mä rakastan mun lapsiani,mä tekisin niiden puolesta mitään vaan.mä olen vaativa ja aikas ankara kasvattaja lempeällä tavalla.toisin kun mies.välillä sattuu kun näen että lapset kärsii isänsä komenteluista.taaskin.meillä on kissoja.ne ovat ulkona.yksi kissoistamme "käy"kotona kun muistaa ja lopun aikaa on naapurin luona.itse sanoin että nyt kissa saa olla sisällä ei aina tarvia olla jossain luuhaamassa.mies samaa mieltä.tytöt oli ulkona ja kun tulivat sisälle,ulko-ovi oli jääny vähän auki.ei niin että kissa olisi päässyt ulos vaan että just kulmasta näki että ovi ei ollut paikallaan.mies sai hepulin ja komensi tyttöjä opettelemaan laittamaan ovea kiinni.sanominen olisi riittänyt että huolellisuutta tytöt.mutta ei,yläkerrassa odotti kaveri,varmasti hätääntyneenä että mitä nyt tapahtuu.lapseni itkivät häpeästä että isä oli kaverin nähden kurmuuttanut ja olisi jatkanut ellen olisi puuttunut asiaan.siitähän se tappelu syntyikin ku sanoin tytöille että menkää vaan ylös leikkimään.tytöt pääsi puoliväliin portaita kun isä komensi takasin että harjottelu jatkuu.otin kissan syliini ja vippasin ulos.sanoin että nyt on sama onko ovi auki vai kiinni.arvatkaapas mitä mieheni sanoi tuon jälkeen?sulla on tää päivä aikaa tappaa kaikki kissat.(meillä 4 yhteensä)no en ottanut asiaa milläänlailla tosissani mutta kun päästin kissoja sisälle mieheni heitti ne sitä mukaan takasin ku näkikin niiden tulevan sisälle tai jo oleva.ruokaa ei saanut antaa.kaikki lensi sitä mukaan roskiin mitä laitoin.vein kissoille ulos ruokaa että saisivat mahansa täyteen,mitä teki mies,potki kaikki pitkin pihaa.silloin suutuin niin että sanoin että ennemmin täältä lähtee sinä kuin kissat.kahteen päivään ei puhuttu mitään.nyt on mies lähtenyt.otti säästöstä rahat ja otti auton ja lähti.uskoisin olevan sukulaistenluona mutta en tiädä.huoli on kova vaikka uskoisin että hätää ei ole.mieheni ei voi juoda joten en usko että on edes ryyppäämässä ja jos olisi meille tulisi lastenkanssa kiire pois.
järki sanoo että takas en ota ja sydän itkee miestä takasin.
mä tiedän että kukaan ei hyväksy mitä se teki,en minäkään mutta en tiedä mitä tehdä.minuun tai lapsiin ei ole kohdistunut väkivaltaa,sanallista ja henkistä kylläkin.mä olen pirun väsy.miten mä selviän kaikesta?no mä olen vielä nuori ja elämä edessä mutta en minä näin kuvitellut elämäni menevän.minulla on kaksi ihanaa tytärtä ja aivan ihana pikkuinen poika joiden vuoksi teen mitä tahansa ja heidän takia äidin on vaan jaksettava.
järki sanoo että takas en ota ja sydän itkee miestä takasin.
mä tiedän että kukaan ei hyväksy mitä se teki,en minäkään mutta en tiedä mitä tehdä.minuun tai lapsiin ei ole kohdistunut väkivaltaa,sanallista ja henkistä kylläkin.mä olen pirun väsy.miten mä selviän kaikesta?no mä olen vielä nuori ja elämä edessä mutta en minä näin kuvitellut elämäni menevän.minulla on kaksi ihanaa tytärtä ja aivan ihana pikkuinen poika joiden vuoksi teen mitä tahansa ja heidän takia äidin on vaan jaksettava.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ammatti apua? Sitä on saatavilla jokaisessa terveyskeskuksessa! Jaksamista Sinulle ja perheellesi.
Ilmoita miehellesi ettei tarvitse tulla takaisin, jos aikoo noin käyttäytyä. Jos otat hänet vastaan anteeksipyydellen, saat olla varma että seuraava koulutustilaisuus on entistä kovempi ja hän antaa takaisin korkojen kera "tottelemattomuutenne". Teet palveluksen koko perheelle kun eroat tuollaisesta tyrannista.
Tuollaisesta tyrannisoinnista kärsii etenkin lapset, joten miehesi saisi lopettaa nuo tyrannisoinnit tai kannattaisi miettiä muutoin eroa, sillä siinä on henkinen väkivalta melko vahvasti esillä ,joten en usko että kenenkään tarvii tollasta kärsiä kotonaan, niin eikun ukko pihalle tai terapiaan ja te lasten kanssa elätte onnellisen turvallisen elämän.
Kuulostaa aika skitsolta käytöseltä..parempi olisi vain antaa miehen olla,ja älä takas ota.Tiedä milloin sekoaa,ja teihin käy käsiksi.Taitaa alkoholi olla "ennen"ongelma?koska mainitsit,että jos onkin juomassa,teille tulee kiire..ei kuulosta ollenkaan järkevälle..voi kun tietäsitkin,miten tutulle osa kuulostaakaan.Lähde,ennen kun on liian myöhäistä!!
Sinä olet lapsillesi se tärkeä elämässä,ja pidä siitä kiinni,ja anna lapsille hyvä ja turvallinen elämä,Koskaan ei pitäisi joutua luopumaan sellaisesta,jota rakastaa,mutta kukaan ei kestä tuollaista elämää jatkuvassa pelossa--