaan, 43 tuntia.

Näin lakimiesliiton teettämän tutkimuksen mukaan. Aika luotettavalta vaikuttaa, kun lakimiesliitolla on kuitenkin linkki suurimpaan osaan lakimiehinä työskenteleviin henkilöihin. Lisää tietoa lakimiesliiton sivuilta. Eipäs hutkita ennen kuin tutkitaan (tämä etenkin Xaralle)!

Valmistumisen jälkeen tuoreille kandeille on tarjolla lähes sadan prosentin varmuudella työpaikka, jos viitsii lähteä pääkaupunkiseudulle töihin. Lakimiehistä on siellä suorastaan pula. Muualla päin Suomea tilanne ei näytä aivan yhtä valoisalta, mutta huomattavan paljon paremmat mahdollisuudet oikeustieteen kandilla on löytää töitä kuin esimerkiksi filosofian maistereilla, joille ei ole todennäköisesti mitään kunnon työtä valmistumisen jälkeen tarjolla.

Oikeustiedettä opiskelleen ei tarvitse osata ulkoa Suomen laki I, II ja IIIsta. Kyseessä on oikeudellisen ajattelun ymmärtämisen opiskelu ja perimmäisten periaatteiden soveltaminen yhdessä kirjoitetun lain kanssa. Juristin erottaa maallikosta se, että hän osaa yhdistää pykälän kokonaisuuteen, kun taas maallikkokin ymmärtää pykälän sisällön muttei muuta. Tämän vuoksi en näe mitään estettä sille, että suomalainen juristi työskentelisi esimerkiksi ruotsissa. Pointtini korostamiseksi voisin vielä esittää esimerkin suomalaisista juristeista. Lakipykälät muuttuvat usein ja muutokset saattavat olla hyvinkin laajoja ja radikaaleja. Tällöinhän voisi olettaa, ettei 7o-luvulla opiskellut juristi voi enää toimia Suomessa juristina, koska hän ei tunne suomen lakia. Mutta hän tuntee kyllä oikeusjärjestelmän.

Kiitos ja kuittaus! Jauhot kurkkuun Xaralle ja muille ajattelemattomasti kirjoittaville!

PS. Ekonomeille ei ole tarjolla työtä valmistumisen jälkeen. Heillä on tällä hetkellä ehkä huonoin työllisyystilanne.

Lue lisää

melkein valmis maisteri eli onko totta, että juristina voi toimia kahdi?

--- kirjoitti:

Valtiosektorilla työskentelevien lakimiesten keskipalkka on 4 070 euroa, kuntasektorilla 4373 ja yksityisellä sektorilla 5393 euroa. Keskimääräinen työtuntimäärä viikossa on 37 tuntia ja jos ylityöt lasketaan, 43 tuntia.

Näin lakimiesliiton teettämän tutkimuksen mukaan. Aika luotettavalta vaikuttaa, kun lakimiesliitolla on kuitenkin linkki suurimpaan osaan lakimiehinä työskenteleviin henkilöihin. Lisää tietoa lakimiesliiton sivuilta. Eipäs hutkita ennen kuin tutkitaan (tämä etenkin Xaralle)!

Valmistumisen jälkeen tuoreille kandeille on tarjolla lähes sadan prosentin varmuudella työpaikka, jos viitsii lähteä pääkaupunkiseudulle töihin. Lakimiehistä on siellä suorastaan pula. Muualla päin Suomea tilanne ei näytä aivan yhtä valoisalta, mutta huomattavan paljon paremmat mahdollisuudet oikeustieteen kandilla on löytää töitä kuin esimerkiksi filosofian maistereilla, joille ei ole todennäköisesti mitään kunnon työtä valmistumisen jälkeen tarjolla.

Oikeustiedettä opiskelleen ei tarvitse osata ulkoa Suomen laki I, II ja IIIsta. Kyseessä on oikeudellisen ajattelun ymmärtämisen opiskelu ja perimmäisten periaatteiden soveltaminen yhdessä kirjoitetun lain kanssa. Juristin erottaa maallikosta se, että hän osaa yhdistää pykälän kokonaisuuteen, kun taas maallikkokin ymmärtää pykälän sisällön muttei muuta. Tämän vuoksi en näe mitään estettä sille, että suomalainen juristi työskentelisi esimerkiksi ruotsissa. Pointtini korostamiseksi voisin vielä esittää esimerkin suomalaisista juristeista. Lakipykälät muuttuvat usein ja muutokset saattavat olla hyvinkin laajoja ja radikaaleja. Tällöinhän voisi olettaa, ettei 7o-luvulla opiskellut juristi voi enää toimia Suomessa juristina, koska hän ei tunne suomen lakia. Mutta hän tuntee kyllä oikeusjärjestelmän.

Kiitos ja kuittaus! Jauhot kurkkuun Xaralle ja muille ajattelemattomasti kirjoittaville!

PS. Ekonomeille ei ole tarjolla työtä valmistumisen jälkeen. Heillä on tällä hetkellä ehkä huonoin työllisyystilanne.

Lue lisää

Lakimiehet taistelevat samoista työpaikoista kunnallisalojen maisterin kanssa, ammattikorkeakoulujä käyneiden tradenomejen ja ekonomejen kanssa. Suomalaisia työnantajia kiinnostaa CVssä ainoastaan käytännön osaaminen ja sellaisia sormenpyörittäjiä ei tarvita firmoissa.

Lakimies voi tienata hyvinkin 10-100 000 euroa yksityisellä partnerina. Suurinosa kyllä jää siihen alle 3 000 euron paikkoille loppuiäksi.

Grillipihvi kirjoitti:

Lakimiehet taistelevat samoista työpaikoista kunnallisalojen maisterin kanssa, ammattikorkeakoulujä käyneiden tradenomejen ja ekonomejen kanssa. Suomalaisia työnantajia kiinnostaa CVssä ainoastaan käytännön osaaminen ja sellaisia sormenpyörittäjiä ei tarvita firmoissa.

Lakimies voi tienata hyvinkin 10-100 000 euroa yksityisellä partnerina. Suurinosa kyllä jää siihen alle 3 000 euron paikkoille loppuiäksi.

Lue lisää

En tunne yhtään lakimiestä alle 5000 euron kuukausipalkalla..

Oon pitkään pähkäillyt, kannattaisiko vaihtaa alaa ja opiskella nykyisen työn (it-ala) ohessa juristiksi. It-ala kun ei ole aivan sydäntäni lähellä, vaikka onkin tarjonnut tasavarman toimeentulon. Uranvaihdossa oisi varmaan hyötyä, että on jo kerennyt nähdä työelämää ja it-alaa. On vaan vähän raskasta pyrkiä työn ohessa ja opiskella työn ohessa... mutta nykyinen työ ei nää sytytä ja juristin työ on pitkään poltellut... tällaista pähkäilyä sateisena elokuun iltapäivänä... :)

PKS kirjoitti:

Oon pitkään pähkäillyt, kannattaisiko vaihtaa alaa ja opiskella nykyisen työn (it-ala) ohessa juristiksi. It-ala kun ei ole aivan sydäntäni lähellä, vaikka onkin tarjonnut tasavarman toimeentulon. Uranvaihdossa oisi varmaan hyötyä, että on jo kerennyt nähdä työelämää ja it-alaa. On vaan vähän raskasta pyrkiä työn ohessa ja opiskella työn ohessa... mutta nykyinen työ ei nää sytytä ja juristin työ on pitkään poltellut... tällaista pähkäilyä sateisena elokuun iltapäivänä... :)

Lue lisää

Erilaisia yksittäisiä alan kursseja alkaa olla mukavasti tarjolla eri puolilla. Avoimessa yliopistossa voi suorittaa joitain tutkintoon kuuluvia osia ihan huvikseenkin. Esimerkiksi perintö- ja varallisuusoikeuteen taikka työoikeuteen kuuluvat pykälät ovat hyvinkin hyödyllisiä asioita tavallisen ihmisen tietää. Tai jos osallistuu kunnallispolitiikkaan, ei varmasti ole haitaksi tuntea pykäliä ainakin joiltain osin. Eli yritän tässä sanoa sitä, että se oikeustieteellinen loppututkinto on melkoisen laaja ja haastava sekä lakimiehen ammattiin laajan pohjan antava kokonaisuus, mutta tavallisen kansalaisen kannalta vastaavaa tietoa ja oppia eri osa-alueilta on kyllä tarjolla, kun kiinnostusta vain opiskeluun riittää ja pikkuisen ylimääräistä fyrkkaa taskun pohjalla.

hupiopiskelija kirjoitti:

Erilaisia yksittäisiä alan kursseja alkaa olla mukavasti tarjolla eri puolilla. Avoimessa yliopistossa voi suorittaa joitain tutkintoon kuuluvia osia ihan huvikseenkin. Esimerkiksi perintö- ja varallisuusoikeuteen taikka työoikeuteen kuuluvat pykälät ovat hyvinkin hyödyllisiä asioita tavallisen ihmisen tietää. Tai jos osallistuu kunnallispolitiikkaan, ei varmasti ole haitaksi tuntea pykäliä ainakin joiltain osin. Eli yritän tässä sanoa sitä, että se oikeustieteellinen loppututkinto on melkoisen laaja ja haastava sekä lakimiehen ammattiin laajan pohjan antava kokonaisuus, mutta tavallisen kansalaisen kannalta vastaavaa tietoa ja oppia eri osa-alueilta on kyllä tarjolla, kun kiinnostusta vain opiskeluun riittää ja pikkuisen ylimääräistä fyrkkaa taskun pohjalla.

Lue lisää

JURISTIEN KESKIPALKKA NOUSI 4601 EUROON

-julkisen sektorin palkat jäävät yhä jälkeen

Suomalaisten lakimiesten keskimääräinen kokonaispalkka oli 4 601 euroa viime vuoden lokakuussa. Mediaanipalkka oli 4 210 euroa.

Valtiosektorilla työskentelevien lakimiesten keskipalkka oli 4 070 euroa, kuntasektorilla 4373 ja yksityisellä sektorilla 5393 euroa. Valtiosektorilla keskipalkka oli 154 euroa mediaanipalkkaa korkeampi. Kuntasektorilla ero nousi 305 euroon ja yksityisellä sektorilla 553 euroon. Erityisesti yksityissektorilla joillekin lakimiehille maksettavat korkeat palkat nostavatkin keskiarvoa selvästi suhteessa mediaaniin.

Valtiosektori on jäänyt palkkakehityksessä yksityisen sektorin jalkoihin. Vuonna 2005 valtion keskimääräinen kokonaispalkka oli 75 prosenttia yksityisen sektorin palkasta, kun se vuonna 2003 oli vielä 77 prosenttia. Erityisen selvästi kehitys näkyy ylimmissä johtotehtävissä, joissa suhde oli 73 prosenttia vuonna 2005, kun vuonna 2003 se oli vielä 80 prosenttia. ”Valtiosektorin palkkakilpailukykyä tulee selvästi parantaa.” korostaa Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander, ”Valtion on pakko panostaa siihen että osaamisesta ja koulutuksesta palkitaan, jotta valtio selviää lähivuosien rakennemuutoksesta.”

Naisten keskimääräinen kokonaispalkka oli 4 078 ja miesten 5 079 euroa, eli naisten ansiot olivat 80 prosenttia miesten vastaavista. Keskimääräinen ero pienentyi hieman vuodesta 2003. ”Liitto on pyrkinyt aktiivisesti palkkaeron näkyväksi tekemiseen ja sen pienentämiseen.” kertoo Tilander ”Eron kaventuminen näyttää johtuvan siitä, että naiset osaavat vaatia oikeudenmukaisempaa palkkaa. Tätä kehitystä haluamme olla tukemassa jatkossakin.”

Lakimiehet tekevät säännöllisesti ylitöitä. Keskimääräinen virallinen työaika oli 37 tuntia viikossa, mutta todellinen kokonaistyöaika nousi keskimäärin 43 tuntiin. Yksityissektorilla ylitöitä tehtiin selvästi enemmän kuin julkisella sektorilla.

Tiedot perustuvat Suomen Lakimiesliiton teettämään kaikkia lakimiehiä koskevaan palkkatutkimukseen, joka perustuu elokuussa 2005 kerättyjen yksityisen ja julkisen sektorin palkkatutkimusten yhdistettyyn perusaineistoon.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Jorma Tilander (041 – 458 0030, [email protected])

Opiskelija85 kirjoitti:

JURISTIEN KESKIPALKKA NOUSI 4601 EUROON

-julkisen sektorin palkat jäävät yhä jälkeen

Suomalaisten lakimiesten keskimääräinen kokonaispalkka oli 4 601 euroa viime vuoden lokakuussa. Mediaanipalkka oli 4 210 euroa.

Valtiosektorilla työskentelevien lakimiesten keskipalkka oli 4 070 euroa, kuntasektorilla 4373 ja yksityisellä sektorilla 5393 euroa. Valtiosektorilla keskipalkka oli 154 euroa mediaanipalkkaa korkeampi. Kuntasektorilla ero nousi 305 euroon ja yksityisellä sektorilla 553 euroon. Erityisesti yksityissektorilla joillekin lakimiehille maksettavat korkeat palkat nostavatkin keskiarvoa selvästi suhteessa mediaaniin.

Valtiosektori on jäänyt palkkakehityksessä yksityisen sektorin jalkoihin. Vuonna 2005 valtion keskimääräinen kokonaispalkka oli 75 prosenttia yksityisen sektorin palkasta, kun se vuonna 2003 oli vielä 77 prosenttia. Erityisen selvästi kehitys näkyy ylimmissä johtotehtävissä, joissa suhde oli 73 prosenttia vuonna 2005, kun vuonna 2003 se oli vielä 80 prosenttia. ”Valtiosektorin palkkakilpailukykyä tulee selvästi parantaa.” korostaa Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander, ”Valtion on pakko panostaa siihen että osaamisesta ja koulutuksesta palkitaan, jotta valtio selviää lähivuosien rakennemuutoksesta.”

Naisten keskimääräinen kokonaispalkka oli 4 078 ja miesten 5 079 euroa, eli naisten ansiot olivat 80 prosenttia miesten vastaavista. Keskimääräinen ero pienentyi hieman vuodesta 2003. ”Liitto on pyrkinyt aktiivisesti palkkaeron näkyväksi tekemiseen ja sen pienentämiseen.” kertoo Tilander ”Eron kaventuminen näyttää johtuvan siitä, että naiset osaavat vaatia oikeudenmukaisempaa palkkaa. Tätä kehitystä haluamme olla tukemassa jatkossakin.”

Lakimiehet tekevät säännöllisesti ylitöitä. Keskimääräinen virallinen työaika oli 37 tuntia viikossa, mutta todellinen kokonaistyöaika nousi keskimäärin 43 tuntiin. Yksityissektorilla ylitöitä tehtiin selvästi enemmän kuin julkisella sektorilla.

Tiedot perustuvat Suomen Lakimiesliiton teettämään kaikkia lakimiehiä koskevaan palkkatutkimukseen, joka perustuu elokuussa 2005 kerättyjen yksityisen ja julkisen sektorin palkkatutkimusten yhdistettyyn perusaineistoon.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Jorma Tilander (041 – 458 0030, [email protected])

Lue lisää

Kannattaa muistaa lakimiesliiton tilastoja lukiessa, etteivät ne anna täysin todellista kuvaa juristien palkoista varsinkaan nuorten 30-kymmpisten uransa alussa olevien palkoista.

Tilastoissa on mukana kaikkien myös keski-ikäisten palkat ja bonukset yms. Varsinkaan suosituspalkkoja (vastavalmistuneille) ei todellisuudessa yritykset koskaan maksa ja vastavalmistuneet juristit myös tämän tietävät. Olen vasta nyt saavuttamassa 3 vuoden jälkeen sen mitä suositeltiin aikoinaan aloituspalkaksi. Itse aloituspalkkani oli 2.500 euroa ja nyt 3 vuoden jälkeen n. 3000 euroa. Julkisella puolella maksetaan vielä huonommin palkkaa. Kannattaa selata työpaikkailmoituksia ja katsoa oikeasti, mitä palkkaa tarjotaan. Noin 4000 euron palkat on 7 vuotta omaavilla asiantuntijoilla/asianajajilla, joiden referenssitkin ovat pitkät, samoin työpäivät.

Juristin tutkinto ei ole todellakaan kansainvälinen, olen itse yrittänyt hakea töitä ulkomailla ulkomailla asuessani ilman tuloksia. Sen sijaan, jos halua työskennellä ulkomailla, suosittelen suorittaa esim. jatko-opintoja ulkomailla, tällöin on enemmän mahdollisuuksia. Työllisyystilanne ei ole kovin hyvä, itse hain aikoinaan n. puoli vuotta töitä, vaikka puhun mm. 4 kieltä sujuvasti ja opiskelukokemusta ulkomailla. Tsemppiä vaan. Suosittelisin mm. ekonomin tutkintoa, jos olet vähänkään innostunut menemään töihin myöhemmin ulkomaille. Lisäksi ekonomien palkatkin ovat paremmat. Opiskelu oikkiksessa on myös paljon yksinäistä puurtamista ja lukemista...!

Kannattaa muistaa kirjoitti:

Kannattaa muistaa lakimiesliiton tilastoja lukiessa, etteivät ne anna täysin todellista kuvaa juristien palkoista varsinkaan nuorten 30-kymmpisten uransa alussa olevien palkoista.

Tilastoissa on mukana kaikkien myös keski-ikäisten palkat ja bonukset yms. Varsinkaan suosituspalkkoja (vastavalmistuneille) ei todellisuudessa yritykset koskaan maksa ja vastavalmistuneet juristit myös tämän tietävät. Olen vasta nyt saavuttamassa 3 vuoden jälkeen sen mitä suositeltiin aikoinaan aloituspalkaksi. Itse aloituspalkkani oli 2.500 euroa ja nyt 3 vuoden jälkeen n. 3000 euroa. Julkisella puolella maksetaan vielä huonommin palkkaa. Kannattaa selata työpaikkailmoituksia ja katsoa oikeasti, mitä palkkaa tarjotaan. Noin 4000 euron palkat on 7 vuotta omaavilla asiantuntijoilla/asianajajilla, joiden referenssitkin ovat pitkät, samoin työpäivät.

Juristin tutkinto ei ole todellakaan kansainvälinen, olen itse yrittänyt hakea töitä ulkomailla ulkomailla asuessani ilman tuloksia. Sen sijaan, jos halua työskennellä ulkomailla, suosittelen suorittaa esim. jatko-opintoja ulkomailla, tällöin on enemmän mahdollisuuksia. Työllisyystilanne ei ole kovin hyvä, itse hain aikoinaan n. puoli vuotta töitä, vaikka puhun mm. 4 kieltä sujuvasti ja opiskelukokemusta ulkomailla. Tsemppiä vaan. Suosittelisin mm. ekonomin tutkintoa, jos olet vähänkään innostunut menemään töihin myöhemmin ulkomaille. Lisäksi ekonomien palkatkin ovat paremmat. Opiskelu oikkiksessa on myös paljon yksinäistä puurtamista ja lukemista...!

Lue lisää

Olen valmistunut keväällä 2007 ja palkkani bonuksien kanssa on n. 3700 €/kk (peruspalkka 3200 € puhelinetu). En puhu sujuvasti kuin suomea, eikä minussa muutenkaan ole mitään erikoista. Töitä teen alle 40 h/vko.

rike- kirjoitti:

Olen valmistunut keväällä 2007 ja palkkani bonuksien kanssa on n. 3700 €/kk (peruspalkka 3200 € puhelinetu). En puhu sujuvasti kuin suomea, eikä minussa muutenkaan ole mitään erikoista. Töitä teen alle 40 h/vko.

Lue lisää

Hki:ssa tilanne oli tämä: Traineena n. 2400, valmistuttua 3.200 -3800 tuntuisi olevan aika yleinen. 3800 ajattelin itse pyytää

Opiskelija85 kirjoitti:

JURISTIEN KESKIPALKKA NOUSI 4601 EUROON

-julkisen sektorin palkat jäävät yhä jälkeen

Suomalaisten lakimiesten keskimääräinen kokonaispalkka oli 4 601 euroa viime vuoden lokakuussa. Mediaanipalkka oli 4 210 euroa.

Valtiosektorilla työskentelevien lakimiesten keskipalkka oli 4 070 euroa, kuntasektorilla 4373 ja yksityisellä sektorilla 5393 euroa. Valtiosektorilla keskipalkka oli 154 euroa mediaanipalkkaa korkeampi. Kuntasektorilla ero nousi 305 euroon ja yksityisellä sektorilla 553 euroon. Erityisesti yksityissektorilla joillekin lakimiehille maksettavat korkeat palkat nostavatkin keskiarvoa selvästi suhteessa mediaaniin.

Valtiosektori on jäänyt palkkakehityksessä yksityisen sektorin jalkoihin. Vuonna 2005 valtion keskimääräinen kokonaispalkka oli 75 prosenttia yksityisen sektorin palkasta, kun se vuonna 2003 oli vielä 77 prosenttia. Erityisen selvästi kehitys näkyy ylimmissä johtotehtävissä, joissa suhde oli 73 prosenttia vuonna 2005, kun vuonna 2003 se oli vielä 80 prosenttia. ”Valtiosektorin palkkakilpailukykyä tulee selvästi parantaa.” korostaa Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander, ”Valtion on pakko panostaa siihen että osaamisesta ja koulutuksesta palkitaan, jotta valtio selviää lähivuosien rakennemuutoksesta.”

Naisten keskimääräinen kokonaispalkka oli 4 078 ja miesten 5 079 euroa, eli naisten ansiot olivat 80 prosenttia miesten vastaavista. Keskimääräinen ero pienentyi hieman vuodesta 2003. ”Liitto on pyrkinyt aktiivisesti palkkaeron näkyväksi tekemiseen ja sen pienentämiseen.” kertoo Tilander ”Eron kaventuminen näyttää johtuvan siitä, että naiset osaavat vaatia oikeudenmukaisempaa palkkaa. Tätä kehitystä haluamme olla tukemassa jatkossakin.”

Lakimiehet tekevät säännöllisesti ylitöitä. Keskimääräinen virallinen työaika oli 37 tuntia viikossa, mutta todellinen kokonaistyöaika nousi keskimäärin 43 tuntiin. Yksityissektorilla ylitöitä tehtiin selvästi enemmän kuin julkisella sektorilla.

Tiedot perustuvat Suomen Lakimiesliiton teettämään kaikkia lakimiehiä koskevaan palkkatutkimukseen, joka perustuu elokuussa 2005 kerättyjen yksityisen ja julkisen sektorin palkkatutkimusten yhdistettyyn perusaineistoon.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Jorma Tilander (041 – 458 0030, [email protected])

Lue lisää

just tota teinipeelon uhoomista kun on alottanut ekan vuotensa koulussa tai vasta lukee pääsykokeisiin. lopeta se isosta palkasta ja sillä rehvastelemisesta unelmoiminen ja tee töitä!

tota.. kirjoitti:

just tota teinipeelon uhoomista kun on alottanut ekan vuotensa koulussa tai vasta lukee pääsykokeisiin. lopeta se isosta palkasta ja sillä rehvastelemisesta unelmoiminen ja tee töitä!

Lue lisää

Avoimia työpaikkoja selailemalla näkee todellisen palkkauksen ja työtilanteen. On aivan turhaa lukea "tilastoja", sillä se mikä olet ammatiltasi tai missä koulussa opiskelet ei vielä takaa loistavaa palkkaa ja mieletöntä työpaikkaa. Persoonasi, henk.kohtainen osaamisesi, suhteilla sekä myös tuurilla on suuri valtti menestymisen kannalta. En ymmärrä näitä haihattelijoita vaan olkaa realistisia, muuten petytte. Toki tavoitteita pitää olla, mutta liian suuret pilvilinnat saattavat viedä uskon. Suomessa ei millään alalla makseta liian hyvin ja varsinkaan vasta valmistuneille. Toki poikkeuksia löytyy, mutta muistakaa, että jokainen on oman onnensa seppä! Ystäväni meni oikikseen motiivina ainoastaan raha ja pettyi kuin palkka olikin pienempi kuin entisessä ammatissaan..

rike- kirjoitti:

Olen valmistunut keväällä 2007 ja palkkani bonuksien kanssa on n. 3700 €/kk (peruspalkka 3200 € puhelinetu). En puhu sujuvasti kuin suomea, eikä minussa muutenkaan ole mitään erikoista. Töitä teen alle 40 h/vko.

Lue lisää

Mikä se 500€ puhelinbonuksesi oikein on? Minun työpuhelin maksoi kertalaakina noin 300€ (kestänee 2 vuotta) ja palkkanauhassa liittymän verotettava arvo on 20€. Sen lisäksi se on työväline, johon pomosi voi soittaa illalla ja viikonloppuisin. En oikein allekirjoita sitä 500€ ”bonus etusi”.

hei100 kirjoitti:

Avoimia työpaikkoja selailemalla näkee todellisen palkkauksen ja työtilanteen. On aivan turhaa lukea "tilastoja", sillä se mikä olet ammatiltasi tai missä koulussa opiskelet ei vielä takaa loistavaa palkkaa ja mieletöntä työpaikkaa. Persoonasi, henk.kohtainen osaamisesi, suhteilla sekä myös tuurilla on suuri valtti menestymisen kannalta. En ymmärrä näitä haihattelijoita vaan olkaa realistisia, muuten petytte. Toki tavoitteita pitää olla, mutta liian suuret pilvilinnat saattavat viedä uskon. Suomessa ei millään alalla makseta liian hyvin ja varsinkaan vasta valmistuneille. Toki poikkeuksia löytyy, mutta muistakaa, että jokainen on oman onnensa seppä! Ystäväni meni oikikseen motiivina ainoastaan raha ja pettyi kuin palkka olikin pienempi kuin entisessä ammatissaan..

Lue lisää

Nyt,kun teitä oikeusoppineita on täällä paljon,niin sanokaa,mitä juristi tekee työkseen esm.mitä hän tekee asianajotoimistossa tai tuomioistuimissa,toimiiko hän asianajajana,puolustaen tai syyttäjänä ja mitä eroa on, onko varatuomari tai juristi tai mitä eroa on lakimiehellä ja varatuomarilla?
Jos joku vastaa,niin kiitos!

oppi100 kirjoitti:

Nyt,kun teitä oikeusoppineita on täällä paljon,niin sanokaa,mitä juristi tekee työkseen esm.mitä hän tekee asianajotoimistossa tai tuomioistuimissa,toimiiko hän asianajajana,puolustaen tai syyttäjänä ja mitä eroa on, onko varatuomari tai juristi tai mitä eroa on lakimiehellä ja varatuomarilla?
Jos joku vastaa,niin kiitos!

Lue lisää

Varatuomari on arvonimi, jonka saa vuoden mittaisella tuomioistuinharjoittelulla eli auskultoinnilla valmistumisen jälkeen.

Asianajaja on myös arvonimi juristille, joka on 4 vuotta valmistumisen jälkeen toiminut lakimiestehtävissä joista min. 2 vuotta asianajotehtävissä. Asianajaja on lakimies, joka on hyväksytty Suomen asianajajaliiton jäseneksi.

Inssinöördi kirjoitti:

Mikä se 500€ puhelinbonuksesi oikein on? Minun työpuhelin maksoi kertalaakina noin 300€ (kestänee 2 vuotta) ja palkkanauhassa liittymän verotettava arvo on 20€. Sen lisäksi se on työväline, johon pomosi voi soittaa illalla ja viikonloppuisin. En oikein allekirjoita sitä 500€ ”bonus etusi”.

Lue lisää

Puhelinetu on 20 €/kk palkan päälle. 500 €/kk on keskimääräinen tulospalkkio, joka maksetaan kerran vuodessa. Voi olla enemmän tai voi olla vähemmän. Ei tehdä tuosta kuitenkaan ongelmaa.

Palkka on jo vuoden aikana muutenkin noussut ja peruspalkka on nyt 3600 € puhelinetu (20 €). Pomo ja asiakkaat eivät soittele työajan ulkopuolella.

Tuo 3600 €/kk tulee aina, vaikka mitään bonuksia ei koskaan maksettaisikaan. Valmistumisesta on puolitoista vuotta ja työviikot aina alle 40 h.

sopimusoikeutta osaava juristi pärjää myös ulkomaillakin

Olen valmistunut täältä ja tehnyt töitä lakimiehenä Englannissa ja Ruotsissa

Juristi mut ei varatuomari kirjoitti:

Varatuomari on arvonimi, jonka saa vuoden mittaisella tuomioistuinharjoittelulla eli auskultoinnilla valmistumisen jälkeen.

Asianajaja on myös arvonimi juristille, joka on 4 vuotta valmistumisen jälkeen toiminut lakimiestehtävissä joista min. 2 vuotta asianajotehtävissä. Asianajaja on lakimies, joka on hyväksytty Suomen asianajajaliiton jäseneksi.

Lue lisää

Korjaan hieman edellistä:
Varatuomari on tosiaan arvonimi, kun taas asianajaja on ammattinimike, jota voi käyttää vain Suomen asianajajaliiton jäsen.

tota.. kirjoitti:

just tota teinipeelon uhoomista kun on alottanut ekan vuotensa koulussa tai vasta lukee pääsykokeisiin. lopeta se isosta palkasta ja sillä rehvastelemisesta unelmoiminen ja tee töitä!

Lue lisää

sanoo huonosti pärjäävä ammattikoulun käynyt.

Orjajuristin kohtalon jakavia on varmasti monia, asiasta ei vain uskalleta puhua ääneen, kun alalla "kuuluu" haluta töihin suuriin toimistoihin.

Itse olin sen verran onnekas, että pääsin opiskeluaikana töihin suureen liikejuridiikan toimistoon. Ennen tätä työpaikkaa olin ollut liikejuridiikasta jossain määrin kiinnostunut, mutta karun todellisuuden nähtyäni päätin, etten koskaan enää halua töihin näihin toimistoihin. En halua myydä sieluani ja vapaa-aikaani työlle. Todellisuudessa suurin osa etenkin nuorista lakimiehistä teki töitä n. 12-14 tuntia vuorokaudessa, usein myös viikonloppuna. Opiskelijana töihin tullessa huomasin, että toimeksiantoja oli sähköpostilla tullut keskellä työtä. Toimistolla katsottiin kieroon, jos töistä lähti ennen klo 17, mikä sinänsä oli virallinen työpäivän päättymisaika. Usean opiskelukaverini tarinat muista pääkaupunkiseudun toimistoista kertovat samaa karua kieltään.

Palkka voi toki olla nimellisesti iso, mutta kun alkaa laskea tuntipalkkaa niin eipä se niin ihmeellinen olekaan

Olen toistakymmentävuotta toiminut yrittäjänä, asianajotehtävissä. Voisin sanoa, että opiskeluaika oli todella antoisaa hyvin yleiskatsauksen saamiseksi yhteiskunnan eri saroilta. Ja on tämä työkin opettanut elävästä elämästä aivan tavattomasti. Mutta mutta... on tämä työ välillä aivan julmetun stressaavaa ja kuluttavaa. Kun on hektistä ja uutta vähät väliä, ei mikään toisinaan tunnu enää miltään. On vain juttuja ja taas uusia juttuja. Ja taas hoitamattomia juttuja ja taas uusia naamoja ja uusia tilanteita. Näin minä olen asiat kokenut. Toivon silloin tällöin, että saisi nämä hommat jo riittää ja saisi vetäytyä taka-alalle seuraamaan muutakin mielenkiintoista ihmisen elämässä.

Oikeustieteelliseen pyrkimisen motiivi ei missään tapauksessa tulisi olla raha. Ei minkään opiskeluvalinnan tavoitteena saisi olla raha. Jos mielii rahaa sinänsä, sietäisi siirtyä liike-elämään, sillä sen tavoitteena on rahan tekeminen. Kokonaan eri asia on se, mille liike-elämän sektorille sitä itse kukin hakeutuu, mikä riippuu hyvin paljon ellei kokonaan henkilön ideoista ja henkilökohtaisista ominaisuuksista, joita ei mielestäni voi opiskelemalla saavuttaa.

Sellainen on oikeusapujärjestelmämme. Edellinen puhuja oli saanut omakohtaista kokemusta. Ks. lisää: http://www.oikeus.fi/4313.htm
Ei juristeja kannata tästä syyttää, vaan pohdittava on ehkä sitä, onko varattomien lakiapu paremmalla tolalla kuin tavallisten kansalaisten. Satasella ei edellinen puhuja varmaan vahinkojaan saa katetuksi. Ja eihän tuotakaan rahaa koskaan edes saa. Ymmärrän että tuntuu epäoikeudenmukaiselta.

juristi myös kirjoitti:

Sellainen on oikeusapujärjestelmämme. Edellinen puhuja oli saanut omakohtaista kokemusta. Ks. lisää: http://www.oikeus.fi/4313.htm
Ei juristeja kannata tästä syyttää, vaan pohdittava on ehkä sitä, onko varattomien lakiapu paremmalla tolalla kuin tavallisten kansalaisten. Satasella ei edellinen puhuja varmaan vahinkojaan saa katetuksi. Ja eihän tuotakaan rahaa koskaan edes saa. Ymmärrän että tuntuu epäoikeudenmukaiselta.

Lue lisää

Työtilanne ei kovin valoisalta vaikuta. Mutta jos tykkäät yksinäisestä lukemisesta myös juhlapyhinä ja viikonloppuisin niin sitten oikikseen:) Aikaisemmin otk/otm paprut takasi helposti viran , josta ei tarvinnut lähteä kuin eläkkeelle. Nykyisin määräaikaisuudet ovat arkipäivää. Tosiaan ahtaajakin saa parin viikon kurssilla parempaa liksaaa...
Itselläni polte oli sikäli kova , että pakko oli kuitenkin ala valita. Koulutus antaa kuitenkin mahdollisuuden tehdä mielekästä työtä jossa älunystyröitäkin saa jumpata. Perhekin tuli tuossa välissä hankittua , joten nyt pitäisi pitää lapset leivässä. Hyvää Vappua kaikille oikkareille ja alalle hakeutuville.

naisjuristi kirjoitti:

Työtilanne ei kovin valoisalta vaikuta. Mutta jos tykkäät yksinäisestä lukemisesta myös juhlapyhinä ja viikonloppuisin niin sitten oikikseen:) Aikaisemmin otk/otm paprut takasi helposti viran , josta ei tarvinnut lähteä kuin eläkkeelle. Nykyisin määräaikaisuudet ovat arkipäivää. Tosiaan ahtaajakin saa parin viikon kurssilla parempaa liksaaa...
Itselläni polte oli sikäli kova , että pakko oli kuitenkin ala valita. Koulutus antaa kuitenkin mahdollisuuden tehdä mielekästä työtä jossa älunystyröitäkin saa jumpata. Perhekin tuli tuossa välissä hankittua , joten nyt pitäisi pitää lapset leivässä. Hyvää Vappua kaikille oikkareille ja alalle hakeutuville.

Lue lisää

Kokemukset vaihtelevat aika tavalla.. Joillain on joko käynyt tuuri tai on ollut hyvät suhteet ja ovat päässeet heti kunnolla kehittämään uraansa, toiset tekevät normipalkalla 12h/vrk töitä. Mulla on koulutus vielä kokonaan edessä, samoin siis myös ammatinvalinta, enkä tosiaan aio myydä sieluani työlle. Muuten juristin hommat tosin kiinnostavat (juurikin ehkä rahan takia) mutta on niitä muitakin vaihtoehtoja. Onko kellään vinkkejä, mitä sitten olisi fiksu lähteä opiskelemaan yliopistossa, jos unelma olisi ura ulkomailla (kauempana kuin ruotsissa) ja muutakin elämää?

Sympatiat orjajuristile ja muille saman kohtalon kokeneile. Tässä olisi joitakin faktoja siitä miten minua ollaan kompensoitu kansainvälisessä asianajotoimistossa.

Koulutus: OTM KTM, n.6 vuoden työkokemus alan tehtävistä

Aloituspalkka: EUR 3500/kk luontaisedut: EUR 300/kk

Tämän hetkinen palkkani: EUR 3700 luontaisedut: EUR 300/kk.

Palkka nousi kahden vuoden aikana vaivaiset EUR 200. Olen tehnyt paljon ylitöitä, joita ei koskaan olla korvattu minulle rahallisesti. Esimerkiksi tein erään puolen vuoden aikana n. 230 h ylitöitä kattaen pitkiä päiviä aamuyön pikkutunneille sekä useita viikonloppuja. (Sinäänsä aivan käsittämätöntä, kuinka huonosti me juristit olemme neuvotelleet omat työehtomme!). Myöskään mitään bonuksia ei ole maksettu. Työsopimuksessa lukee työaikana reilut 36h/vko, silti firma edellyttää, että ylitöitä tehdään ja jos niistä kieltäytyy ajautuu hyvin ikävään tilanteeseen. Ylitöiden tekoa ei erityisemmin arvosteta, sitä lähinnä edellytetään. Tästä jäi aika petetty olo! Työsopimusneuvotteluissa nimittäin bonusten sanottiin olevan keskeinen osa palkkaa, mutta niitä ei herunut.

Mielestäni tämä ei ole taloudellisesti kovinkaan hyvä diili, joten olen alkanut vakavasti harkita muihin tehtäviin siirtymistä. Työskentely asianajomaailmassa on ollut hyvin opettavainen kokemus, mutta rankasta työstä täytyisi mielestäni kompensoida paremmin. Kannattaa tarkoin harkita ennen kuin kirjoittaa työsopimuksen, eikä sokaistua maineikkaan asianajotoimiston työtarjouksesta. Työ on raskasta,kuluttavaa ja usein yksinäistä puurtamista, josta glamour on hyvin kaukana. Ei sampanjalla huuhdota alas sitä kaikkea roskaa mitä todellisuudessa saa osakseen!

Tiedän mistä puhut kirjoitti:

Sympatiat orjajuristile ja muille saman kohtalon kokeneile. Tässä olisi joitakin faktoja siitä miten minua ollaan kompensoitu kansainvälisessä asianajotoimistossa.

Koulutus: OTM KTM, n.6 vuoden työkokemus alan tehtävistä

Aloituspalkka: EUR 3500/kk luontaisedut: EUR 300/kk

Tämän hetkinen palkkani: EUR 3700 luontaisedut: EUR 300/kk.

Palkka nousi kahden vuoden aikana vaivaiset EUR 200. Olen tehnyt paljon ylitöitä, joita ei koskaan olla korvattu minulle rahallisesti. Esimerkiksi tein erään puolen vuoden aikana n. 230 h ylitöitä kattaen pitkiä päiviä aamuyön pikkutunneille sekä useita viikonloppuja. (Sinäänsä aivan käsittämätöntä, kuinka huonosti me juristit olemme neuvotelleet omat työehtomme!). Myöskään mitään bonuksia ei ole maksettu. Työsopimuksessa lukee työaikana reilut 36h/vko, silti firma edellyttää, että ylitöitä tehdään ja jos niistä kieltäytyy ajautuu hyvin ikävään tilanteeseen. Ylitöiden tekoa ei erityisemmin arvosteta, sitä lähinnä edellytetään. Tästä jäi aika petetty olo! Työsopimusneuvotteluissa nimittäin bonusten sanottiin olevan keskeinen osa palkkaa, mutta niitä ei herunut.

Mielestäni tämä ei ole taloudellisesti kovinkaan hyvä diili, joten olen alkanut vakavasti harkita muihin tehtäviin siirtymistä. Työskentely asianajomaailmassa on ollut hyvin opettavainen kokemus, mutta rankasta työstä täytyisi mielestäni kompensoida paremmin. Kannattaa tarkoin harkita ennen kuin kirjoittaa työsopimuksen, eikä sokaistua maineikkaan asianajotoimiston työtarjouksesta. Työ on raskasta,kuluttavaa ja usein yksinäistä puurtamista, josta glamour on hyvin kaukana. Ei sampanjalla huuhdota alas sitä kaikkea roskaa mitä todellisuudessa saa osakseen!

Lue lisää

Kyllä glamour jää varmaan siihen hiostavaan pukuun, joka on päällä. Muutoin homma on kyllä hohdotonta verraten siihen, minkälaisen kuvan ihmiset jenkkisarjoista saavat. Tehtävät ovat kyllä joskus mielenkiintoisiakin. Tuo työaika problematiikka on kyllä aivan suolesta. Kaikki säännölliset harrastukset saa kyllä unohtaa, kuten myös perhe-elämänkin.

Ylityöt ovat, kuten De Lege latakin kertoi, sääntö eikä poikkeus. Niitä tehdään, kun se ikäänkuin kuuluu duuniin. Alan vaihto on kyllä parin vuoden päästä tulossa. Tätäkin voisin tehdä jos työajan saisi normaaliksi. Ymmärrän kyllä, että ylitöitä joskus joutuu tekemään, mutta en sitä, että työn kanssa joutuu naimisiin. Mielummin pienempi palkka ja normaalit päivät, kuin iso palkka ja pitkät päivät.

Epätietoiselle sanoisin, että DI tai KTM voisi olla hyvä pohja uraa ulkomailla ajatellen.

veio kirjoitti:

Kokemukset vaihtelevat aika tavalla.. Joillain on joko käynyt tuuri tai on ollut hyvät suhteet ja ovat päässeet heti kunnolla kehittämään uraansa, toiset tekevät normipalkalla 12h/vrk töitä. Mulla on koulutus vielä kokonaan edessä, samoin siis myös ammatinvalinta, enkä tosiaan aio myydä sieluani työlle. Muuten juristin hommat tosin kiinnostavat (juurikin ehkä rahan takia) mutta on niitä muitakin vaihtoehtoja. Onko kellään vinkkejä, mitä sitten olisi fiksu lähteä opiskelemaan yliopistossa, jos unelma olisi ura ulkomailla (kauempana kuin ruotsissa) ja muutakin elämää?

Lue lisää

Heh, tämä kommentti saanee vastakaikua juristiketjussa... mutta valtiotieteellistä en ainakaan suosittele yliopisto-opintoja aloittavalle (ellei sitten kansantaloutta tai tilastotiedettä).

VTMiä koulutetaan ihan tolkuttomasti liikaa, koska valtion suojatyöpaikat lopetetaan sitä mukaan kuin niiden edelliset haltijat jäävät eläkkeelle. Ja valtiotieteitä opiskelleena voin ihan rehellisesti sanoa että _hyvä niin_.

Itselläni on kaksi tutkintoa, VTM ja liiketalouden tradenomi. Olen valmistunut kolme vuotta sitten ja sijoittunut liike-elämän palvelukseen. Palkkani on noin 2500 e /kk edut (edellisessä firmassa myös bonukset). Töitä ei tosiaan tarvitse kotona stressata ja meininki työpaikallakin on yleensä aika rentoa puuhastelua. Eli sinänsä vaihtosuhde on ihan hyvä - aikaa ja energiaa jää myös omaan elämään.

Silti oikis vielä kutkuttelee... ja liippaa todellä läheltä nykyisiä hommiakin. Onko täällä ketään, joka olisi suorittanut tutkintonsa pääasiassa avoimessa yliopistossa ja hakeutunut kirjoille vasta hiukan ennen notaarin tutkintoa? (Syy tähän on etten jaksaisi lukea pääsykokeisiin ja toisekseen en enää aikuisella iällä haluaisi olla pitkää aikaa opiskelijastatuksella, siitä kun on myös monenlaista haittaa).

Tiedän mistä puhut kirjoitti:

Sympatiat orjajuristile ja muille saman kohtalon kokeneile. Tässä olisi joitakin faktoja siitä miten minua ollaan kompensoitu kansainvälisessä asianajotoimistossa.

Koulutus: OTM KTM, n.6 vuoden työkokemus alan tehtävistä

Aloituspalkka: EUR 3500/kk luontaisedut: EUR 300/kk

Tämän hetkinen palkkani: EUR 3700 luontaisedut: EUR 300/kk.

Palkka nousi kahden vuoden aikana vaivaiset EUR 200. Olen tehnyt paljon ylitöitä, joita ei koskaan olla korvattu minulle rahallisesti. Esimerkiksi tein erään puolen vuoden aikana n. 230 h ylitöitä kattaen pitkiä päiviä aamuyön pikkutunneille sekä useita viikonloppuja. (Sinäänsä aivan käsittämätöntä, kuinka huonosti me juristit olemme neuvotelleet omat työehtomme!). Myöskään mitään bonuksia ei ole maksettu. Työsopimuksessa lukee työaikana reilut 36h/vko, silti firma edellyttää, että ylitöitä tehdään ja jos niistä kieltäytyy ajautuu hyvin ikävään tilanteeseen. Ylitöiden tekoa ei erityisemmin arvosteta, sitä lähinnä edellytetään. Tästä jäi aika petetty olo! Työsopimusneuvotteluissa nimittäin bonusten sanottiin olevan keskeinen osa palkkaa, mutta niitä ei herunut.

Mielestäni tämä ei ole taloudellisesti kovinkaan hyvä diili, joten olen alkanut vakavasti harkita muihin tehtäviin siirtymistä. Työskentely asianajomaailmassa on ollut hyvin opettavainen kokemus, mutta rankasta työstä täytyisi mielestäni kompensoida paremmin. Kannattaa tarkoin harkita ennen kuin kirjoittaa työsopimuksen, eikä sokaistua maineikkaan asianajotoimiston työtarjouksesta. Työ on raskasta,kuluttavaa ja usein yksinäistä puurtamista, josta glamour on hyvin kaukana. Ei sampanjalla huuhdota alas sitä kaikkea roskaa mitä todellisuudessa saa osakseen!

Lue lisää

Täytyy kyllä yhtyä sun analyysin lopputulokseen tekemäsi diilin taloudellisesta kannattavuudesta; ei kovin hyvä. Onko syy kuitenkin itsessässi eikä siinä, että neuvotteluissa luvatut bonarit ja 36h viikossa eivät toteutuneet? Pystytkö ylpeänä sanomaan kehyissä että ansaitset lisää palkkaa ja bonuksen? "Kansainvälisessä asianajotoimistossa", niinkuin muissakin vähänkään henkilöstöltään isommissa asianajotoimistoissa -omien kykyjen mukaan- neljässä vuodessa pitäisi olla seniorimpi associate ja sitä kautta -edelleen omat kyvyt huomioon ottaen- bonuspalkkauskin pitäisi olla kehyissä jo esillä jos olet jotain asiakassuhteita onnistunut luomaan ja säilyttämään.

Marinasi työnantajasi edellyttämästä ylitöiden tekemisestä kuullostaa lähinnä jonkun pelokkaan opiskelijan visiosta nuorten dd-koneiden arjesta asianajotoimistossa. Oletko vieläkin dd-kone ja orja, joka valtavasta ajallisesta työkokemuksesta huolimatta suostuu lapioimaan niitä sopimuksia samalla palkalla kuin toimistoosi nyt palkattavat vastavalmistuneet keltanokat?

Ota itseäsi niskasta kiinni - oikkarin marinalta kuullostavan viestisi perusteella olen sitä mieltä että sinua on kompensoitu juuri niin kuin pitää. Arvioi itsesi, kykysi ja kokemuksesi ja kerro lopputulos esimiehellesi niin olen varma että palkka asettuu juuri sille levelille kuin kuuluu.

de lege ferenda kirjoitti:

Täytyy kyllä yhtyä sun analyysin lopputulokseen tekemäsi diilin taloudellisesta kannattavuudesta; ei kovin hyvä. Onko syy kuitenkin itsessässi eikä siinä, että neuvotteluissa luvatut bonarit ja 36h viikossa eivät toteutuneet? Pystytkö ylpeänä sanomaan kehyissä että ansaitset lisää palkkaa ja bonuksen? "Kansainvälisessä asianajotoimistossa", niinkuin muissakin vähänkään henkilöstöltään isommissa asianajotoimistoissa -omien kykyjen mukaan- neljässä vuodessa pitäisi olla seniorimpi associate ja sitä kautta -edelleen omat kyvyt huomioon ottaen- bonuspalkkauskin pitäisi olla kehyissä jo esillä jos olet jotain asiakassuhteita onnistunut luomaan ja säilyttämään.

Marinasi työnantajasi edellyttämästä ylitöiden tekemisestä kuullostaa lähinnä jonkun pelokkaan opiskelijan visiosta nuorten dd-koneiden arjesta asianajotoimistossa. Oletko vieläkin dd-kone ja orja, joka valtavasta ajallisesta työkokemuksesta huolimatta suostuu lapioimaan niitä sopimuksia samalla palkalla kuin toimistoosi nyt palkattavat vastavalmistuneet keltanokat?

Ota itseäsi niskasta kiinni - oikkarin marinalta kuullostavan viestisi perusteella olen sitä mieltä että sinua on kompensoitu juuri niin kuin pitää. Arvioi itsesi, kykysi ja kokemuksesi ja kerro lopputulos esimiehellesi niin olen varma että palkka asettuu juuri sille levelille kuin kuuluu.

Lue lisää

Viime kesän aikana palkka-asia alkoi vaivata minua jo liiallisesti. Mietin erilaisia syitä miksi palkkani oli niin huonoa tasoa ja tulin siihen lopputulokseen, että siihen ei ole muuta selitystä, etten koskaan ole vaatinutkaan korkeampaa kompensaatiota. Työnantajani on luullut minun olevan tyytyväinen, sillä yleensä hoidan työni "hyvällä fiiliksellä", enkä juurikaan mistään valita. Asennoitumiseni työhöni on ollut hyvin nöyrää ja en tosiaan ole nyrpistellyt nenääni DD-projektienkaan osalta. Olen itseasiassa sitä mieltä, että DD on erittäin olennainen osa onnistunutta yrityskauppaa ja sen huolellinen ja ammattitaitoinen suorittaminen on ensiarvoisen tärkeää. En siis missään tapauksessa lähtisi aliarvioimaan perusteellisesti suoritetun DD:n merkitystä yrityskaupassa! Minusta ei ole lainkaan pahitteeksi, jos DD:tä tekevät muutkin kuin "keltanokat".

Olen perfektionisti ja ehkä olen myös suhtautunut omaan työsuoritukseeni turhankin kriittisesti, joten en heti ole kuvitellut ansaitsevani parempaa palkkaa. Asiakaspalaute on kuitenkin ollut erinomasita ja minulle on alkanut vakiintua oma asiakaskunta. Nyt ajatuksen kypsyttyä, tulin objektiivisesti tarkasteltuna siihen tulokseen, että olen todellakin alipalkattu. Otin asian esille hyvisssä merkeissä työnantajani kanssa, joka suorastaan oli nolostunut tämän hetkisestä palkkatasostani ja palkkaani myös korotetiin merkittävästi. Joka osaa pyytää - se myös saa!

Mukavaa syksyä kaikille!

De lege lata kirjoitti:

Viime kesän aikana palkka-asia alkoi vaivata minua jo liiallisesti. Mietin erilaisia syitä miksi palkkani oli niin huonoa tasoa ja tulin siihen lopputulokseen, että siihen ei ole muuta selitystä, etten koskaan ole vaatinutkaan korkeampaa kompensaatiota. Työnantajani on luullut minun olevan tyytyväinen, sillä yleensä hoidan työni "hyvällä fiiliksellä", enkä juurikaan mistään valita. Asennoitumiseni työhöni on ollut hyvin nöyrää ja en tosiaan ole nyrpistellyt nenääni DD-projektienkaan osalta. Olen itseasiassa sitä mieltä, että DD on erittäin olennainen osa onnistunutta yrityskauppaa ja sen huolellinen ja ammattitaitoinen suorittaminen on ensiarvoisen tärkeää. En siis missään tapauksessa lähtisi aliarvioimaan perusteellisesti suoritetun DD:n merkitystä yrityskaupassa! Minusta ei ole lainkaan pahitteeksi, jos DD:tä tekevät muutkin kuin "keltanokat".

Olen perfektionisti ja ehkä olen myös suhtautunut omaan työsuoritukseeni turhankin kriittisesti, joten en heti ole kuvitellut ansaitsevani parempaa palkkaa. Asiakaspalaute on kuitenkin ollut erinomasita ja minulle on alkanut vakiintua oma asiakaskunta. Nyt ajatuksen kypsyttyä, tulin objektiivisesti tarkasteltuna siihen tulokseen, että olen todellakin alipalkattu. Otin asian esille hyvisssä merkeissä työnantajani kanssa, joka suorastaan oli nolostunut tämän hetkisestä palkkatasostani ja palkkaani myös korotetiin merkittävästi. Joka osaa pyytää - se myös saa!

Mukavaa syksyä kaikille!

Lue lisää

Valmistuin muutama kuukausi sitten oikeustieteen maisteriksi ja sain heti työpaikan. Mitään suhteita mulla ei ollut, työkokemusta tosin oli tullut hankittua opiskelun ohella. Palkka on tällä hetkellä 3700 euroa ja siihen päälle lounassetelit ja puhelinetu. Palkka nousee jo jouluun mennessä tuntuvasti. Itse olen ainakin tyytyväinen palkkaani ja tutkintooni, joka mahdollistaa laajan työllistymissektorin, ei ole pakko tahkota samoissa hommissa koko ikää, jos alkaa jossain vaiheessa tympiä.

Jura83 kirjoitti:

Valmistuin muutama kuukausi sitten oikeustieteen maisteriksi ja sain heti työpaikan. Mitään suhteita mulla ei ollut, työkokemusta tosin oli tullut hankittua opiskelun ohella. Palkka on tällä hetkellä 3700 euroa ja siihen päälle lounassetelit ja puhelinetu. Palkka nousee jo jouluun mennessä tuntuvasti. Itse olen ainakin tyytyväinen palkkaani ja tutkintooni, joka mahdollistaa laajan työllistymissektorin, ei ole pakko tahkota samoissa hommissa koko ikää, jos alkaa jossain vaiheessa tympiä.

Lue lisää

Palkka vaihtelee suuresti sillä olen ollut suurinpiirtein noin kaksi vuotta juristina ja aluksi sain vain pientä palkkaa mutta on minulla myöhemmin ollut jo viisi numeroinen lukukin.

orjajuristi kirjoitti:

Kyllä glamour jää varmaan siihen hiostavaan pukuun, joka on päällä. Muutoin homma on kyllä hohdotonta verraten siihen, minkälaisen kuvan ihmiset jenkkisarjoista saavat. Tehtävät ovat kyllä joskus mielenkiintoisiakin. Tuo työaika problematiikka on kyllä aivan suolesta. Kaikki säännölliset harrastukset saa kyllä unohtaa, kuten myös perhe-elämänkin.

Ylityöt ovat, kuten De Lege latakin kertoi, sääntö eikä poikkeus. Niitä tehdään, kun se ikäänkuin kuuluu duuniin. Alan vaihto on kyllä parin vuoden päästä tulossa. Tätäkin voisin tehdä jos työajan saisi normaaliksi. Ymmärrän kyllä, että ylitöitä joskus joutuu tekemään, mutta en sitä, että työn kanssa joutuu naimisiin. Mielummin pienempi palkka ja normaalit päivät, kuin iso palkka ja pitkät päivät.

Epätietoiselle sanoisin, että DI tai KTM voisi olla hyvä pohja uraa ulkomailla ajatellen.

Lue lisää

Hommaa villapuku niin ei hiosta.

.:juristi:. kirjoitti:

Palkka vaihtelee suuresti sillä olen ollut suurinpiirtein noin kaksi vuotta juristina ja aluksi sain vain pientä palkkaa mutta on minulla myöhemmin ollut jo viisi numeroinen lukukin.

Lue lisää

Viisinumeroinen palkka 2 vuotta juristina olleella? Salli minun nauraa.

Turha. Tuu oikikseen, susta ei tuu lakimiestä eikä asianajajaa millään lakiekonomitradenomiwhatever-tutkinnolla. Vähän aikaa sitten valmistunut kaveri on viihdealalla, musiikin puolella. Opiskeli kaikki immateriaalioikeuskurssit, mitä laitoksesta löytyi.

Oikea termi on oikeudenkäyntiavustaja, ei -edustaja. Toisekseen, miksi mielestäsi tarvitsee osata prosessioikeutta esim. yritysjuristina?

T: yritysjuristi, joka ei ole viimeiseen 10 vuoteen tarvinnut prosessioikeutta yhtikäs mihinkään

Opinto-ohjaajaltan kanssa noita asioita voit pohtia sitten lukiossa. Ja lukiolla ei todellakaan ole väliä. Ainoa ero pienten ja isojen lukioiden välillä on kurssitarjonnassa; suurilla lukioilla on laajemmat kurssitarjottimet ja enemmän soveltavia kursseja.

-Abi

Aikalailla kuolleena syntynyt idea ainakin Helsingin oikiksen osalta, jossa täytyy tenttiä luennot erikseen. Eli jos et käy luennolla, tuskin pääset läpi. Korjatkaa jos olen väärässä.

Turun oikiksessa etäopiskelu sen sijaan saattaisi toimia, joskin kaksi ensimmäistä vuotta sinun valitettavasti täytyy istua peffa penkissä, koska opiskeluun kuuluu pakollinen virkamiesruotsi sekä vapaavalintainen vieras kieli. Turussa siis käytännössä ranska tahi englanti.

Eli jos juristiksi mielit, niin suosittelen ulkomaalaistumista vasta muutaman vuoden opiskelun jälkeen. Tosin tenttiminen saattaa siitä huolimatta olla hiukan vaikeaa etänä...

Turun jur(r)isti kirjoitti:

Aikalailla kuolleena syntynyt idea ainakin Helsingin oikiksen osalta, jossa täytyy tenttiä luennot erikseen. Eli jos et käy luennolla, tuskin pääset läpi. Korjatkaa jos olen väärässä.

Turun oikiksessa etäopiskelu sen sijaan saattaisi toimia, joskin kaksi ensimmäistä vuotta sinun valitettavasti täytyy istua peffa penkissä, koska opiskeluun kuuluu pakollinen virkamiesruotsi sekä vapaavalintainen vieras kieli. Turussa siis käytännössä ranska tahi englanti.

Eli jos juristiksi mielit, niin suosittelen ulkomaalaistumista vasta muutaman vuoden opiskelun jälkeen. Tosin tenttiminen saattaa siitä huolimatta olla hiukan vaikeaa etänä...

Lue lisää

Jaa'a, suurimmaksi osaksi itse vedin Helsingin oikiksessa opinnot "kirjekurssina", mutta opiskelinkin vanhan tutkintoasetuksen mukaan (nykyään varmaan pelkkä tenttiminenkin mahdollista, mutta säädetyssä rytmissä/ajassa). Pääsyy tähän oli kuitenkin kokopäiväinen työnteko, jonka vuoksi oli vaikeaa tai mahdotonta päästä luennoille. Helpompaa tenteistä on kyllä päästä läpi, jos on käynyt luennoilla korvaamassa kirjoja tai saanut hyvityspisteitä. Itse en koskaan hyvityspisteitä käynyt hakemassa, mutta joissakin hankalimmissa aineissa tuli korvattua kirjoja pois, jotta vastausaika tentissä riitti. Lisäksi on suurempi todennäköisyys hyvään arvosanaan, jos on käynyt korvaamassa kirjoja. Tästä omaakin kokemusta. Jotkut ovat käyneet Helsingin oikiksen pääasiassa tenttimällä mm. sen takia, että asuvat todella kaukana pääkaupunkiseudusta. Toisaalta myös kuullut, että Rovaniemen oikiksesta on tultu Helsinkiin töihin ja käyty aina välillä sitten siellä asti tenttimässä.

All in all, olen tutustunut kaikissa tiedekunnissa opiskelleisiin sivupaikkoineen yms. (eli Helsinki, Vaasa, Turku, Åbo Akademi, Rovaniemi). Miellyttävintä ja inhimillistä (en uskalla väittää että helpointa ;D ) opiskelu on vaikuttanut olevan Turussa ja Vaasassa, Åbo Akademiin on rikollisen helppoa päästä sisään, jos osaa ruotsia ja Rovaniemellä on ainakin muinoin joutunut istumaan paljon luennoilla. Vaikutelma Helsingistä on, että tenteistä on ylipäänsä vaikea päästä läpi riippuen aina tietenkin oppiaineesta (vaikeus vaihtelee sitä mukaa kuin proffa vaihtuu). Vaativuustason vastineeksi ei välttämättä tarjota edellytyksiä vaan eteenpäin mennään päätä seinään hakkaamalla, jos ei muuten mene perille.

Vaikka taustalla paljon työkokemusta opintojen ajalta (omaa alaa tai sitä liippaavaa) niin ensimmäinen lakimiespaikka (määräaikainen) lohkesi 8 kk hakemisen jälkeen. Jos ei ole suhteita niin merkitystä on sillä, onko sinulla työkokemusta, opintoja tai muita liityntöjä liittyen hakemaasi tehtävään.

Turun jur(r)isti kirjoitti:

Aikalailla kuolleena syntynyt idea ainakin Helsingin oikiksen osalta, jossa täytyy tenttiä luennot erikseen. Eli jos et käy luennolla, tuskin pääset läpi. Korjatkaa jos olen väärässä.

Turun oikiksessa etäopiskelu sen sijaan saattaisi toimia, joskin kaksi ensimmäistä vuotta sinun valitettavasti täytyy istua peffa penkissä, koska opiskeluun kuuluu pakollinen virkamiesruotsi sekä vapaavalintainen vieras kieli. Turussa siis käytännössä ranska tahi englanti.

Eli jos juristiksi mielit, niin suosittelen ulkomaalaistumista vasta muutaman vuoden opiskelun jälkeen. Tosin tenttiminen saattaa siitä huolimatta olla hiukan vaikeaa etänä...

Lue lisää

"Aikalailla kuolleena syntynyt idea ainakin Helsingin oikiksen osalta, jossa täytyy tenttiä luennot erikseen."

Tämä on höpöhöpöä.

Oletko tullut ajatelleeksi, että kaikki suomalaiset eivät asun suinkaan Etelä-Suomessa? 1 miljoonaa asuu metropolialueen vaikutusalueella, missä ne loput 4 miljoonaa asuu?

Tluun, jauhat paskaa. Jostain kumman syystä suomalaisista asianajotoimistoista on lukuisia suomalaisella oikeustieteellisellä tutkinnolla olevia juristeja secondmenteillä eli komennuksilla esim. englantilaisissa toimistoissa. Itseasiassa oikeushistoria on olennainen vaikkakin hyvin hyvin pieni osa oikeustieteellistä tutkintoa. Oikeushistoria auttaa ymmärtämään kokonaisuuksia muustakin juridiikasta.

Voit olla ujo ja juristi

"Päätyi itse hallitussihteeriksi valtiolle, eikä ajele Bemarilla..."

Kyllä kai hallitussihteerin virka on aika hyväpalkkainen, vai mitä sanovat paremmin asiasta tietävät? Kyllä Bemari pitäisi saada.

Todella paljon samantyyppistä ajattelua on minullakin, ja tämä liittyy hyvin paljon samaan taustaan, nimittäin TKK:hon ja osakuntaan eli minun tapauksessa Satakuntalaiseen Osakuntaan eli SatO:on. Opiskelin Teknillisen korkeakoulun teknillisessä fysiikassa pääsuuntauksena informaatioteknologiaa, ja lisäksi opiskelin Helsingin yliopistossa oikeustiedettä ja Kauppakorkeakoulussa etupäässä markkinointia.
3 vuoden opintojen aikana kypsyin ajatukseen tehdä gatesit (BG teki drop outit Harvardin Law Schoolista ja rupesi ohjelmistoyrittäjäksi, kun oli aloittanut tietokoneohjelmoinnin 15-vuotiaana): keskityin ammatillis-business-mielessä totaalisesti tietotekniikkaan, ja iso rahakin - vaan ei ainoa - oli yksi syy, miksi Oikis ja Kauppis saivat jäädä taka-alalle. Itse suoritin vain DI-tutkinnon. Sitäpaitsi minä en ole/ollut oikeustieteessä ja kauppatieteessä sovelluksineen niin lahjakas kuin tekniikassa ja matematiikassa. Ja kyllä toki OTM- ja KTM-ammattilaiset sen helposti osaavat, mihin minulla ei aika riitä firmassani. Mutta tulipahan mieleen, että kolme Helsingin yliopiston Satakuntalaisessa Osakunnassa toiminutta jossain määrin tuntemaani juristia ovat melko kuuluisat hallitusneuvos Ismo Tuominen, kohusyyttäjä A-P Koivisto ja Suomen yksi johtavimmista veroasiantuntijoista OTT Janne Juusela. A-P ei päässyt 1. yrittämällä sisään, vaan opiskeli yhden lukuvuoden ajan 60 ov. valtiotiedettä ja tottakain pänttäsi lujemmin oikiksen pääsykokeisiin. A-P ikäänkuin vitsaili hyväntahtoisesti SatO:n valtiotieteilijöille, että kun yksi iso kiho Liukkonen OP-ryhmästä sanoi olevansa "kirottu kansantaloustieteilijä", niin A-P:pä ei ole sitä vaan ylpeästi oik. yo. Professori Hannu Tapani Klamilla oli suuri vaikutus A-P:n uraan. Jenkkeihin A-P lähetti HTK:lle gradunsa faksilla. A-P oli ja on varmaan edelleenkin intohimoinen reservin upseeri ja triathlonisti. JJ pääsi oikeustieteelliseen magnan papereilla, ja työnsi kuulaa kovilla tuloksilla. Kummastakin voin sanoa, että A-P:llä ja JJ:llä on mukavat kohtalot, vaikka aikaa on riittänyt muuhunkin kuin opiskeluun ja työhön. Tuntuu siltä, että kovalla työllä eikä vain haaveilulla oikeustieteen ylioppilas pääsee tosi pitkälle.

Alkupalkka 70 e tunnissa, 1200 e laskutus per tunti. Iso lol

Kolme ja puoli vuotta valmistumisesta, nyt varatuomarina aatstossa. Viime kuun palkkani oli bruttona 11.200e, muutama kuukausi sitten 13.800e. Provikalla tehdään ja helvetisti painetaan hommia. Ei ole ihmisen elämää tällainen ja houkuttaisi kyllä työ esim. hovioikeudessa. Ei puhelin / sähköposti keskeyttäisi 20 kertaa päivässä ja saisi lomat pitää lomana, vaikka palkka olisi yli puolet pienempi.

Anonyymi kirjoitti:

Kolme ja puoli vuotta valmistumisesta, nyt varatuomarina aatstossa. Viime kuun palkkani oli bruttona 11.200e, muutama kuukausi sitten 13.800e. Provikalla tehdään ja helvetisti painetaan hommia. Ei ole ihmisen elämää tällainen ja houkuttaisi kyllä työ esim. hovioikeudessa. Ei puhelin / sähköposti keskeyttäisi 20 kertaa päivässä ja saisi lomat pitää lomana, vaikka palkka olisi yli puolet pienempi.

Lue lisää

Olen oman lakitoimiston yksinyrittäjä. Voin vain kauhistella tuota suurien liikejuristitoimistojen riistoa. Eihän tuollainen palkka 3.000 -4. 000 euroa yli 10 h työpäivistä ole missään suhteessa siihen, mitä työntekijä tuottaa sille toimistolle.

11.000 - 14.000 kuulostaa jo korkealta, mutta sen eteen kerrotkin tehneesi paljon töitä.

Kun on oma toimisto, kaikki tuotto sataa tietenkin omana tilipussiin. Toki laskutetusta työtunnista kulujen ja eläke- yms. veronluoteisten maksujen jälkeen jään noin 2/3 osaa käteen. Olen tienannut 4.000 - 5.000 e/kk hyvinä aikoina. Yrittäjänä kausivaihtelut voivat olla suuria ja palkka puolittuu helposti, jos keikkaa on vähemmän.

Töitä en todellakaan tee niskalimassa ja lomat olen aina pitänyt; kuukausi kesällä, kun on muutenkin hiljaisempaa ja talvilomaa myös. Viikossa työtunteja on vaikea laskea, koska teen keskitysti työt silloin, kun keikka on päällä ja sitten otan rennommin muina aikoina. Tuskin koskaan kuitenkaan normityöaikaa tarvitsee tehdä, vaikka hoidan itse myös kaikki oheistyöt kirjanpitoineen ja markkinointeineen.

Kauanko lukion jälkeen menee aikaa suoriutua päteväksi juristiksi??

en kerro.

2 vuotta max