Kauniita lempinimiä naisille?

unelmieni apina, öitteni painajainen.
Somaa.

että: kirjoitti:

unelmieni apina, öitteni painajainen.
Somaa.

hänen oma keksimänsä,tarkoitettu kahdenkesken,
illan ja yön kauneimpiin hetkiin:)

Onpahan, aivan ihana, miten ja missä tilanteessa sanotaankin.

yksi muija vaan kirjoitti:

Onpahan, aivan ihana, miten ja missä tilanteessa sanotaankin.

Anna, Aina, Naima, Rauha, Ensi, Lempi, Ville (veljmieheksi).

Kuinka sinulle on voitu lausua juuri samat nätit nimet kuin minullekin...?;)
Etenkin Tähtisilmä (johtuen kai ruskeista silmistä...) ja Prinsessa - lähinnä kylläkin manselaisittain Rrinsessa...;)
Södeä, eikös vain...?;)
Vieläkös niitä kuulet? Itse kuulen juuri tuota Rrinsessaa silloin tällöin...
Eli turhan harvoin...

sirkku:) kirjoitti:

Kuinka sinulle on voitu lausua juuri samat nätit nimet kuin minullekin...?;)
Etenkin Tähtisilmä (johtuen kai ruskeista silmistä...) ja Prinsessa - lähinnä kylläkin manselaisittain Rrinsessa...;)
Södeä, eikös vain...?;)
Vieläkös niitä kuulet? Itse kuulen juuri tuota Rrinsessaa silloin tällöin...
Eli turhan harvoin...

Lue lisää

munua puhutellaan sanalla, huora, silloin kun isukki vaivautuu jutteleen kanssani. Ihan yhdentekevää, sillä ise tiedän todella mikä oon.

naiset !!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

munua puhutellaan sanalla, huora, silloin kun isukki vaivautuu jutteleen kanssani. Ihan yhdentekevää, sillä ise tiedän todella mikä oon.

Oletkos todellakin tosissasi?
Ja asutte saman katon alla...?
En minäkään noita sanoja jatkuvasti kuule, mutta tuosta Rrinsessasta on tullut sellainen usein käytetty 'nimi'. Söpöä se on, joskin sitäkin kuuntelisi oman etunimensä ohella vieläkin useammin... Enhän minäkään kaiken maailman höpönassuista välittäisikään!
Ihmettelen vain sinua, jos tosissasi puhuit...
Kuinka moista kestät ja jaksat kuunnella?

sirkku:) kirjoitti:

Kuinka sinulle on voitu lausua juuri samat nätit nimet kuin minullekin...?;)
Etenkin Tähtisilmä (johtuen kai ruskeista silmistä...) ja Prinsessa - lähinnä kylläkin manselaisittain Rrinsessa...;)
Södeä, eikös vain...?;)
Vieläkös niitä kuulet? Itse kuulen juuri tuota Rrinsessaa silloin tällöin...
Eli turhan harvoin...

Lue lisää

Olipa mukava kuulla että on muitakin jotka on saanu noita kauniita hellittelynimiä. Miehiltä kun taitaa helpommin kuulla sanan *eukko* tai *akka*.

Viimeksi taisin kuulla tuon Prinsessan vuosi sitten. Enkelistä ja Tähtisilmästä onkin jo pidempi aika.
Vai on sulla ruskeat silmät, oon vähän kade :).

naiset !!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

munua puhutellaan sanalla, huora, silloin kun isukki vaivautuu jutteleen kanssani. Ihan yhdentekevää, sillä ise tiedän todella mikä oon.

Todella ikävää jos sinua puhutellaan noin. Eikö tuota nimittelyä saisi millään loppumaan?

Mariet kirjoitti:

Olipa mukava kuulla että on muitakin jotka on saanu noita kauniita hellittelynimiä. Miehiltä kun taitaa helpommin kuulla sanan *eukko* tai *akka*.

Viimeksi taisin kuulla tuon Prinsessan vuosi sitten. Enkelistä ja Tähtisilmästä onkin jo pidempi aika.
Vai on sulla ruskeat silmät, oon vähän kade :).

Lue lisää

Voi pahus, kun piti opetella tämä uusriippuvuus! Kohta ei meinaa muistaa, missä ketjuissa on käynyt kommenttejaan heittelemässä... No, onneksi ylipäätään heitän niitä korkeintaan kahteen tai kolmeen per sivu - olin miten riippuvainen tai roikkuvainen tahansa...;)

Niin... Miksi ruskeista silmistä kade...? Tuon Tähtisilmän olen kuullut usein sellaisena asiallisena nimityksenä, mutta tuo Rrrinsessa on sellainen jota kuulen yhäkin usein. Söpöä, kuten olen todennut. Valitettavaa on, ettei minua kuitenkaan kukaan Säihkysääriprinsessaksi sano...;))

Nykyiselläni on muuten myös ruskeat silmät... *tanssiaisyönä eessäni kerran nähdä sain*... tai *satu ruskeistä silmistä elää, joka päivä uusi se on*... tai *sinun kanssasi, tähtisilmä, nyt mä tahtoisin lähteä*... Aloitin muuten vain laulelusessioni, kun varmistin, että olithan se sinä jolla se pätkä Yö-yhtyeen biisistä profiilisivullasi on... Juu, olit! Kaunis biisi, joka tällä toisella ruskeasilmäisellä osapuolella usein on kännyssään soittoäänenä...;) Joku muuten joskus jossain mainitsi, että karmein hänen kokemansa yllätys oli, kun eräs hänen ystävänsä halusi yllättää hänet hänen häissään haluamalla esittää kyseisen kappaleen...! Kai tuo maininta 'niin pienen hetken'... on joissakin yhteyksissä melko paha...

Ja silmistä vielä; vaikka lasteni isällä on siniset silmät, kaikilla lapsistani on ruskeat silmät kuten minullakin... Poika on sellainen, jonka katse tietenkin ne likkojen huomiot kerää... Vai osoittavatko likat herkemmin ihastumisensa silmien väriinkin herkemmin kuin miehet...?

Juu; tuo akoittelu, eukottelu ja ämmittely - huorasta tai lutkasta puhumattakaan on sellaista, etten minä ainakaan sitä kuuntelisi! Sitäkin taatusti Suomen maassa tapahtuu ihan oikeasti. Kurjaa.

Tuota Rrinsessaa kuuntelee kyllä mielellään. Olkoon sitten meillä vaikka kuinka vakiintunut tai arkipäiväistynyt nimitys...!;) Kivalta se kuulostaa vieläkin.

sirkku:) kirjoitti:

Oletkos todellakin tosissasi?
Ja asutte saman katon alla...?
En minäkään noita sanoja jatkuvasti kuule, mutta tuosta Rrinsessasta on tullut sellainen usein käytetty 'nimi'. Söpöä se on, joskin sitäkin kuuntelisi oman etunimensä ohella vieläkin useammin... Enhän minäkään kaiken maailman höpönassuista välittäisikään!
Ihmettelen vain sinua, jos tosissasi puhuit...
Kuinka moista kestät ja jaksat kuunnella?

Lue lisää

leipääkin leikataan. Onneksi ???Miehni (mielestäni tämä sana on yhtä paha kuin edellisessä minusta käytetty) on nykyisin harvapuheinen "lomalainen" siis eläkkeellä ja liian varhain. Ehkä katkeruus on alkujaan saanut meidän liittomme tähän jumiin, olkoonkin en enää edes yritä parempaan, onhan minulla muutakin henkireikiä kuin Hän, on työ ja lapset, sekä "mummon keikkakalenteri" Revin huumorin muualta kuin armaani huulilta. Yököttää oikeasti elämäni tällaisena, joskus itkettää kun lueskelen miten elämä vois olla??
Kiitos Sirkku;) sinun kirjoituksia on kiva lukea.

samaa kirjoitti:

leipääkin leikataan. Onneksi ???Miehni (mielestäni tämä sana on yhtä paha kuin edellisessä minusta käytetty) on nykyisin harvapuheinen "lomalainen" siis eläkkeellä ja liian varhain. Ehkä katkeruus on alkujaan saanut meidän liittomme tähän jumiin, olkoonkin en enää edes yritä parempaan, onhan minulla muutakin henkireikiä kuin Hän, on työ ja lapset, sekä "mummon keikkakalenteri" Revin huumorin muualta kuin armaani huulilta. Yököttää oikeasti elämäni tällaisena, joskus itkettää kun lueskelen miten elämä vois olla??
Kiitos Sirkku;) sinun kirjoituksia on kiva lukea.

Lue lisää

Kun iltapäivällä luin viestisi, olin pitkän aikaa lähes sanaton.
Oli todellakin pakko todeta, että vaikka itsekin kiukuttelen ja valittelen asioista välillä, asiani ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvin.
Voisinpa kertoa sinulle niin paljon muutakin - lähinnä liittyen edelliseen liittooni - mutta aivan kaikkea en todellakaan täällä halua elämästäni kertoa. Jos haluat, postia voit minulle lähettää; osoite löytyy profiilisivultani. Aikoinaan olen minäkin nimittäin lähes kaikkea mahdollista kokea saanut.
Paha mieli kirjoituksestasi tuli, mutta toisaalta sanoit minulle niin kauniisti, että tippa silmään siinä lukiessani tuli. Kiitos sinulle sanoistasi.
Eikö sinulla todellakaan ole ulospääsyä tuollaisesta elämästä? Jostakin syystä uskon, että sinä puhut rehellisesti ja aidosti, etkä siis tarkoituksella provosoiden. Oletko siis mahdollisesti jo todellakin niin tottunut tuollaiseen kielenkäyttöön? Nimitteleekö miehesi sinua noin omasta mielestään 'leikillään'...? Oletko koskaan edes ottanut asiaa puheeksi?

hellittelee: akka SAAtana, eukkoPERkele, helevetin luusäkki, ja niinpoispäin...

siis saanut
korvillesi!

Juu; tuo pulu on minullekin tuttu, joskin Rrinsessa vieläkin tutumpi.
Eihän niitä hellittelynimiä todellakaan jokapäiväisessä arkielämässämme tule käytettyä, mutta tuo Rrinsessa manselaisittain äännettynä on todella tuttua.
Katsopa, mitä kirjoitin 'miesten' puolella etenkin siinä toisessa kommentissani...
Mitäs sinulle kuuluu nykyisin???
Olen vasta nyt alkanut oppia uusriippuvaiseksi...

sirkku:) kirjoitti:

Juu; tuo pulu on minullekin tuttu, joskin Rrinsessa vieläkin tutumpi.
Eihän niitä hellittelynimiä todellakaan jokapäiväisessä arkielämässämme tule käytettyä, mutta tuo Rrinsessa manselaisittain äännettynä on todella tuttua.
Katsopa, mitä kirjoitin 'miesten' puolella etenkin siinä toisessa kommentissani...
Mitäs sinulle kuuluu nykyisin???
Olen vasta nyt alkanut oppia uusriippuvaiseksi...

Lue lisää

Mitäs tänne. Päivä on alkanut sumuisena. Kuopuskin on viimein rantautunut Kiinan kansantasavallan kamaralle kahden kuukauden Euroopan turneelta. Tosin koulu alkaa vasta kolmen viikon kuluttua. Mikäli pitäisi arvata poika (16 v.) kuuntelee parhaillaan räppiä huoneessaan. Vaikka viimeisimmän todistuksen perusteella olisi syytä paneutua koulunkäyntiin ja jättää bailaaminen vähemmälle. Täällä Pekingissä ei juuri papereita kysellä, joten kundit hilluvat Sanlitunin baarikadun yökerhoissa siinä kuin kymmenen, kaksikymmentä vuotta vanhemmatkin lajitoverinsa. Ranskalaisessa systeemissä päästään lukiosta vuotta aikaisemmin kuin Suomessa. Ja eilen poika mainitsi ohimennen, että hän suorittaa jo tänä vuonna viimeiset tentit biologiasta ja ranskasta. Joten kai sitä pitäisi jaksaa puuttua. Ehkä huomenna.

Itse olen muutaman tunnin nuokkunut sängyllä punakynää vaativat liuskat sylissäni. Välillä tekisi mieleni kirkua ääneen, sillä niin kyllästynyt olen tähän duuniin.

Angiina kirjoitti:

Mitäs tänne. Päivä on alkanut sumuisena. Kuopuskin on viimein rantautunut Kiinan kansantasavallan kamaralle kahden kuukauden Euroopan turneelta. Tosin koulu alkaa vasta kolmen viikon kuluttua. Mikäli pitäisi arvata poika (16 v.) kuuntelee parhaillaan räppiä huoneessaan. Vaikka viimeisimmän todistuksen perusteella olisi syytä paneutua koulunkäyntiin ja jättää bailaaminen vähemmälle. Täällä Pekingissä ei juuri papereita kysellä, joten kundit hilluvat Sanlitunin baarikadun yökerhoissa siinä kuin kymmenen, kaksikymmentä vuotta vanhemmatkin lajitoverinsa. Ranskalaisessa systeemissä päästään lukiosta vuotta aikaisemmin kuin Suomessa. Ja eilen poika mainitsi ohimennen, että hän suorittaa jo tänä vuonna viimeiset tentit biologiasta ja ranskasta. Joten kai sitä pitäisi jaksaa puuttua. Ehkä huomenna.

Itse olen muutaman tunnin nuokkunut sängyllä punakynää vaativat liuskat sylissäni. Välillä tekisi mieleni kirkua ääneen, sillä niin kyllästynyt olen tähän duuniin.

Lue lisää

Suo anteeksi, että vastailen sinulle vasta nyt. Tuolla Marietille jo manailinkin, että taisi ollakin vikatikki ruveta täällä taas aktiivisesti pyrähtelemään... Leipätyöni kärsivät, huushollihommani kärsivät, muut harrastukseni kärsivät... Nooo; eiköhän tämä taas tästä.

Täällä (Varsinais-Suomessa...) on tänään satanut vettä koko päivän. Pitkästä aikaa kylläkin tuntuu jopa kivalta tällainen harvinaisen pimeä päivä... Siellä muuten eletäänkin nyt jo melkoisen myöhäistä iltaa...? No; suhteellinen käsite sekin.

Noista muksujen koulunkäynneistä... Kun itse aikoinaan ne pari vuotta Espanjassa asuin, kaksi nuorimmaistani kävi siellä englantilaista koulua. Siellähän myös kaikki systeemit koulunkäynnin suhteen toimivat ikään kuin vuotta aikaisemmin kuin Suomessa; siellä siis aloitetaankin koulunkäynti noin vuotta, jopa paria aikaisemmin kuin meillä täällä. Samoin lienee asia vaikkapa ranskalaisessa koulussa Helsingissä... Paras pointti tuossa kaikessa on tietenkin se, että lapset oppivat tuolla konstilla kovin herkästi sekä englannin että kavereidensa kautta kyseisen maan kielen - oman äidinkielensä lisäksi. Itse aikoinaan vain en siis paria vuotta kauempaa siellä asunut, joten etenkin nuorimmaiseni vastaavasti myös unohti espanjan kielen suhteellisen nopeasti...

Luin tuolta jostain... olisikohan ollut Pirren ketjusta... opiskeluistasi. Olitko ennen sinne muuttoanne opiskellut kuinkakin pitkälle...? Oletkos sinä kokenut sitä ilmiötä, että iän myötä oppiminen hidastuu...? Itse olen viimeksi aikuisena ollessani opiskellut avoimessa yliopistossa psykologiaa. Aikoinaan, kun minä lukion kävin, en kielilinjalla ollessani pystynyt ottamaan edes ylimääräisenä aineena psykologiaa opiskeltavakseni. Lueskelin kuitenkin itsekseni Lehtovaaran psykologiaa pelkästään mielenkiinnosta, ja yo-kirjoituksissa reaalikokeessa vastasin peräti kahteen psykologian kysymykseen saaden molemmista neljä pistettä. Plussana minulla lienee ollut se, että olin jo silloin naimisissa ja minulla oli nelivuotias tytär... Vastasin siis kasvatukseen ja lasten kehittymiseen liittyviin kysymyksiin, joihin ymppäsin mukaan perinnöllisyystiedettä, joka minua myös aina on kiehtonut.

90-luvulla innostuin siis ilmoittautumaan avoimeen yliopistoon opiskelemaan psykologiaa, mutta approbatur jäi suorittamatta... Kävin siihen aikaan kodin ulkopuolella töissä ja työpäiväni (jo silloin) venyivät usein 12-tuntisiksi. Kovin usein öisin siis nukahdin vaikkapa Elämänkaaripsykologia-kirja silmilleni pudonneena... Kaikkiin tentteihin en siis kerta kaikkiaan jaksanut opiskella tarpeeksi niihin sitten osallistuaksenikaan. Tuon väittämän, ettei iän myötä enää kaikkia asioita - esimerkiksi luetteloita ja vastaavia - opikaan yhtä helposti ja nopeasti kuin aikoinaan nuorempana, huomasin silloin myös pitävän paikkansa... Toki muistamisemme riippuu kovin paljon asioista, joita meidän pitäisi oppia. Motivaatioistamme toisin sanoen.

Niinpä; tekstiä pääsi jälleen tulemaan pitkä pätkä. Pojallesi joka tapauksessa taitaa kuulua ihan hyvää... Niin ymmärsin - puheistasi huolimatta. Nuo ikärajasysteemit muuten olivat kutakuinkin samanlaiset tuollakin Espanjassa... Virallisesti joitakin siellä oli, mutta käytännössä ei... Viitsitkös täällä vihjaistakaan alasta jota opiskelet, vai annatko mieluummin asian pysyä salaisuutena...?

Angiina kirjoitti:

Mitäs tänne. Päivä on alkanut sumuisena. Kuopuskin on viimein rantautunut Kiinan kansantasavallan kamaralle kahden kuukauden Euroopan turneelta. Tosin koulu alkaa vasta kolmen viikon kuluttua. Mikäli pitäisi arvata poika (16 v.) kuuntelee parhaillaan räppiä huoneessaan. Vaikka viimeisimmän todistuksen perusteella olisi syytä paneutua koulunkäyntiin ja jättää bailaaminen vähemmälle. Täällä Pekingissä ei juuri papereita kysellä, joten kundit hilluvat Sanlitunin baarikadun yökerhoissa siinä kuin kymmenen, kaksikymmentä vuotta vanhemmatkin lajitoverinsa. Ranskalaisessa systeemissä päästään lukiosta vuotta aikaisemmin kuin Suomessa. Ja eilen poika mainitsi ohimennen, että hän suorittaa jo tänä vuonna viimeiset tentit biologiasta ja ranskasta. Joten kai sitä pitäisi jaksaa puuttua. Ehkä huomenna.

Itse olen muutaman tunnin nuokkunut sängyllä punakynää vaativat liuskat sylissäni. Välillä tekisi mieleni kirkua ääneen, sillä niin kyllästynyt olen tähän duuniin.

Lue lisää

Jo on kummallista - pitkästä aikaa - etten lähettämääni viestiä ainakaan omalla näytölläni näe... Testataan nyt sitten näin...
Samanlaista viestiä en taatusti lähettänyt ole,
kuten systeemi yrittää väittää minun tehneen!

sirkku:) kirjoitti:

Suo anteeksi, että vastailen sinulle vasta nyt. Tuolla Marietille jo manailinkin, että taisi ollakin vikatikki ruveta täällä taas aktiivisesti pyrähtelemään... Leipätyöni kärsivät, huushollihommani kärsivät, muut harrastukseni kärsivät... Nooo; eiköhän tämä taas tästä.

Täällä (Varsinais-Suomessa...) on tänään satanut vettä koko päivän. Pitkästä aikaa kylläkin tuntuu jopa kivalta tällainen harvinaisen pimeä päivä... Siellä muuten eletäänkin nyt jo melkoisen myöhäistä iltaa...? No; suhteellinen käsite sekin.

Noista muksujen koulunkäynneistä... Kun itse aikoinaan ne pari vuotta Espanjassa asuin, kaksi nuorimmaistani kävi siellä englantilaista koulua. Siellähän myös kaikki systeemit koulunkäynnin suhteen toimivat ikään kuin vuotta aikaisemmin kuin Suomessa; siellä siis aloitetaankin koulunkäynti noin vuotta, jopa paria aikaisemmin kuin meillä täällä. Samoin lienee asia vaikkapa ranskalaisessa koulussa Helsingissä... Paras pointti tuossa kaikessa on tietenkin se, että lapset oppivat tuolla konstilla kovin herkästi sekä englannin että kavereidensa kautta kyseisen maan kielen - oman äidinkielensä lisäksi. Itse aikoinaan vain en siis paria vuotta kauempaa siellä asunut, joten etenkin nuorimmaiseni vastaavasti myös unohti espanjan kielen suhteellisen nopeasti...

Luin tuolta jostain... olisikohan ollut Pirren ketjusta... opiskeluistasi. Olitko ennen sinne muuttoanne opiskellut kuinkakin pitkälle...? Oletkos sinä kokenut sitä ilmiötä, että iän myötä oppiminen hidastuu...? Itse olen viimeksi aikuisena ollessani opiskellut avoimessa yliopistossa psykologiaa. Aikoinaan, kun minä lukion kävin, en kielilinjalla ollessani pystynyt ottamaan edes ylimääräisenä aineena psykologiaa opiskeltavakseni. Lueskelin kuitenkin itsekseni Lehtovaaran psykologiaa pelkästään mielenkiinnosta, ja yo-kirjoituksissa reaalikokeessa vastasin peräti kahteen psykologian kysymykseen saaden molemmista neljä pistettä. Plussana minulla lienee ollut se, että olin jo silloin naimisissa ja minulla oli nelivuotias tytär... Vastasin siis kasvatukseen ja lasten kehittymiseen liittyviin kysymyksiin, joihin ymppäsin mukaan perinnöllisyystiedettä, joka minua myös aina on kiehtonut.

90-luvulla innostuin siis ilmoittautumaan avoimeen yliopistoon opiskelemaan psykologiaa, mutta approbatur jäi suorittamatta... Kävin siihen aikaan kodin ulkopuolella töissä ja työpäiväni (jo silloin) venyivät usein 12-tuntisiksi. Kovin usein öisin siis nukahdin vaikkapa Elämänkaaripsykologia-kirja silmilleni pudonneena... Kaikkiin tentteihin en siis kerta kaikkiaan jaksanut opiskella tarpeeksi niihin sitten osallistuaksenikaan. Tuon väittämän, ettei iän myötä enää kaikkia asioita - esimerkiksi luetteloita ja vastaavia - opikaan yhtä helposti ja nopeasti kuin aikoinaan nuorempana, huomasin silloin myös pitävän paikkansa... Toki muistamisemme riippuu kovin paljon asioista, joita meidän pitäisi oppia. Motivaatioistamme toisin sanoen.

Niinpä; tekstiä pääsi jälleen tulemaan pitkä pätkä. Pojallesi joka tapauksessa taitaa kuulua ihan hyvää... Niin ymmärsin - puheistasi huolimatta. Nuo ikärajasysteemit muuten olivat kutakuinkin samanlaiset tuollakin Espanjassa... Virallisesti joitakin siellä oli, mutta käytännössä ei... Viitsitkös täällä vihjaistakaan alasta jota opiskelet, vai annatko mieluummin asian pysyä salaisuutena...?

Lue lisää

En oo tommosta muistin huononemista huomannu. Vaikka se varmaan tapahtuu niin hikkupiljaa, että sitä ei ite tavota. Mutta kyllä taas aamulla ajattelin, että mun täytyy olla tyhmä kuin saapas. Tässä oon kohta kahdeksan vuotta tuhertanut yhden vaivaisen väitöskirjan kimpussa, kun helpommallakin pääsis. Tän on jo huomannu toisetkin, kun kerta Ruby Baker lähetti mulle semmosen sähköpostin, jossa kertoo että " ... University Diplomas... Ph.D. degrees available in your field." Ja kahdessa viikossa likka lupaa sertifikaatin kotio toimittaa, kun siihen hänen antamaansa numeroon soitan. Niin että hullut ne töitä tekee, kun viisaat pääsee vähemmällä.

Angiina kirjoitti:

En oo tommosta muistin huononemista huomannu. Vaikka se varmaan tapahtuu niin hikkupiljaa, että sitä ei ite tavota. Mutta kyllä taas aamulla ajattelin, että mun täytyy olla tyhmä kuin saapas. Tässä oon kohta kahdeksan vuotta tuhertanut yhden vaivaisen väitöskirjan kimpussa, kun helpommallakin pääsis. Tän on jo huomannu toisetkin, kun kerta Ruby Baker lähetti mulle semmosen sähköpostin, jossa kertoo että " ... University Diplomas... Ph.D. degrees available in your field." Ja kahdessa viikossa likka lupaa sertifikaatin kotio toimittaa, kun siihen hänen antamaansa numeroon soitan. Niin että hullut ne töitä tekee, kun viisaat pääsee vähemmällä.

Lue lisää

Olen koko aamupäivän työskennellyt tuolla toisessa nurkkauksessa, koska tähän on aurinko paahtanut tänään niin kuumasti ja kirkkaasti, etten hankkimastani tuulettimesta huolimattakaan tässä jaksanut istua...

Juu; täällä oli telkkarissa vähän aikaa sitten joko uutisissa tai jossain ajankohtaisohjelmassa juttua noista kaikista mahdollisista sertifikaateista ja diplomeista, joita netin kautta nykyisin pystyisi tilaamaan. Kaameaa touhua. Mieheni muistelee usein erästä 80-luvulla tuntemaansa henkilöä, joka oli väärentänyt itselleen kaikki mahdolliset työtodistukset joita kuvitella saattaa... Todistuksia oli ollut sellainen puolimetrinen pino - ja jokaiselta mahdolliselta alalta. Eräässä uudessa työpaikassaan kaveri oli sitten osaamattomana saanut jo ensimmäisenä työpäivänään työnantajalleen aikaan useampien kymmenien tuhansien markkojen vahingot, joten se työsuhde ainakin oli loppunut lyhyeen. Kaverin mahdollisista seuraavista työpaikoista ei meillä tietoa olekaan...

Puhuin eilen tuosta motivaatiostamme oppia ja muistaa uusia asioita. Annoin ikään kuin ymmärtää, että opimme asioita joita haluamme oppia. Iän karttuessa - nyt siis tasan 50 vee - olen kuitenkin huomannut, ettei asia aivan noin yksioikoinen ole. Puhelinnumeroita ja vastaavia olin aikoinaan haka muistamaan, mutta en enää nykyisenä kännykkä- ja tietsikka-aikana niitä edes yritä mieleeni painaa. Eniten kärsin sellaisesta 'muistamattomuudestani', että esimerkiksi löydettyäni jostain upean aforismin tai vaikkapa jostain kirjasta todella hienon, käyttökelpoisen sanonnan, en välttämättä sitä enää edes muutaman tunnin jälkeen muistakaan - vaikka sen siis olen mieleeni painanut...! Tämä tällainen muistamattomuus minua eniten kiukuttaa. Eri asia on silloin, jos itse teen esimerkiksi puhtaaksikirjoitus- tai käännöstyötä; silloin sanat ja sanonnat jäävät herkemmin mieleen - etenkin, jos on aidosti joutunut pohtimaan sitä, miten ne paperille tai ruudulle pistäisi...

Tuosta oppimisesta tuli vielä mieleeni, että olin sinulle eilen kirjoittanut myös lyhyen P.S.-viestin, mutta edes 'pukkaaminen' ei sitä näytölle tuonut. Siinä kerroin lyhyesti, että vähän aikaa sittenhän Suomeen kokoontui joka puolelta maapalloamme (siis siltäkin suunnalta) opetustehtävissä olevia henkilöitä perehtyäkseen suomalaiseen kouluelämään ja meillä käytettäviin opetusmetodeihin. Suomalaiset lapset kun ovat kuulemma maailman huippua, mitä oppimiseen ja osaamiseen tulee. Lähinnä kai lastemme matematiikan nopea oppiminen oli se kiinnostavin pointti... Kaikkea en enää tarkoin muista. Tietenkään.

Ohimennen kysäisin sinulta myös asiaa, joka mieltäni on jo kauan askarruttanut... Siis... Asuitko 80-luvulla Helsingin tienoilla? Oliko nimelläsi jo tuohon aikaan erästä tiettyä... erikoista, hauskaa merkitystä...?;)

Angiina kirjoitti:

En oo tommosta muistin huononemista huomannu. Vaikka se varmaan tapahtuu niin hikkupiljaa, että sitä ei ite tavota. Mutta kyllä taas aamulla ajattelin, että mun täytyy olla tyhmä kuin saapas. Tässä oon kohta kahdeksan vuotta tuhertanut yhden vaivaisen väitöskirjan kimpussa, kun helpommallakin pääsis. Tän on jo huomannu toisetkin, kun kerta Ruby Baker lähetti mulle semmosen sähköpostin, jossa kertoo että " ... University Diplomas... Ph.D. degrees available in your field." Ja kahdessa viikossa likka lupaa sertifikaatin kotio toimittaa, kun siihen hänen antamaansa numeroon soitan. Niin että hullut ne töitä tekee, kun viisaat pääsee vähemmällä.

Lue lisää

Erästä juttua en eilen - poikkeuksellisesti - edes hoksannut katsoa, ja vasta nyt, ollessani jo punkkaan lähdössä, huomasin jotakin. Löysin jotakin. You Know... And I know now. Jess.

ihania :)

Motko,Motkottaja;)

Uskaltas vaan kirjoitti:

Motko,Motkottaja;)

Tuo 'mötkö' oli todella hauskan kuuloinen!;)
Ihan oikeasti!
Meillä tuota tasapaksua, piskuista piskiä sanotaan usein Patukaksi, joten kuulostaisihan se aika hauskalta kun puhuisin, että "No, mitäs tänne; täällähän me, Mötkö ja Patukka, aivan kahdestaan olemme...";))
Terveisin eräs Mötkö
about 50 kg

sirkku:) kirjoitti:

Tuo 'mötkö' oli todella hauskan kuuloinen!;)
Ihan oikeasti!
Meillä tuota tasapaksua, piskuista piskiä sanotaan usein Patukaksi, joten kuulostaisihan se aika hauskalta kun puhuisin, että "No, mitäs tänne; täällähän me, Mötkö ja Patukka, aivan kahdestaan olemme...";))
Terveisin eräs Mötkö
about 50 kg

Lue lisää

Sinulle sopis paremmin Pieni Kullan muru, kun
olet niin hentonen:)))

Uskaltas vaan kirjoitti:

Sinulle sopis paremmin Pieni Kullan muru, kun
olet niin hentonen:)))

Kiitän kauniista nimityksestäsi, mutta... ethän sinä voi tietää missä kohtaa minussa ne kilot majailevat...;))

Uskaltas vaan kirjoitti:

Sinulle sopis paremmin Pieni Kullan muru, kun
olet niin hentonen:)))

Takkuileekohan muilla viestien kulku kuten minulla on takkuillut jo parin kolmen päivän ajan...?

sirkku:) kirjoitti:

Kiitän kauniista nimityksestäsi, mutta... ethän sinä voi tietää missä kohtaa minussa ne kilot majailevat...;))

kerroppas,johan ne luutkin painaa aika
paljon:)))

Uskaltas vaan kirjoitti:

kerroppas,johan ne luutkin painaa aika
paljon:)))

...ottaen huomioon, että nimenomaan luuni ovat hentoiset ja kevyet...;))
Mötkö on muuten aivan ihana nimitys!;)
Pitäisiköhän minun napatakin siitä itselleni uusi nikki...?
Meilissä se vain kuulostaisi sitten Motkolta... Ääähh.

sirkku:) kirjoitti:

...ottaen huomioon, että nimenomaan luuni ovat hentoiset ja kevyet...;))
Mötkö on muuten aivan ihana nimitys!;)
Pitäisiköhän minun napatakin siitä itselleni uusi nikki...?
Meilissä se vain kuulostaisi sitten Motkolta... Ääähh.

Lue lisää

Mikä ihmeen mötkö,kun mulla tulee mieleen
makkarapötkö,eikä se nyt kovin viehkolta
tunnu:))Mietin,kevytluinen ja ton painonen
hmmm hmmm hmmmyyy parempi etten mieti,herkkä
iho nääs;)))

sirkku:) kirjoitti:

Takkuileekohan muilla viestien kulku kuten minulla on takkuillut jo parin kolmen päivän ajan...?

samoihin aikoihin joka päivä reistaamaan,pitäs viedä varmaan rasvattavaks,se viestikone
meinaan;)))

Uskaltas vaan kirjoitti:

samoihin aikoihin joka päivä reistaamaan,pitäs viedä varmaan rasvattavaks,se viestikone
meinaan;)))

olisi erittäin tärkeää itse kullekin... koneelle, vempaimelle, masiinalle, aparaatille, värkille melkoisen säännöllisin väliajoin...

Rasvauksen puutteestako johtunee minunkin värkissäni tuo tuskainen liikehtiminen...?

Mutta oikeasti: Oletko huomannut tiettyjä kellonaikoja, jolloin viestien kulku takkuilee? Joku joskus sanoi, ettei aamuyöstä saa viestejään lähtemään. Itse en niin aikaisin niitä yritäkään lähetellä, mutta pari kolme kertaa päivässä olen kyseiseen tilanteeseen törmännyt. Rasittavaa.