Pianoista

Itselläni on Hellas Piano, oliskohan se maksanu ainkin 12000-14000, mutta ostimme sen hyvin vähän käytettynä pianoliikkeestä. Enpä osaa suositella oikein minkä pianon ostat, siinä asiassa kannattaa kääntyä mielummin myyjän puoleen.

Luulisin että Kannattaa Kokeilla juuri tuota Hellasta...Fazeriakin....

Jos saat jostain hyvän laadukkaan käytetyn, niin satsaa siihen enemmän.
Uusimmassa Riffi lehdessä on aika hyvä juttu pianosta. Itselläni on 60-luvun August Förster ja on niin kaunis ääni ja kiva soittaa, tosin sen hinnalla ois saanu muutamanki uuden halpispianon.

Riippuu mitä haluaa. Jos sulla on paljon rahaa ja haluat tosiaankin hyvän pianon, osta Steinway & Sons -merkkinen soitin. Mallista riippuen ne ovat maailman parhaita pianoita. Ja se kyllä näkyy hinnassa, eikä niitä saa ihan joka kulmakaupasta...

Mikäli kuitenkaan et halua maksaa instrumenttiasi vielä kymmenenkin vuoden kuluttua, kannattaa harkita suomalaista Fazeria. Sillä on hyvät perinteet ja laatua - samoin on Hellaksella.

ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ OSTA VENÄLÄISTÄ TEHDASPIANOA! Tällä ei ole mitään tekemistä rotuvihan kanssa - ne venäläiset ei vaan pysy vireessä ja niissä on usein huono sointi. MUTTA mikäli löydät hyvän venäläisen, osta pois! Jos jostain saat huomattavan halvan eikä alkuperästä ole tietoa, kannattaa harkita todella hyvin, ettei mene rahat hukkaan.

Tuo Hellas voi olla ihan hyvä. Mikäli opiskelet esim. musiikkiopistossa, pyydä opettajasi mukaan musiikkiliikkeeseen arvioimaan sointia - heillähän kokemusta ja arvostelukykyä löytyy. (Joskus jopa liikaakin - opettaja saattaa olla taas liian vaatelias...=)

Mutta jos oli jotain apua niin kiva...=)

osta mitään hellasta tai fazeria..
Molemmat on halvalla tehtyjä lastulevy viritelmiä.
Samoin myös niiden koneistot on aika rimpulat.. Kannattaa koittaa jotain vaihtoehtoisia esim. Royale tai Zimmermann tai jotain... Itselläni oli 130 cm korkea royalen konserttipiano, mutta se oli muuton kannalta aika hankala, joten päätin hankkia digitaalivehkeitä... Soinniltaan Royale oli paljon kirkkaampi kuin Hellakset...

Niin eli ei todellakaan kannata ostaa mitään halpaa itämaista pianoa! Itselläni on muinoin ehkä 60-luvulla tampereella tehty [koneisto kylläkin tuotu englannista] piano "Yrjö T Pilvinen" ja oon kyllä ollu tosi tyytyväinen. Tosi komee ääni ja edelleen hieno kosketus. Aina vaan jaksaa yllättää kuinka hieno ääni niinkin vanhasta soittimesta tulee, varsinkin kun avaa sen kaikukopan kannen!! :)

Niin et mun mielestä kannattaa ostaa mieluummin ns. vanha kunnon volvo, kun uusi raihnen hundai. Näin autoihin verraten.. :)

pianoista : kyllä pianosta saa lain mukaan maksaa niin korkean hinnan kuin itse jaksaa /tahtoo .helsinkiläiset ja tamperelaiset
liikeet myyvät kalliita käytettyjä , mutta yhtä hyviä ja parempia löytyy parhaissa merkeissä muualta . hellas , fazer , yamaha , schimmel , august förster , weinbach , petrof jne .kuljun musiikki kemi , tai num. oo4670 2763777
pianot 30-50 % halvempia . tuodaan samasta paikast kuin kalliitkin - ruotsista .
kerro siis tutuillesi .

Itselläni on Yamahan digitaalipiano. Omasta mielestäni digitaalinen ajaa lähes saman asian kuin akustinen piano. Tietenkin se on jokaisen oma asia. Akustisessa on se oma kaikunsa ja äänensä, mutta ainakin omassani pianossa on lähes samat ominaisuudet. Digitaalista ei tarvitse virittää, mutta sitä voi kuitenkin hienovirittää, se on halvempi, helpompi ottaa mukaan esim. muutossa.
Käytämme melkein poikkeuksetta musiikintunneilla digitaallista, vaikka akustiseenkin on mahdollisuus.
Toivottavasti löydät itsellesi sopivimman! Kokeilemaan vaan musiikkiliikkeisiin!

Perushyvä sähköpiano(yamaha/kawai/roland) VS fazer/hellas/

Soundi: Sähköpiano voittaa
Kosketintuntuma: Sähköpiano voittaa.

muuttaessa, yöllä soittaessa/kerrostalossa, ei tarvtse virittää....

En kyllä keksi ensimmäistäkään hyvää syytä ostaa halpaa (ja huonoa) akustista pianoa. Takavuosina noita rohjakkeita on myyty semmosia määriä tyhmille suomalaisille että käytettynä on varmasti paljon enemmän tarjontaa kuin kysyntää. Varmasti niitä saa halvalla, kun jaksaa kysellä. Itse en mokomaa huolisi.

Sekä Bösendorferia että Steinwaytä olen muutaman kerran kokeillut, ovat kyllä ihan omaa luokkaansa. Ilmaseksi pääsee soittamaan, kun vaan röykeästi marssii musiikkiopistolle/kaupungintalolle soittamaan, kun sattuu olemaan sali tyhjänä. Saattaa olla että jos ottaa tavaksi, niin jossain vaiheessa vahtimestari tulee kyselemään :)

Kotona harvemman tuntema aloittelijalle sopiva merki, Zender joita ei ainakaan googlella löytyny. En ole varma alkuperämaasta mutta sointi on ollu hyvä vaikka ääni ei kovin voimakas olekkaan. Lisäksi kosketus on kevyt toisin kuin kokeilemassani Yamahassa jossa siinäkin hyvä ääni.

Olen 19v ja olen soittanut n.14 vuotta joten kokemusta minullakin eri pianoista ja eri tyylilajeista mitä niillä voi soittaa. Parhaat kokemukset ovat tulleet yamahan flyygeleillä ja voin kertoa, että en ole vielä saanut parempaa nautintoa soittamisen suhteen kuin mitä olen saanut kunnon isolla flyygelillä.
Haaveenani on jo muutaman vuoden ollut sellainen piano tai flyygeli, missä matalat äänet olisivat syvät ja selkeät(ei siis mitään puuromössöä, yäk) ja niistä saisi tarvittaessa lähtemään vähän enemmänkin ääntä. Ja sitten korkeat äänet olisivat nekin selkeitä ja soisivat kirkkaasti. Keskiäänten pitäisi olla hyvin tasapainossa sekä ala- että ylä-äänten kanssa, eli toisin sanoen äänten dynaaminen tasapaino pitäisi olla hyvin kohdallaan ja pianossa pitäisi olla kaunis ja selkeä ääni.
Osaisikohan joku avulias kertoa mikä merkki(muukin kuin yamaha) olisi sellainen joka osaa valmistaa noihin kriteereihin sopivia yksilöitä? Jos sellaisen sitten joskus hamassa tulevaisuudessa ostaisi.

Yamaha U3 on hyvä. Se on normaalia pystypianoa korkeampi, joten se soi paremmin. Pianotunneilla soitan sellaista.

Ostimme Zimmermanin 1903 hienon pianon, äänet selkeät ja mahtavat. Kyntiläjalat ja muutenkin on hyvä näköinen, viritetty. Maksoi 1500€, kun tuttu pariskunta on eron jälkeen haluais päästä eroon. Paljonko oikeasti vois maksa näin vanha ja hieno piano?

Minkähän arvoinen voi olla rikkinäinen vanha Hellaksen piano? Siinä on sellaiset hienot kynttilänjalat. Piano ei pidä virettä ollenkaan vaan vaatisi ison remontin. Onko tuollaisella arvoa?

Nostan tämän ketjun ylös sillä tässä oli sellaista asiaa mitä olin kaivannut jo pitkään. Minun kokemukseni akustisista pianoista ovat hyvin vähäiset, mutta se vähä mitä olen kokeillut mm. hellasta ja fazeria ovat olleet hyvin epämiellyttäviä. Koskettimet ovat raskaita ja iäkkäissä pianoissa ne jumittavat ja sitten se sointi on sellainen puolittainen eli ääntä tulee vasta kun oikein lyö kosketinta pohjaan eli nopeat soitot eivät tule kyseeseenkään. Hellakset eivät siis kiinnosta. Yamahan flyygeli on ollut paras soittokokemukseni myös muutenkin yamaha vaikuttaa hyvältä merkiltä. b-sarjan pianot ovat halvempia eikä niin hyvin tehtyjä kuin U- jaY sarjat. B-sarja tehdään Indonesiassa eikä ne kestä Suomen kuivaa sisäilmaa läheskään samalla lailla kuin U-ja Y-sarja, jotka valmistetaan japanissa ja paremmista raaka-aineista ja koneistokin on saattaa paremp, lisäksi niissä on kostusjärjestelmä mikä estää pianon kielenpintojen liian kuivimisen. Hinnan eroa näillä on vielä sellainen kaksinkertainen eli käytettynäkin U3 pystypiano voi olla saman hintainen kuin yamaha B2 uutena!

Yhtä venäläistä pianoa olen soittanut, mikä ei ollut hyväsä vireessa mutta oli hellaksen pianoa parempi sillä sen koskettimisto on hellasta paremmat; koskettimet olivat siis paljon herkemmät ja kevyemmät , niitä ei tarvinnut painaa syvälle vaan kevyt kosketus riittää. Lisäksi koskettimet olivat mukavan tuntuiset muutenkini ja reunaltaan pyöristetyt kun hellaksissa on koskettimset sellaiset teräväreunaiset ja muistan että ne ihan sattuivat. Tämä venäjän piano oli siitäkin parempi että vaikka se ei ollut vireeltään täydellinen niin ääni olis siinä kyllä mahtava ja kaiku oli parempi kun uskoisikaan, ääni oli maskuliinisen voimakas, mutta kutienkin pehmeä samaan aikaan. Eli mielummin valitisisin venäläisen halpispianon kun hellaksen.Se venäjän piano taisi olla nimeltään elegia, en nyt muista ihan tarkkaan.

Itselläni on yamaha clavinova digitaalipiano ja aikasemmin se on ollut ihan hyvä piano minulle mutta nyt kun soittotunneilla on menty vaatimivimpiin klassisiin niin se ei oikein enää riitä tai siis on työläämpi soittaa ja varsinkin kappaleissa missä kikkaillaan pedaalin kanssa niin digitaalinen pedaali tuottaa ongelmia sillä sehän ei ole akustista vastaava. Akustista tekisi mieli mutta tässä talossa ei ole sille tilaa sillä se on isompi kuin digitaalinen ja lisäksi kun akustista ei saisi laittaa seinää vasten vaan äänelle on annettava tilaa ja pianon on saatava hengittää.


"jattsinsoittelija":n kanssa olen samaamieltä että hyvä digitaalipiano hakkaa hellaksen ja fazerin mennen, tullen ja vielä palatessakin. Huono akustinen ei siis ole hyvää digitaalipianoa parempi. Sitä paitsi ne ovat parantuneet viime vuosina valtavasti. Hiljattain pääsin yamahan maahantuojan edustajan juttusille ja häneltä kysyin että onko diigtaalipiano hyvä vaihtoehto ja hänen mielstään se on kotikäyttöön jo ihan paras vaihtoehto - etenkiin nämä uudemmat clavinova mallit ovat niin hyviä että niillä onnistuu soitto kuin soitto. Lisäksi että ne ovat ostohinnaltaan käytetyn pianon hintasia ja kun virityskustannuksia ei ole ja ne säilyy moitettomassa kunnossa vuosikymmenet - toki mihinkää akustisen kestävyyteen ei niiden kanssa varmaan päästä, mutta kyllä akustisenkin saa huonoon kuntoon tai jopa menettää soittokunto jos siitä ei pidetä huolta. Maahantuoja kertoi myöskin että on paljon huonoja painomalleja myyty Suomeen jotka eivät kestä Suomen kuivaa talvi-ilmastoa eli pianot ovat menneet täysin epäkuntoon kuviimisesta. Pohjoismaihin myytävät pianot valmistetaan ihan omilla linjastoillaan että jos joku on löytänyt jostain halvan pianon missä lukee vain Yamaha niin se on saatettu valmistaa niin että se ei kestä Suomessa kuin yhden talven. Kun pianot tulee virallisten maahantuojien kautta Suomeen niin ne pianot ovat kaikki sellaisia että niissä on se kostutusjärjestelmä että ne kestää kuivat talven siäsilmat. . Siltikään vaikka on laatupiano ja vaikka myyjä vakuttaa että kestää jopa lattialämmitystä niin en laittaisi pianoa lattialämmitykselle enkä ikkunan viereen enkä patterin viereen. Lisäksi pianoa ei saisi ihan seinää vastenkaan sijoittaa sillä piano tarvii ilmaa ympärilleen.

VENÄLÄINEN PIANO ON SE JOKA KANNATTAA VIIMEKSI OSTAA.KAIKKI OVAT NS.MAANANTAI KAPPALEITA.TODELLA HUOLIMATTOMASTI TEHTYJÄ JA ILMEISEN PUUTTEELLISELLA AMMATTITAIDOLLA KASATTUJA.KOSKETUS VAATII VOIMIA JOTENKA LASTEN ON SITÄ MAHDOTON SOITTAA.KANNATTAA PYSYÄ KAUKANA NÄISTÄ VAIKKA ILMAN SAISI.

VIRITTÄJÄ VM 1938

Hellas ja Yamaha ovat hyviä merkkejä:)

No jopas on kommentteja.. Ite olen soittanut n. 15v omaksi huvikseni, uutena ostettu renner-koneiston omaava Hellas oli ihan ok aloittelijalle, mutta Fazer / Hellasta en voi suositella edistyneemmälle soittajalle.. Yamahan korkeat pystypianot ovat hyviä, kunhan eivät ole liian "kirkassointisia", itse ostaisin pehmeäsointiseksi intonoidun U3:n tai Bluthner:n / Steinway:n / Seiler:n pystypianon, jos olisi varaa..

Nyt on vain pieni vähän soitettu tsekkiläinen -79 Petrof, joka on koneiston huollon jälkeen ihan ok, tosin vähän liian matala näin "keskitason" soittajalle (osaan 2x Bach:n fuugaa, 4x Chopin:n valssia, opettelen Mozart:n A-duuri-sonaattia ja Beethovenin pateettista..) , yleensä tehtaalta tullessa eivät ilmeisesti hirveesti ns. reguloineet noita..

Voin siis pianon soinnin puolesta suositella alhaisen budjetin omaavalle harrastelijalle korkeaa Petrof-pianoa, joka on valmistettu -95 jälkeen, jos vaan on tasainen kosketus, vireessä, hyväkuntoinen ja halpa hinta..

Jos yksikin kosketin jumittaa, varaudu maksamaan 200e, tai korjaa itse, kuten allekirjoittanut, pikaliimalla hoitui..

Pianon sijasta kannattaa ostaa flyygeli.

Yrjö T Pilvinen