Missä vaiheessa te olette esitelleet omanne ja kumppaninne vanhemmat toisilleen? Oletteko kutsuneet molempien vanhemmat kotiinne vai miten olette tapaamisen järjestäneet? Miten vanhemmat ovat tulleet juttuun keskenään?
Olemme mieheni kanssa asuneet jo pitkään yhdessä, mutta vanhempiamme emme ole vielä esitelleet toisilleen. Olemme kotoisin eri kaupungeista, joten vanhempamme tuskin missään vaiheessa törmäävät sattumalta tai "puolivahingossa". Pelottaa vaan, että jos varta vasten kutsumme heidät kahville tms. toisiaan tapaamaan, niin tilanteesta tulee jäykkä ja epäluonteva. Vanhempamme ovat loppujen lopuksi kuitenkin aika erilaisia...
Olisi mukava kuulla kokemuksia, kuinka pian olette tutustuttaneet vanhempanne toisiinsa ja miten tilanne sujui.
Olemme mieheni kanssa asuneet jo pitkään yhdessä, mutta vanhempiamme emme ole vielä esitelleet toisilleen. Olemme kotoisin eri kaupungeista, joten vanhempamme tuskin missään vaiheessa törmäävät sattumalta tai "puolivahingossa". Pelottaa vaan, että jos varta vasten kutsumme heidät kahville tms. toisiaan tapaamaan, niin tilanteesta tulee jäykkä ja epäluonteva. Vanhempamme ovat loppujen lopuksi kuitenkin aika erilaisia...
Olisi mukava kuulla kokemuksia, kuinka pian olette tutustuttaneet vanhempanne toisiinsa ja miten tilanne sujui.
Vastaukset 6
Vanhimmat
hei! minun tarinani. Olemme seurustelleet vuoden päivät. Pidin koulun päättymisen kunniaksi juhlat, joihin kutsuin miesystäväni perheen. (äiti ja isäpuoli) Heihin olin tutustunut jo suhteemme alkuvaiheessa. juhlani olivatkin sitten siihen aikaan, kun omat vanhempani eivät päässeet paikalle. mummoni pääsi...
Nyt en sitten tiedä mitään millä saisimme esiteltyä vahhempamme toisilleen. ja muutenkin minua pelottaa koko ajatus. entä jos he eivät tulekkaan toimeen. jokainen heistä on vahvoja persoonia, se pelottaa vielä enemmän. miesystäväni vanhemmat pitävät minusta ja minun vanhempani pitävät miehestäni. mutta vanhempien tapaaminen vain pelottaa.
minäkin tahtoisin kuulla tapahtumia ja tutustumisten tarinoita.
Me ollaan seurusteltu kohta kaks vuotta eikä olla järjestetty mitään kohtaamista. Kyllä ne näkevät toisiaan ohimennen tuolla kylällä, ku samalla paikkakunnalla asuvat. Äitini ei pidä anopistani, joten sen takia hän ei ota vastaan anoppini kahvikutsuja. Ja se tietenkin ärsyttää minua ihan suunnattomasti!
Onko vanhempien pakko tavata toisensa? Omasta mielestäni se ei ole mitenkään välttämätöntä. Minä ja mieheni olemme olleet yhdessä 4 vuotta ja vanhempamme eivät ole tavanneet toisiansa. Nyt sitten tulevissa kihlajaisissa he kyllä tapaavat. Kovasti jännittää, koska he ovat täysin erilaisia!!
Miksi tapaaminen pitäsi järjestää ihan tapaamisen vuoksi. Meillä vanhemmat tapasivat häissämme. Eivät ole ylimmät ystävykset, mutteivät myöskään inhoa toisiaan. Tapaavatkin lähinnä vain ristiäisissä, rippijuhlissa tms
Olemme olleet 19 vuotta yhdessä (yli 10 vuotta naimisissa), eivätkä vanhempamme ole tavanneet toisiaan. Eivätkä tapaakaan, elleivät sitten sattumalta, mutta sattumia tuskin sattuu, kun etäisyyttä on 800 km.
Ratkaisu on tietoinen ja seurausta sisarusteni ja mieheni sisaren kokemuksista. Kauhistuttavaa kuunnella, miten eron sattuessa appivanhemmatkin eroavat toisistaan ja alkavat puhua toisistaan pahaa. En halunnut omalle kohdalleni.
Ja pakkoko sitä on muutenkaan tutustuttaa appivanhempia toisiinsa, täysin vapaaehtoista. Tosin sitä ei tietenkään mikään estäkään.
Meillä oli pieni vihkiminen ja hääjuhlaan kutsuttiin vain parhaat ystävät. Sujui hyvin niinkin.
vieläkään, vaikka semmonen kolmisen vuotta ollaan asuttu yhdessä. Oma äitinä on ollut jo viimeiset pari vuotta tohkeissaan, että pitäisi tapaaminen järjestää, mutta mieheni äiti ei ole niin innoissaan/kiinnostunut. Etäisyyttä heidän välillään on 50 km.No, puolen vuoden päästä mennään naimisiin, joten josko ne sitten jälkikekkereissä treffaisivat. Jossain vaiheessa kyllä mietin että pitäisikö kummatkin pyytää meille (neutraalille maalle...) kahville, mutta koska into ei ollut molemminpuolista, niin enpä jaksanut alkaa hössöttämään...