Nimimerkki P.Veli kommentoi aiemmin tänään tällä palstalla Japaniin kohdistuneiden ydinaseiskujen oikeutuksesta käytyä keskustelua sanoin "Mitä väliä sillä on millä tavalla puolustautuu, jos kimppuun käydään. Mielestäni silloin on oikeus ottaa luulot pois keinoista välittämättä."
Käsittääkö arvon veli luulojen pois ottamiseksi Yhdysvaltojen ilmaiskuja Hiroshimaan 6. 8. 1945 ja Nagasakiin 9. 8. 1945, jotka suoritettiin yli kolme ja puoli vuotta Japanin laivaston Pearl Harboriin tekemän, Yhdysvaltojen nykyhallinnon termejä lainaten ennaltaehkäisevän iskun jälkeen, miljoonien japanilaisten jo kaikki luulonsa ja henkensä menetettyä?
Elokuun alkuun 1945 mennessä Japani oli jo ajettu kahden suurvallan (Yhdysvallat ja Neuvostoliitto) sotavoimien väliin tilanteeseen, jossa se etsi edullisia ehtoja antautumiseen nimenomaan Yhdysvalloille, keskeisenä tavoitteenaan säilyttää keisarin muodollinen valta. Yhdysvaltain ylin johto tiesi tämän, mutta ei taannut keisarin asemaa vaan vaati ehdotonta antautumista näin provosoiden Japania jatkamaan taistelua epätoivoisessa tilanteessaan. Okinawan verisen maihinnousukokemuksen jälkeen Japanin kieltäytyminen ehdottomasta antautumisesta antoi Yhdysvalloille näennäisen oikeuden kokeilla uutta asettaan ja samalla päättää sota haluamallaan tavalla.
Atomipommien vaikutusten tieteellistä tutkimusta sekä mahdollisimman suuren uhriluvun aiheuttamaa shokkivaikutusta silmällä pitäen muutamia suurehkoja japanilaiskaupunkeja oli pidetty pommituskiellossa. Myöskään ennakkovaroituksia pommien luonteesta ei annettu, millä osoitettiin lähinnä Neuvostoliitolle järkähtämätön valmius käyttää uutta asetta muunakin kuin pelkkänä pelotteena.
Tieteellisen kokeen ja jo alkaneen kylmän sodan
voimannäytön lisäksi Yhdysvaltojen hallintoa motivoi pommien käyttöön sisäpoliittinen paine laajimmillaan noin satatuhatta ihmistä työllistäneen Manhattan-projektin merkityksen todistamiseksi.
Jos oli Hiroshimaan pudotettu plutoniumpommi turha Japania vastaan käydyn sodan lopettamiseksi,
vielä turhempi tähän tarkoitukseen oli Nagasakiin kolme päivää myöhemmin pudotettu uraanipommi. Yhdysvallat oli ennen Nagasakia jo onnistuneesti räjäyttänyt kaksi plutoniumfuusioräjähdettä, joten
oli aika kokeilla rakenteeltaan sekä materiaaliltaan erilaista asetta.
Vaikka kolmas pommi oli räjähdys- sekä säteilyvoimakkuudeltaan suurempi, tuhot jäivät Hiroshimaa pienemmiksi osin kaupungin mäkisyyden vuoksi, mutta ennen kaikkea, koska räjähdys tapahtui yli kolmen kilometrin etäisyydellä keskustassa sijainneesta maalista. Tämä ei kuitenkaan johtunut siitä, että Yhdysvaltain johto olisi viime hetkellä arvioinut laitakaupungin yläpuolella tapahtuvan räjähdyksen ulko- sekä sisäpoliittisesti riittäväksi voimannäytöksi, vaan pilviverhon aiheuttamasta suunnistusvirheestä.
Yhdysvaltain nykyhallinnon termein katson näiden hyökkäysten olevan terrori-iskuja.
Käsittääkö arvon veli luulojen pois ottamiseksi Yhdysvaltojen ilmaiskuja Hiroshimaan 6. 8. 1945 ja Nagasakiin 9. 8. 1945, jotka suoritettiin yli kolme ja puoli vuotta Japanin laivaston Pearl Harboriin tekemän, Yhdysvaltojen nykyhallinnon termejä lainaten ennaltaehkäisevän iskun jälkeen, miljoonien japanilaisten jo kaikki luulonsa ja henkensä menetettyä?
Elokuun alkuun 1945 mennessä Japani oli jo ajettu kahden suurvallan (Yhdysvallat ja Neuvostoliitto) sotavoimien väliin tilanteeseen, jossa se etsi edullisia ehtoja antautumiseen nimenomaan Yhdysvalloille, keskeisenä tavoitteenaan säilyttää keisarin muodollinen valta. Yhdysvaltain ylin johto tiesi tämän, mutta ei taannut keisarin asemaa vaan vaati ehdotonta antautumista näin provosoiden Japania jatkamaan taistelua epätoivoisessa tilanteessaan. Okinawan verisen maihinnousukokemuksen jälkeen Japanin kieltäytyminen ehdottomasta antautumisesta antoi Yhdysvalloille näennäisen oikeuden kokeilla uutta asettaan ja samalla päättää sota haluamallaan tavalla.
Atomipommien vaikutusten tieteellistä tutkimusta sekä mahdollisimman suuren uhriluvun aiheuttamaa shokkivaikutusta silmällä pitäen muutamia suurehkoja japanilaiskaupunkeja oli pidetty pommituskiellossa. Myöskään ennakkovaroituksia pommien luonteesta ei annettu, millä osoitettiin lähinnä Neuvostoliitolle järkähtämätön valmius käyttää uutta asetta muunakin kuin pelkkänä pelotteena.
Tieteellisen kokeen ja jo alkaneen kylmän sodan
voimannäytön lisäksi Yhdysvaltojen hallintoa motivoi pommien käyttöön sisäpoliittinen paine laajimmillaan noin satatuhatta ihmistä työllistäneen Manhattan-projektin merkityksen todistamiseksi.
Jos oli Hiroshimaan pudotettu plutoniumpommi turha Japania vastaan käydyn sodan lopettamiseksi,
vielä turhempi tähän tarkoitukseen oli Nagasakiin kolme päivää myöhemmin pudotettu uraanipommi. Yhdysvallat oli ennen Nagasakia jo onnistuneesti räjäyttänyt kaksi plutoniumfuusioräjähdettä, joten
oli aika kokeilla rakenteeltaan sekä materiaaliltaan erilaista asetta.
Vaikka kolmas pommi oli räjähdys- sekä säteilyvoimakkuudeltaan suurempi, tuhot jäivät Hiroshimaa pienemmiksi osin kaupungin mäkisyyden vuoksi, mutta ennen kaikkea, koska räjähdys tapahtui yli kolmen kilometrin etäisyydellä keskustassa sijainneesta maalista. Tämä ei kuitenkaan johtunut siitä, että Yhdysvaltain johto olisi viime hetkellä arvioinut laitakaupungin yläpuolella tapahtuvan räjähdyksen ulko- sekä sisäpoliittisesti riittäväksi voimannäytöksi, vaan pilviverhon aiheuttamasta suunnistusvirheestä.
Yhdysvaltain nykyhallinnon termein katson näiden hyökkäysten olevan terrori-iskuja.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ydinaseelle oli maihinnousu Japanin pääsaarille. Pelkästään Okinawan valtaus maksoi USA:lle 13 000 miestä ja 15 laivaa. Japani harkitsi tosissaan pääsaarten siviiliväestön varustamista räjähtein ja käyttöä elävinä pommeina. On esitetty arvioita, että pääsaarten valtauksessa olisi menetetty yli 200 000 amerikkalaista sotilasta. Kenen tahansa kenraalin on vaikea hyväksyä miestensä tapattamista, jos vaihtoehtoja on tarjolla. Sitä paitsi Japani oli aikaisemmin ilmoittanut, ettei se edes tunne antautumisen käsitettä, vaan sotilaat taistelevat viimeiseen mieheen (kuten he usein tekivätkin).
Ei olisi tarvinnut olla siellä jos pelkää menettävänsä 200000 sotilasta olisivat pysyneet kotona. Ydin pommi ei ole koskaan järkevän ihmisen käyttämä pommi. Vaan pahimpien terrosistien.
Mutta kun jenkkien on niin pirun vaikeaa pysyä siellä kotona. Tämähän on huomattu mm. lukuisissa maissa etelä-amerikassa, Koreassa, Vietnamissa, Afganistanissa, Irakissa...
Japanilaiset jos olisi ensin keksineet ydinpommin.
Maailmassa ei olisi kuin keltanahkoja. Muistellaan näiden keltanahkojen vankienkohtelemistapoja niin kyllä ne sen ansaitsivatkin.Kymmeniä tuhansia kiduttamalla tapettuja valkoihoisia,Että semmoisia oli nämä keltanahat. Olisin toivonut kyllä useampia
keltanahkoja tilille, mutta valitettavan vähän
näitä keltanahkoja deletoitiin näiden tekoihin
nähden.
olet oppinut tuon mahtavan termin "keltanahka"? Hienon kuuloinen. Itsekö ihan keksit? Se oli sun 5 lausetta sisältävässä kirjoituksessa 5 kertaa. Onko sulla vielä muita yhtä hienoja?
sen aikainen japanin laivastoministeri Mitsumasai Yonai eräässä se aikaisessa dokumentissa.Pommit antoivat meille aiheen antautua,hän lisäsi.
http://www.aftonbladet.se/vss/nyheter/story/0,2789,681852,00.html
Kyllä voisi pysyä edes siteeksi totuudessa.
Ja jos ei mistään mitään tiedä ei pitäisi kirjoittaa ihan puhdasta paskaa.
"Jos oli Hiroshimaan pudotettu plutoniumpommi turha Japania vastaan käydyn sodan lopettamiseksi,
vielä turhempi tähän tarkoitukseen oli Nagasakiin kolme päivää myöhemmin pudotettu uraanipommi. Yhdysvallat oli ennen Nagasakia jo onnistuneesti räjäyttänyt kaksi plutoniumfuusioräjähdettä, joten
oli aika kokeilla rakenteeltaan sekä materiaaliltaan erilaista asetta."
Hiroshimaan pudotettiin uraanipommi ja Nagasagiin plutonium pommi ja näistä kumpikaan ei ollut fuusioon perustuva eikä olisi fysiikan mukaan mitenkään voinutkaan olla vaan ne olivat fissioon perustuvia pommeja. Lue vähän fysiikkaa ennen kuin kirjoitat täyttä paskaa.
Pommit toimivat odotettulla tavalla ja saivat Japanin antautumaan ja lopettamaan näin Japanin aloittaman lukemattomia uhreja vaatineen sodan.
Samalla säästettiin lukuisia Yhdysvaltalaissotilaiden sekä Japanilaisten sotilaisen ja siiviilien henkiä.
Hiroshima oli merkittävä sotateollisuus kaupunki, joten kaikkia siiviileitäkään, jotka työskentelivät sotatarviketeollisuudessa ei välttämättä voi ihan viattominakaan pitää.
Vaihtoehto olisi ollut nousta maihin pääsaarille ja koska japanilaiset eivät pahemmin antautuneet vaan taistelivat loppuun asti olisi tästä aiheutunut ehkä jopa miljoonien japanilaisten kuolema.
Nagasakin pommi oli aivan turha ja pelkästään Usan typerää ja uhoavaa murhapolitiikkaa, jolla ei järjen kanssa ole mitään tekemistä. Luuletko typeryydessäsi, etteivät Hiroshiman pommin tuhot jo riittäneet osoittamaan Japanin päättäjille mitä seuraa, ellei rauhaan suostuta? Yksi pommi olisi siis riitänyt, mutta Usan uhomiselle se oli tarpeen ja siitä syystä piti murhata surutta siviilejä.
Arvon dx2002, kiitos tästä erityisen asialliseksi muotoillusta korjauksesta kirjoituksessani esiintyviin luonnontieteellisiin virheisiin.
Kyseisiä virheitä enemmän olen kuitenkin pahoillani siitä, ettei kirjoitukseni varsinainen sisältö ilmeisesti saavuttanut sinua. Toivonkin, että samalla kun minä kertaan ydinfysiikan perusteita, alat sinä tutkia suurvaltojen tukemien virallisten totuuksien ulkopuolisia lähteitä lähihistorian saralla.