jos työmarkkina tuet lopetettaisiin, eli työttömät eivät saisi työttömyysajaltaan mitään korvausta (myös ansiosidonnaiset päivärahat lopetettaisiin)niin silloin olisi helppovastaan ottaa työtä kuin työtä koska nyt pienikin tulo kartuttaisia pankkitiliä.
osa-aikatyötä olisi helppo ottaa vastaan koska ei ole etuuksia mitä menettäisi.
kun työmarkkinatuki ja liiton raht lopetettaisiin, ihmiset olisivat itsenäisempiä ja ihmiset alkaisivat ajtella omilla aivoillaan, eivätkä odottaisi mitä hallitus tekee työllistymisesi eteen vaan sinä itse alkaisit tehdä päätöksiä työllistymisesi eteen.
alussa uudistus olisi suuri shokki kaikille, mutta ihminen oon neuvokas kova kova paikka tulee eteen.
monen pitäisi muuttaa takaisin vanhempiensa luokse, mutta vanhempien luona asuminen säästää rahaa ja sieltä käsin on hyvä etsiä töitä tai koulutusta.
ihmisistä tulisi aktiivisempia työn etsijöitä ja yrittäjiä.
tässä mallissa olisi se hyvä puoli kun työtön saa työtä niin palkasta jään itselle paljon rahaa, koksa veroprosentti on laskettu todella alas.
moni arvostaisi työtään tässä mallissa paljon enemmän kuin nykyään.
jos tämä järjestelmä kerran toteutettaisiin niin tuskimpa kukaan enää haluaisi palata vanhaan malliin.
osa-aikatyötä olisi helppo ottaa vastaan koska ei ole etuuksia mitä menettäisi.
kun työmarkkinatuki ja liiton raht lopetettaisiin, ihmiset olisivat itsenäisempiä ja ihmiset alkaisivat ajtella omilla aivoillaan, eivätkä odottaisi mitä hallitus tekee työllistymisesi eteen vaan sinä itse alkaisit tehdä päätöksiä työllistymisesi eteen.
alussa uudistus olisi suuri shokki kaikille, mutta ihminen oon neuvokas kova kova paikka tulee eteen.
monen pitäisi muuttaa takaisin vanhempiensa luokse, mutta vanhempien luona asuminen säästää rahaa ja sieltä käsin on hyvä etsiä töitä tai koulutusta.
ihmisistä tulisi aktiivisempia työn etsijöitä ja yrittäjiä.
tässä mallissa olisi se hyvä puoli kun työtön saa työtä niin palkasta jään itselle paljon rahaa, koksa veroprosentti on laskettu todella alas.
moni arvostaisi työtään tässä mallissa paljon enemmän kuin nykyään.
jos tämä järjestelmä kerran toteutettaisiin niin tuskimpa kukaan enää haluaisi palata vanhaan malliin.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Työttömille suoraan maksettavat tuet ovat vain noin 5 % kaikista työttömyyden aiheuttamista kustannuksista. Muut kustannukset eivät vähenisi, vaan lisääntyisivät. Taloudellisesti ei siis syntyisi säästöjä, vaan lisää kustannuksia.
Työttömyystukien poistaminen ei lisäisi työpaikkoja, sillä sillä meillä rikollisuus kasvaisi ja varat, mitkä säästettäisiin työttömyystuissa, menisivät lisääntyneen rikollisuuden aiheuttamiin kustannuksiin, vankiloihin, vankien ylläpitoon, turvajärjestelmien rakentamiseen.
Tämä lisäisi siis tuotantokustannuksia jo ennestäänkin verotetussa maassa ja ajaisi pois viimeisetkin tuottavat työpaikat muualle.
Sanohan, miksi emme yksinkertaisesti poista vain rangaistuksia työpaikkojen synnyttämiseltä? Eikö se olisi paljon järkevämpi keino kuin pakottaa työttömät hankkimaan rikollisilla tavoilla elantonsa? Muutama vuosi ja kaikilla olisi työtä, palkka vähintään 3 000 €/kk. Ei siis olisi työttömyyskustannuksia, eikä tarvitsi tukiakaan maksaa.
Minä luulisin, että vaikka meillä poistettaisiin työttömyystuetkin kokonaan, niin siitä huolimatta meille säädettäisiin laki, joka nykyisen työttömyysturvan poistamisen asemasta antaisi jonkun maksun. Esimerkiksi työpaikan synnyttämisvero, 500 €/kk, kolmen ensimmäisen vuoden aikana työntekijää kohti. Jos siis synnyttää työpaikan viidelle, joutuisi maksamaan veroa 2 500 €/kk. Näin se meillä varmaan tehtäisiin.
jos työmarkkinatuet poistettaisiin niin samalla mielestäni pitäisi poistaa kaikki työllistämisen esteet.
työllistämistä ei pitäis rangaista erilaisilla maksuilla tai veroilla.
mallissani työllistämisestä yrityksen ei tarvitsesi maksaa mitään työpaikan synnyttämisveroja. ja myös työnatjamaksut poistettaisiin koska kun työttömyyskorvauksia ei enää olisi niin työnantajankaa ei tarvitse maksaa niistä kustannuksista.
palkansaajat saisivat nettotuloja paljon koska verot voitaisiin alentaa alas, tällöin ostovoima kasvaa ja kasvattaa tuotteiden myyntiä ja raha kiertää, syntyy uusia työapaikkoja ja työttömyyskin painusi alas.
ihmiset saisivat itse päättää mihin rahansa laittavat. ihmisillä olisi tässä järjestelmässä enempi mahdollisuuksi päättää omasta elämästään, ja ihmiset kokisivat olevansa oman onnensa seppiä.
Työpaikka vain ei valitettavasti synny sillä tavalla, että olemassa oleva työnantaja päättää että nytpä lisää työpaikkoja kymmenellä.
Jos ei ole olemassa mitään tukea, ei voi syntyä myöskään uusia työpaikkoja. Kaikilla tulee säästökuuri päälle, vaikka olisi rahaakin, sitä ei sijoiteta ideoihin, vaan ostetaan kunnon tiirikat ja lähdetään tutkimaan miten yritysten kassakaapit muuretaan ja myydään suunnitelmat ulkomaille. Se on nopeampi tie hankkia leipää kun kuitenkaan ei ole enää ostajia, kaikki hankkivat vain varmuusvälineitä.
"palkansaajat saisivat nettotuloja paljon koska verot voitaisiin alentaa alas, tällöin ostovoima kasvaa ja kasvattaa tuotteiden myyntiä ja raha kiertää, syntyy uusia työapaikkoja ja työttömyyskin painusi alas. "
Unohdat että työttömyyden kustannuksista työttömyystuet ovat vain 5 %. Se ei paljon vaikuta palkansaajien nettotuloihin. Ja kun sosiaaliturvaan turvautuisi paljon useampi, niin verot kasvaisivat, palkansaajien rahat menisivät varmuusvälineisiin. Muutenhan kaikki perintöhopeat olisivat kohta muualla.
Ei siis hyvä ajatus. Minulla toimiva ajatus, et löydä siitä ongelmia. Toimii varmasti eikä lisää kustannuksia.
Liian paljon negatiivisia lieveilmiöitä vain tulisi. Suurimpana rikollisuuden räjähdysmäinen lisääntyminen koska olisi ihmisiä joiden olisi pakko varastaa ruokansa perheelleen ja itselleen. Työ/toimeentulo kun ei kuitenkaan syntyisi päivässä kaikille tarvitsijoille. Pahimmassa tapauksessa ei tilanne muuttuisi juuri mihinkään vaikka miten rahoja lopetettaisiin.
Siitä olen kuitenkin yhtämieltä, että etenkin sosiaalitoimistojen toiminta on aikalailla vääristynyttä joissakin tilanteissa. Alkujaanhan sosiaaliavun ideahan luotiin jotta sitä tarvitsevat saisivat tilapäistä apua vaikeuksiin ja ehkäistiin nyt suoranainen nälkiintyminen. Nykyään kuitenkin on turhan runsaasti tahoja jotka ovat suomen hyvän sosiaaliturvan ansiosta jo tarkoituksellisen tietoisesti passivoituneet yhteiskunnasta.
"Kyllä yhteiskunta pitää huolen" kuten moni sanoo. Sossuissakin olisi tiheällä kampatarkastelulla töitä. Tarviihan ihminen perustoimeentulon mutta ns. ilmainen raha ei saa passivoida. Silloin ollaan jo väärässä tilanteessa.
Nythän tosin toimeentulotukea joissakin tapauksissa on alettu evätäkin kun on katsottu tarpeettomaksi eli siinämielessä ollaan aikalailla hyvällä linjalla. Ns. uusista hakijoista ei kovinkaan moni enää pääse tuille väärin perustein.
Paikallispoliitikoiden retoriikassa elää vielä vahvasti tuo kuvitelmakultti suomalaisen perusturvan "hyvästä" tasosta.
Väittämä yleensä on, että "perusturva on niin hyvä, että se passivoi".
Ei vain käytännössä pidä paikkaansa. Todellisuudessa perusturva on NIIN HUONO, että se passivoi sen takia. Jos siis etuisuuksien leikkaus tekisi jotakin hyvää, nythän kaikkien köyhien pitäisi jo olla työllistyneitä.
Vertailun vuoksi esimerkiksi Tanskassa toimeentulotuki on tasoltaan kolminkertainen Suomeen verrattuna. Siksipä Tanskan malli ei kelpaa Suomeen.
Valitettavasti vain on myös niin, että myös toimeentulotuen myöntämisessä pelataan suhteilla ja pärstäkertoimilla. Toiset putoavat tyhjän päälle ja toiset, sossutätien tutut ja ystävät, keräävät "harkinnanvaraiset" pois kuljeksimasta. Oikeudenmukaistako? Tuskin, mutta kuitenkin vakiintunut käytäntö.
Samoin tuo monesti tuntuu sossussakin menevän kuin työpaikkojakin jaettaessa. Nuori simpsakka paljastavasti pukeutunut tyttönen joka vielä vähän tirauttaa, saa kokolailla helpommin rahaa kuin elämäänkyllästyneen näköinen keski-ikäinen pitkäaikaistyötön:) Ja tästä on melkoisen pitkältä ajalta oman ammatin puoleen vierestäseuraajan kokemuksia...
Tietenkään yhteiskunnan alimmalla turvatasolla ei näin saisi olla, mutta nämä ovat hieman niitä asioita joihin ei kukaan jaksa puuttua. Suoria selviä väärinkäytöksiä kun ei kuitenkaan tapahdu. Pakko tunnustaa, että tällaista mielivaltaisuutta harrastavat henkilöt ovat usein niin rasittavia tapauksia KAIKILLE eivätkä vain asiakkailleen, että heidän annetaan huseerata rauhassa eikä kukaan edes työpaikan sisältä jaksa puuttua asiaan.
Tosin sen verran itsekin kommenttina voisin heittää, että nuo siististi pukeutuvat nuoret, (ehkä tosin joskus hieman aiheettomasti rahaa saavat) käyttäytyvät ja muutenkin ovat olemukseltaan huomattavasti asiallisempia kuin juuri nuo mainitut keski-ikäiset ja moni muu sossun asiakas...Osittain ihmisten käytöskin aiheuttaa naamarajojen muodostumisen noin kylmästi sanoen. Epätoivon ja suoranaisen v....un välikin kun kuitenkin on melko leveä.
Aivan kaikkea ei sentään missään ammatissa tarvitse sietää.
sosiaaliturva perusajatukseltaan ole silloin kohdallaan kun ihmisellä on kuitenkin jonkinlainen katto päänsä päällä ja ei kuole nälkään. Jokaisesta joka nyt senverran haluaa asiansa peruskunnossa pitää, yhteiskunta kuitenkin huolen pitää juuri minimin verran.
Mitä sitä sosiaaliturvan mallia vertailee muualta. Toisissa on parempi mutta suurissa osin maailmanlaajuisesti katsoen ei ole sosiaaliturvaa lainkaan. Suomessa vain ollaan vähän liian tuijoteltu aina tuohon hyvinvointivaltio -käsitteeseen. Eli jos Tanskalla on halua ja etupäässä rahaa hoitaa homma toisin niin siinä sitten hoitavat.
Eihän sosiaalitoimiston ja tukien idea nyt olekaan mitenkään takuuvarmasti pelastella luottotietojen menetykseltä ja taata mitään tiettyä elintasoa. Sen idea on toimia alimpana portaana jolla autetaan ihmiselle minimielämisentaso. Eihän sen tarkoitus mitään mukavuuksia ole luodakaan. Yhteiskunta antaa alimmat edellytykset ja eväät elämään, lopun saa huolehtia itse. Eihän sossua ole tarkoitettukaan säännölliseksi ikuisuuksien tukimuodoksi.
Harvoin lukee kirjoitusta johon niin täysin yhdyn kuin tähän. Totta joka sana sillä sosiaaliturvan perimmäinen tarkoitus on todellakin hämärtynyt aikojen saatossa. "Eihän sen tarkoitus olekaan muuta kuin taata minimielintaso" -on niin prikulleen oikein todettu kuin tässä asiassa voi olla.
Sosiaaliturva
----------------
Eihän asiassa olisi mitään vikaa, jos sosiaaliturva olisi se viimeinen tuki. Sosiaaliturva tulisi olla henkilöille, joka on epäonnistunut elämässään, ajamalla alkoholin vaikutuksessa ja menettäen kaiken. Tai ylivelkaantunut ja menettänyt kaiken. Tai laiskuuttaan menettänyt kaiken. Tai rikollisen taipumuksen vuoksi menettänyt kaiken. Siis omista töppäilyistään jothtuen tullut tilanteeseen, jossa tulot eivät riitä elämiseen.
Mutta onko meillä näin? Onko sosiaaliturvan varassa ainoastaan ja vain tällaisia henkilöitä? Väittäisinpä ettei ole, vaan suurin osa on aivan tavallisia kansalaisia, joilla ei ole töitä tai työstä saatava tulo ei riitä minimitasoiseen elämiseen.
Koska sosiaaliturvaan joutuu turvautumaan henkilöitä, jotka eivät sinne kuuluisi, olisi joko muutettava sosiaaliturvaa tai siirrettävä väärät henkilöt oikeille tukijärjestelmille.
Muut tuet
------------
Työkykyiset ja työikäiset siis aina työttömyysturvan piiriin. Sairaat työttömyyseläkkeen tai sairauseläkkeen piiriin. Opiskelijat opintotuen piiriin. Eläkeläiset eläkkeen piiriin. Jäikö vielä joku vaille tukea? Ei kai.
Sitten kun tarkastelemme mitä eroa sosiaaliturvalla ja jollakin muulla tuella on, löydämme yhden eroavaisuuden. Se on varallisuus. Sosiaaliturvalla olevan on käytettävä ensin varallisuutensa ja sen jälkeen on oikeutettu saamaan sosiaaliturvasta rahaa elämiseensä.
Sen sijaan kaikki muut tuet tulee olla varallisuudesta riippumattomia. Ainoastaan tulot tulisi huomioida. Eli, jos on korkotuloja, ne vähentävät muun tuen määrää. Tai jos on jotakin muuta tuloa, ne vähentävät tuen määrää. Mutta kaikki varallisuus olisi jätettävä ulkopuolelle.
Miksi asioiden sitten pitäisi olla näin?
-------------------------------------------------
Jos katsomme ihmisen elinkaarta, ensinhän ihminen syntyy, siitä ei varmaan ole erimielisyyttä? Kun ihminen syntyy yhteiskunnan jäseneksi, hän saa yhteiskunnalta ne eväät, millä hänestä tulee yhteiskunnan tuottava jäsen. Eli vanhemmat hoitavat häntä kolmivuotiaaksi, sitten pääsee päivähoitoon, esikouluun, peruskouluun ja ammattiin valmistavaan kouluun.
Peruskoulun hoitavat vanhemmat ja yhteiskunta yhdessä, sen jälkeen yhteiskunta kouluttaa jäsenensä työtä varten eli tarjoaa opiskelupaikan ja sen verran tukea, että sillä voi opiskella päätoimisesti.
Tämä asia on poliitikoiltamme unohtunut. He eivät ole ajatelleet, että tulee kalliiksi teettää työtä opiskelijoilla. Opiskelun kustannus yhteiskunnalle ei ole pelkästään opintotuki. Opintotuen osuus yhteiskunnan kustannuksista on vain kolmannes. Yliopistosta valmistuneen opintotuen osuus on 30 000 euroa ja opetuksen ja koulun osuus 62 000 euroa yliopisto-opiskelun ajalta.
Opiskelun kustannukset
-------------------------------
Jos opiskeluaikaa yliopistossa voitaisiin lyhentää keskimäärin kahdella vuodella, tämä tarkoittaisi opintotuen osalta 7 500 euron säästöä ja muiden kustannusten osalta 15 500 euroa eli yhteensä säästöjä kertyisi 23 000 euroa opiskelijaa kohti. Koska opiskelijoita on 21 000 vuosittain, kokonaissäästö olisi 485 miljoonaa euroa vuodessa.
Kun päättäjät eivät osaa käyttää laskinta, he ovat jättäneet opintotuen jälkeen, josta tulee suuret kustannukset verojen muodossa.
Elämä
---------------
Kun nyt arvioidaan paljonko yhteiskunta on sijoittanut kansalaiseensa syntymästä tuonne 30 vuoden ikään, saadaan keskiarvoksi noin 150 000 euroa, johon siis sisältyy peruskoulutus (57 000), lapsilisät (16 500) , terveydenhoito ja ammatillinen koulutus 75 000 euroa.
Ei ole siis samantekevää, mitä kansalainen tekee valmistuttuaan. Häneen on sijoitettu aika paljon veronmaksajien rahoja. Yhteiskunnan kannalta olisi odotettavaa, että kansalainen siirtyisi työelämään heti valmistumisensa jälkeen ja alkaisi maksaa veroja seuraavat 35 vuotta. Senpä vuoksi tullaan seuraavaksi sellaiseen seikkaan kuin työllisyys tai työttömyys. Yhteiskunnan siis kannattaisi järjestää asiat niin, että kaikki voisivat tehdä töitä ja maksaa veroja. Nimittäin jos asiat hoidettaisiin järkevästi. Mutta sitähän lienee turha odottaa nykyisiltä päättäjiltä.
Nykyisin meillä on sellainen tilanne, että tuottavassa työssä työkykyisistä on vain kaksi kolmannesta, yhden kolmanneksen elellessä tämän kahden kolmanneksen elätettävänä. Tilanne aiheutuu meidän työttömyysturvalaistamme, joka ei salli kansalaiselle käytännössä kuin kaksi vaihtoehtoa. Palkkatyön tai työttömänä olemisen. Työpaikan luomisesta, samoin kuin itsenäisestä työstä rangaistaan.
Jos siis haluaisimme että kaikki valmistuneet pääsisivät heti työelämään ja kaikille muillekin olisi töitä, meidän tarvitsisi vain laajentaa nykyinen työttömyysturvalaki koskemaan kaikkia kansalaisia. Eli rangaistukset pois työpaikkojen synnyttämiseltä.
Kenen kannattaisi maksaa opiskelu?
----------------------------------------------
Opiskelu on keino pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten korkeammin koulutettujen ja tavallisten työntekijöiden palkoissa oli suuria eroja. Akateemisen koulutuksen saanut saattoi saada kymmenkertaisen palkan lapiomieheen verrattuna. Silloin oli yksilönkin kannalta kannattavaa opiskella vaikka lainarahalla. Kaikki valmistuneet saivat hyväpalkkaisen työpaikan ja inflaation ja opintolainan alhaisen koron ansiosta lainat saatiin maksettua muutamassa vuodessa valmistumisen jälkeen.
Nykyisin ei enää ole näin. Yksilön kannalta nykyinen samanpalkkaisuus ei innosta opiskelemaan lainarahalla. Kuuden vuoden opiskelu ei kasvata tilipussia monellakaan prosentilla. Saattaapa olla, että ammattikoulusta valmistunut paperihenkilö saa parempaa palkkaa kuin kymmenen vuotta opiskellut tohtori.
Koska nykyisin yhteiskunta tarvitsee korkeasti koulutettuja henkilöitä ja se hyötyy tästä, on silloin järkevää että se myös kustantaa opiskelun. Ilman korkeasti koulutettuja henkilöitä meillä ei olisi Nokiaa, eikä muitakaan korkean teknologian yrityksiä. Painisimme samassa sarjassa kuin Venäjä tulojemme suhteen. Meillä ei ole vara heikentää kansalaistemme koulutustasoa. Jostakin syystä meillä on kuitenkin vara pitää kalliisti koulutetut kansalaiset työttöminä tai pakottaa heidät menemään muihin maihin.
Yhteiskunnan siis kannattaisi maksaa opiskelusta ja hyödyntää se. Vaikka nostamalla opintotukea. Se tulee halvemmaksi kuin ylläpitää turhaan kalliita oppilaitoksia tyhjillään, odottamassa oppilaita, joiden pitää käydä välillä töissä. Ja poistaa rangaistukset työllistämisestä, sillä mitä korkeammin koulutettu, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän työllistää. Oli muistaakseni jossakin maassa tutkittu, että yliopistosta valmistunut työllistää keskimäärin 100 muuta kansalaista.
Pelko vie hyödyn
-----------------------
Jos ihmisellä ei ole tätä yhteiskunnan tarjoamaa tietä, hän ei uskalla toimia kuten pitäisi. Hän ei opiskele sitä mistä on kiinnostunut, vaan sitä, mistä luulee parhaiten saavansa työtä. Näin ihmiset ajautuvat väärille aloille. Kun ihmisen pitäisi perustaa perhe, hankkia lapsia seuraavan sukupolven aikaansaamiseksi, niin lyhytjänteisen politiikan vuoksi näin ei tapahdukaan niin usein kuin pitäisi. Tulee hällä väliä tunnelma. Mitäpä minä kun ei yhteiskuntakaan.
Tästä pääsemme sitten taas näihin tukiin ja sosiaaliturvaan. Jotta ihminen pystyisi suunnittelemaan elämänsä alusta loppuun, niin hänellä pitäisi olla jonkinlaiset tarttumapisteet. Hän tietää, että hän saa käydä koulua. Opiskelu on jo epävarmempaa, löytyykö töitä, saako opiskeltua? Sen jälkeen tulee vielä enemmän epävarmuutta. Saako työtä. Jos saa, kestääkö se kauan? Mitä sen jälkeen? Kannattaako hankkia itselleen mitään? Joutuuko sosiaaliturvan piiriin ilman omaa syytä? Menettääkö kaiken mitä on ehtinyt hankkia?
Moni saa tästä tulokseksi, ettei kannata hankkia mitään, ei ole turvaa ihmisellä, vaikka se voisi olla. Mitään pitkäjänteistä toimintaa ei voi olla. Elintaso on jäänyt polkemaan 1900-luvun alkuun, jolloin sai ruokaa elääkseen ja lämmintä ettei jäätynyt talvella.
Vaikka meillä olisi mahdollisuus parantaa elintasoamme, me emme halua tehdä sitä. Me olemme sekoittaneet sosiaaliturvan ja tukijärjestelmät. Tyhmyyttämme vai tarkoituksellisesti?
"Tästä pääsemme sitten taas näihin tukiin ja sosiaaliturvaan. Jotta ihminen pystyisi suunnittelemaan elämänsä alusta loppuun, niin hänellä pitäisi olla jonkinlaiset tarttumapisteet. Hän tietää, että hän saa käydä koulua. Opiskelu on jo epävarmempaa, löytyykö töitä, saako opiskeltua? Sen jälkeen tulee vielä enemmän epävarmuutta. Saako työtä. Jos saa, kestääkö se kauan? Mitä sen jälkeen? Kannattaako hankkia itselleen mitään? Joutuuko sosiaaliturvan piiriin ilman omaa syytä? Menettääkö kaiken mitä on ehtinyt hankkia?"
Käännetääpä asiaa eteenpäin. Minä katson tuhon rivitalon pihaan mitä näen? Monet lähtevät hyvillä uudehkoilla autoilla töihin, ovat jopa ostaneet kesämökkejä ja vielä kakkosautonkin. Rivitalosta on useita muuttanut omakotitaloihin ja rakentanutkin niitä.
Tästä voin suoraan päätellä, ettei tuo epävarmuus tulevasta kosketa samanlailla kaikkia. Suoraan sanoen täällä kuritetaan/rangaistaan nykyisin käyhiä monin eri tavoin. Ei heitä kannusteta tai anneta mitään uusia väyliä ja mahdollisuuksia parempaan. Näin tuo epävarmuus lisääntyy jollain ihmisryhmillä ja myös riskit köyhtyä entistä enemmän, kun työttömyys jyllää.
"Moni saa tästä tulokseksi, ettei kannata hankkia mitään, ei ole turvaa ihmisellä, vaikka se voisi olla. Mitään pitkäjänteistä toimintaa ei voi olla. Elintaso on jäänyt polkemaan 1900-luvun alkuun, jolloin sai ruokaa elääkseen ja lämmintä ettei jäätynyt talvella."
Kuten aiemmin totesin tämä suomi on vain hyvin valikoivasti ns. "hyvinvointivaltio". Joillain menee todella loistavasti ja omaisuusarvot vaan kasvavat. Tällä on myös se kääntöpuoli jotkut ovat koko ajan köyhtyneet, siis huono-osaisuus yhteiskunnassa myös lisääntyy koko ajan.
Tämä ilmiö ei ole mitään tasapäistämistä vaan lähinnä päivastoin. Tässä mielessä siis mennään takaisin päin 1900-luvun luokkayhteiskuntaan.
Mutta ei elintaso mielestäni keskimäärin ole kuitenkaan jäänyt polkemaan 1900-luvun tasoille.
2000-luvulla on siis tapahtunut vain eriytymistä
-> "rikkaat rikastuu köyhät köyhtyy".
"Vaikka meillä olisi mahdollisuus parantaa elintasoamme, me emme halua tehdä sitä. Me olemme sekoittaneet sosiaaliturvan ja tukijärjestelmät. Tyhmyyttämme vai tarkoituksellisesti?"
Kyllä useimmat haluavat ja voivat parantaa elintasoa. Tämä vain on tosi vaikeaa monelle työttömälle ja köyhälle. Kuten edellä totesin ovat monet töissä käyvät kyllä jatkuvasti pystyneet parantamaan elintasoaan.
Tästä tulemme siihen että työtä ja toimeentuloa pitää saada jerjestymään useammalle kansalaiselle. Ei mitään "orja-, pakko-, harjoitus- ja yhdistelmätukitöitä" vaan normaalia PALKKATYÖTÄ.
että suhteilla pelataan KELAssakin. Eräällä KELAn järjestämällä kuntoutusjaksolla (1 kk)yksikin äijä kehuskeli jo kolmatta kertaa olevansa kyseisessä kuntoutuksessa: "kas ku miul on tää hyvä tuttu siel paikallises kelas". Äijää ei muu vaivannut, kuin patalaiskuus ja oma kieroutunut käsitys yhteiskunnasta. Kuntoutuksessakin syöminen ja suunsoitto sujuivat kiitettävästi, kaikkea pientäkin fyysistä rasitusta aiheuttava liikunta aiheutti kyseiselle hepulle koko kehon särkytilan, mikä vain parannettiin täyslöhöilyllä ja iltakaljoilla. Että suututti, kun toisilla todella oli tarve kuntoutukseen, burn out yhtenä suurimmista syistä ja kuinka moni jää ulkopuolelle, kun paikkoja jaetaan terveille "tutuille".
"Käännetääpä asiaa eteenpäin. Minä katson tuhon rivitalon pihaan mitä näen? Monet lähtevät hyvillä uudehkoilla autoilla töihin, ovat jopa ostaneet kesämökkejä ja vielä kakkosautonkin. Rivitalosta on useita muuttanut omakotitaloihin ja rakentanutkin niitä. "
Maassamme on kaksi miljoonaa tuottavassa työssä olevaa. Heillä on kuten kuvaat. Toistaiseksi. Filatov on jo merkinnyt osan heistä, viiden vuoden kuluttua osa ei enää lähde uudella autolla, vaan kävellen tai polkypyörällä, eikä sitä autoa enää ole omistuksessa, kesämökki on myyty.
Moni ihminen on toistaiseksi vielä viime vuosisadan muistoissa. Vanhemmat sanovat että hankkia, niin hekin tekivät. Ja sitten hankitaan. Mutta kun se työ lopppuu, ne hankinnat menee, ei ole vara pitää sitä kotia, ei perhettä. Koti myytävä, ero perheestä, yhteiskunta elättää yh-vanhemman ja hänen lapsensa.
Siinä olet oikeassa, että toistaiseksi meillä on vielä hyvätuloisiakin. Mutta suunta on laskeva ja hyvätuloisten määrä vähenee vuosi vuodelta. Mutta miksi meidän pitäisi ajaa maamme siihen suuntaan. Miksi rangaista työpaikkojen synnyttämisestä? Miksi emme sallisia kaikkien olla hyvätuloisia?
Tuo, mitä lopussa sanoit, voidaan siis saavuttaa kun poistetaan rangaistukset työpaikkojen synnyttämiseltä. Sitä auttaa jos eriytetään sosiaaliturva ja muut tuet. Eli sosiaaliturvalla joutuisi ainoastaan omasta tyhmyydestään, ei työttömyydestä, sairaudesta tai osaamattomuudesta.
Ihmeellistä! Eihän se ola aina sen työttömän vika et on joutunu potkaistuksi pois! Taas joku tehdas potkii työntekijänsä pihalle, onko se taas heidän vika et jää työttömäks? Aika kurjaa jos noin ajattelette.
Otetaan joskus työssäkäyviltä ylityökorvaukset pois, juhlapyhäkorvaukset pois, lomat pois, ja nostetaan verjoja ja muita maksuja, ja annetaan työttömille!
He ovat tarpeeksi kituneet, nyt on toisten vuoro.
Tai vaikka eduskuntaan kohdistetaan leikkaukset, jolloin leikataan edustajienja ministerien palkkoja työttömyyskorvauksen tasolle! Sieltähän ne ideat taitaa olla peräisin. Kellä on rahaa ei ajattele mitä on kitua 500 eurolla kuussa?
Turhaa stressata päätään ja pohtia niitä asioita kuka saa ja mitä saa. Asioihin ei kuitenkaan muutoksia tule. Paras systeemi olisi aina, että ne saisivat lisää ketkä sen todella ansaitsevat/OVAT ansainneet. Sotaveteraanit, ikänsä työtä tehneet vanhemmat ihmiset jotka eivät koskaan varmasti enää työtä saa, AIDOSTI niin fyysisesti sairaat että hyvä jos kykenee arkielämästä...lista on pitkä.
"Tavallisen" työikäisen hyväkuntoisen työttömän ja rividuunarin nyt lyön ihan samaan lokeroon eli mitä sitä korottelemaan, mutta ei laskemaankaan. Työtön, kuten ei useampi perusduunarikaan, hyödytä ketään. Yleensä vain itseään.
Lista jotka TODELLA tarvisisivat lisää, on pitkä. Ikävä vain että todelliset suuret rahat käärivät yleensä ne jotka niistä päättävätkin. Ja useimmiten tulkitsevat olevansa itse suurimpia tarvitsijoita...
Kannanotoissa maalataan pöpöjä seinälle, miksi?
Itse olen kasvanut ja elänyt kuvaamassasi tilanteessa eikä käsittääkseni rikollisuutta eikä alkoholismia ollut nykyistä enempää.
Ei ollut minimipalkkalakia, ei lakia nuoren työvoiman suojelusta, ei asumistukia eikä mahdollisuutta viedä laskuja sossuun ilman erittäin painavia perusteita. Kuponkeja sieltä joku saattoi saada.
Ei kodinhoitotukia ym.
Piti pirteänä työn etsinnässä ja tuli huolehdittua siitä, että työpaikalla oltiin työpäivän alkaessa ja hommat hoidettiin niin hyvin kuin osattiin.
Kotona kun oli pakko asua niin yleensä vanhemmat edellyttivät kotitöihin osallistumista ja ruokarahaa.
MIELESTÄNI ERITTÄIN HYVÄ JA TOIMIVA JÄRJESTELMÄ!
Joiltain osin kannattaisi vieläkin palata.
En katkeroitunut vaan olen tyytyväinen, että opin varhain huolehtimaan itse asioistani ja kantamaan vastuun tekemisistäni.
Tiedän, että tämä ärsyttää valmiiseen pöytään istuneita nykylapsukaisia.
Kuvittelepas sitten kertomasi tilanne sellaiseksi, että työpaikkoja ei olekaan kaikille.
Työpaikalla kun ei voi olla "työpäivän alkaessa" eikä niitä hommia voi "hoitaa niin hyvin kuin osataan", koska niitä työpaikkoja ei ole.
Ymmärrän, että joillekin on vaikea ymmärtää sitä todellisuutta, että meillä 500.000 ihmistä ei ole huvikseen työttömänä.
Kuinka olisit "kantanut vastuun", jos siihen ei olisi edes annettu mahdollisuutta.
Palkkataso oli niin alhainen, että työnantajien kannatti teettää töitä.
Rehellisyyden nimissä on tunnustettava, että itse pakeni 1964 Ruotsiin. Siellä oli työpaikkavaihtoehtoja, palkat vähintään kaksinkertaiset, työnantajat järjestivät asunnot, kruunu oli 0,60mk mutta hinnat kruunuissa samat kuin Suomessa markoissa.
Lisäksi, nuorelle miehelle tärkeää: 6 vuotta vanhan, 80000km ajetun kuplavolkkarin sai kahden viikon tilillä. Samaan olisi Suomessa tarvittu minulta n. 7 kuukauden palkka.
Töitä piti vaan tehdä perkeleesti ja suomessa oli oppinut niukkuuteen joten työ maistui.
Mutta oli töitä Suomessakin!
Tiedoksesi, että itse päätin lopettaa töissäkäymisen, nostin mitättömät korvaukset, osittain EU-alueella ja vetäydyin vähäiselle työttömyyeläkkeelle tehden tilaa nuoremmilleni koska katsoin, että minulla ja vaimollani on aika vähäiset tarpeet koska aikanaan olemme olleet töissä.
Ps. Esim vaimoni nettoeläke on 704 E/kk, minulla hieman enemmän emmekä saa yhteiskunnalta minkäänlaisia tukiaisia tai kompensatioita.
Mutta, miksi ikääntyneet roikkuvat töissään?
Toisaalta nuorempin motivaatio ja valmiudet ovat aika vaatimattomia käytännön töihin.
Itse en ole kokonut noita aikoja, mutta olen kyllä lukenut ja katsellut elokuvia noilta ajoilta.
Silloin työ oli esimerkiksi lapiolla kaivamista. Heinien syytämistä. Lampaiden katsomista. Maidon lypsämistä käsin. Kivien hakkaamista. Puiden kaatamista käsisahalla.
Noita töitä ei enää ole. Koneet tekevät ne nykyisin. Ei siis voi nykypäiväinen mennä johonkin maalaistaloon ja pyytää lapiohommia tai metsän kaatamista. Se, mitä ihminen käsipelillä saa aikaiseksi, sillä ei nykyisin elä.
Meidän yhteiskuntamme on muuttunut niin työn osalta kuin verotuksen osalta. Nykyisin veroihin menee 80 % työn arvosta, aikoinaan, 50 vuotta sitten, vero oli parikymmentä prosenttia, sata vuotta sitten 10 % (kymmenykset).
Nykyisin ei ole mahdollista muuttaa mökkiin, jossa voi asua, mutta missä ei ole mukavuuksia. Ensimmäisenä tulee vastaan ympäristölaki, joka velvoittaa hankkimaan vähintään 3 000 euron arvoisen likaveden käsittelyjärjestelmän. Sitten pitää maksaa katumaksu ja kiinteistövero. Jos ei ole sähköjä, sosiaalihuolto ottaa huostaansa. Pitää siis hankkia sähköt tai tapella sosiaalihuollon kanssa. Uskaltaako olla ilman vakuutusta? Ennen ei ollut vaaraa, että toiset polttavat talon. Nyt se on mahdollista ja jopa todennäköistä. Se maksaa taas muutaman satasen.
Sitten voikin alkaa vaikka viljelemään, vehnää, perunoita. Mutta lehmää ei nykyisin voi pitää, se on kielletyä, ei myöksään lampaita, ne kuuluvat nyt suojeltaviin eläimiin ja ne on rekisteröitävä ja merkittävä EU:n rekisteriin ja maksettava maksut. Taas tarvitaan rahaa. Tai sitten ollaan ilman maitoa.
Joten kovin on vaikeaa elättää itseään omatarveviljelijänäkään. Ulkopuolelta ei saa käsin tehtäviä töitä.
Mutta ongelmahan meillä ei ole se, ettei olisi työpaikkoja. Mutta meillä on viisas hallitus, joka ylläpitää työttömyyttä. Sen vuoksi meillä ei voi synnyttää uusia työpaikkoja paikallisesti, vaan kaikki on tultava ulkopuolisilta, ulkomaalaisilta sijoittajilta.
Ja kuten tuossa aiemmin kerroin, kun ei ole nykyisin käsin tehtävää työtä, silä ei voi elää kaikki, joten ainut mahdollisuus monelle on rikolliselle tielle siirtyminen. Se antaa leveän leivän, on helppoa ja suhteellisen riskitöntäkin silloin kun vaihtoehtona on nälkäkuolema.
Avaappa siis silmäsi ja katso. Olemme siirtyneet vuoteen 2005. Enää ei käsityöllä saa kaikki itselleen leipää niin paljoa että sillä eläisi. Ei, vaikka tekisivät 12 tuntia töitä päivässä. Kun kone kaivaa 100 metriä leveää kanavaa satasella, niin kasin sitä kaivaa (vaikka olisi lapiokin apuna) vain muutaman metrin päivässä ja saa siitä muutaman euron,josta suurin osa menee veroihin.
60-70-luvuilla koneet eivät tehneet vielä tehtaissa niitä töitä mitä nykyään ja sen lisäksi firmat olivat suomessa,eivät virossa ja kiinassa.
Silloin jopa työnantajat olivat valmiita PALKKAAMAAN sen ihmisen,eivätkä odottaneet saavansa vatikkeetta ihmisiä tuottamaan yritykselle tulosta.
Suurimmat loiset tässä yhteiskunnassa ovat ne yrittäjät jotka käyttävät ilmaista työvoimaa,eli siis orjuuttavat ihmisiä.
Jos työministerimme käy neuvotteluja yritysten kanssa siitä, että he ottaisivat ilmaisia työntekijöitä, oletko varma että syyllistät oikean tahon? Eikö olisi helppo työministerin lopettaa kaikki pakkotyö, harjoittelutyö tai muu ilmainen työ, jolloin yritysten olisi palkattava vain normaaliin työsuhteeseen?
Jos sanot että työpaikat menevät muualle jos ei saa ilmaisia työntekijöitä, niin mietippä mitä tapahtuisi jos poistettaisiin rangaistukset itsenä työllistämiseltä eli uusien työpaikkojen synnyttämiseltä. Työmininisteri voisi tehdä senkin. Ja jos ei voisi, voisi ainakin ilmoittaa, mikä on se taho, joka estää työministeriä tekemästä oman hallinnonalaansa kuuluvia päätöksiä.
Kaikille syntyisi muutamassa vuodessa kunnon työpaikka jos hallitus työministerin johdolla poistaisi rangaistukset työpaikkojen synnyttämiseltä.
Ihmeellistä kyllä, jopa 60-luvun alussa menin oikeaan tehtaaseen työhön. Valitettavasti kohdalleni ei osunut onnea työskennellä maatalouden piirissä.
Paperitehtaat, alihankintakonepajat, reppuhommat remonteissa, sarjatuotantoaskareet, jäähdyttimien valmistus ym. tulivat jossain määrin tutuiksi.
Se mitä yritän sanoa on, että nykyinen asenneilmapiiri ja tukijärjestelmä antaa halukkaille mahdollisuuden vuorineuvoksenomaiseen asennoitumiseen: Ei oo kivaa lähteä aamulla, ikävää duunia, liian pieni liksa, häiritsee harrastuksia ym.
Teollisuuden esimiestehtävissä näin yllättävän paljon tätä asennetta.
Kaiken lisäksi, kun lapsukaiset varjellaan kotitöiltä niin he selviävät amiksestakin oppimatta välttämättä juuri mitään.
Enemmän koulutusta saaneethan jo edellyttävät suoraan jotain henkilöstöhallinnon pampun helppoa, hyväpalkkaista virkaa.
Joskus terttis tehdä ehkä jotain vähemmän kivaa!
Kyllä vika on perusasenteissa! Eivät muutu kuin ajan myötä pakon edessä, valitettavasti!
Kyllä työttömyydessä on osittain kyse valinnoista.
Jos jokaisen pitää saada kotipaikkakunnaltaan miellyttävä, hyvin palkattu ja ennakko-odotuksia vastaava työ, tulee varmasti monellekin vaikeuksia.
Itse olen liikkunut työn perässä ilman kulukorvauksia perheestä huolimatta, enkä ole ainoa.
Töitä on ollut.
Samoin lapsillani, nyt 31 ja 33 vuotiaat, on aina saaneet töitä. Rahoittivat opiskelunsa itse ja tuloista johtuen jättivät osan opintorahoista nostamatta.
Vartiointitehtävät, siivous, varastotyöt, hoivakodissa tekareiden ja lasisilmien pesu, satamajätkän hommat ym. kelpasivat! Tulivat hyvin toimeen ja aina oli töitä.
Jos ei aseteta omaa mukavuutta päällimmäiseksi vaan ollaan paikkakuntaa katsomatta valmiita tekemään tarjolla olevaa työtä ko. alan palkalla ja mukauttamaan oma kulutustaso siihen, niin töitä löytyy!
Jos tämä ei kelpaa niin älkää valittako vaan menkää peilin eteen. Kaikesta päätellen teille pitää kaiken olla niin hiivatin helppoa ja mukavaa ennen kuin kelpaa.
Lisäys, yli 55:lle on tarjolla hieno mahdollisuus poistua työelämästä. Miksi helvetissä te roikutte siellä nuorempien tiellä?!
Jos siihen mennessä ei ole saanut talouttaan kuntoon niin se on jo myöhäistä! Häipykää!
Ei millään riitä kaikille töitä vaikka kuinka siirtyisi toiselle paikkakunnalle.
Useat myös muuttaneet esim. Hesaan kun saaneet pienen pätkätyön siellä, mutta eivät sitten jatkoa ja ovat palanneet entistä köyhempinä takaisin.
Toki joitain aina onnistaakin sitten vastavuoroisesti. Eivät kaikki työttömät halua jättää tuttua kotiseutua ja riskeerata kun muuttokin aiheuttaa kustannuksia.
Tosin työkkärstä saa liikkuvuusavustusta, jota monet evät edes osaa ja älyä hakea. Tuohon on haettava etukäteen kaavakeet, johon merkitään mihin on työn perään lähtemässä..
Moni työtön kyllä hakee ahkerasti töitä ja olisi suostuvainen erilaisiin hommiin kun vain edes jotain saisi.
Lueskelin juuri työttömästä joka oli lähetellyt satoja hakemuksia ja kiertänyt viikoittain useita firmoja ei tulosta.
Monessa tehtaassa tehtiin silloin töitä käsillä. Ei siis tarvinnut olla mikään kouluja käynyt, kunhan nyt osasi laittaa puita kattilaan, lyödä nauloja lautoihin, lapioida hiekkaa. Nykyisin sellaisia töitä ei paljon enää ole.
Kaikki nuo kuvaamasi työt ovat suunnilleen loppuneet, ne eivät enää työllistä kahda miljoonaa ihmistä. Ei edes kahtakymmentä tuhatta. Paperitehtaassa pitää olla ammattikoulut käytynä ja työkokemusta vuosia.
Vaikka kenelläkään ei olisi minkäälaista tukea, noihin töihin ei otettaisi yhtään nykyistä enempää työntekijöitä. Jos ei ole töitä, niin voihan sitä sanoa ettei haluakaan. Ihminen on sopeutuvainen.
Mutta meillä on laki, joka sanoo selvästi. Jos työtön ei ota vastaan hänelle osoitettua työtä, niin hän ei ole oikeutettu myöskään työttömyystukeen. Se on selvä laki. Jos on työpaikkoja, ei voi olla työtön. Tai jos on, ei saa tukea. Ainut on sosiaalihuolto, mutta heidän osuus on pieni, marginaalinen. Et voi syyllistää työttömiä heidän vuokseen. Ja työtä vieroksuvia on ollut aina, heidän määränsä ei ole muuttunut sadassa vuodessa juurikaan.
Jos meillä olisi oikeaa työtä, josta siis maksetaan sellaista palkkaa, jolla elää, työttömiä sosiaalihuoltoon menijöitä olisi ehkä 20 000, ei enempää.
Sen me kaikki tiedämme, että liksat ovat pienet, se ei innosta työn tekemiseen. Voit ajatella sen itse. Työssä oleva joutuu tekemään noin 6 tuntia 30 minuuttia työtä, voidakseen ostaa tunnin omaa työtään. Ja jos ostaa jonkun parempipalkkaisen työtä, sitä pitää helposti tehdä 12 tuntia. Eikö siinä ole jotakin vinossa?
Se vinossa oleva on meidän hallituksemme työttömyyden ylläpito. Se maksaa meillä 40 miljardia euroa vuodessa. Se vie jokaisen työstä yli kolme tuntia päivässä. Jos hallus ei ylläpitäisi työttömyyttä, oman työtunnin voisi ostaa noin 2.5 tunnin työllä. Silloin se asenne olisi aivan erillainen sinunkin esimiestehtävissäsi. Mutta suomalaiset tekevät töitä, ainakin vielä, vaikka asenteet ovatkin työttömyyden ylläpidon vuoksi vääristetty.
Ajatukset saattavat olla sellaisia kuin kerrot, mutta vain vähän koulutusta saaneilla. Tiedät kai nämä Lidl-myymälät? Niissä olevat työtekijät ovat useimmiten yliopistossa tai ammattikorkeassa opiskelevia. Palkka on noin 750 euroa kuussa. Sinne eivät amiksen käyneet tai merkonomit mielellään mene. Vain pakon edessä.
Mielestäni siis enemmän koulustusta saaneet ottavat työn kuin työn, mutta vähän koulutusta saaneet ovat nirsoja. Mutta meillähän on tämä laki, että jos on työtä tarjolla, se on tehtävä tai jää ilman tukea. Asenteilla ei siis ole merkitystä. Et sinäkään varmaan mielellään olisi Lidlin kassalla, mutta jos muuta työtä ei ole, menet sinne. Valitat huonoa tuuriasi kavereillesi ja ehkä pomollesi, mutta teet ne työt. Se on mielestäni normaalia toimintaa.
Jos hallitus ei ylläpitäisi työttömyyttä, Lidlin kassallakin saisi 2 500 €/kk. En uskoisi että silloin olisi yhtä paljon vastustavaa asennetta. Työ ei ole huonoa, vaan nykyisin siitä saatava tulo. Työttömyys vie 40 000 000 000 euroa vuodessa meidän rahojamme. Keskimäärin 10 000 euroa jokaiselta. On se ihme jos sellainen summa ei kismittäisi eikä synnyttäisi kielteisiä asenteita.
Jos sinun nyt pitäisi maksaa 10 000 euroa siitä ilosta, että meillä on puoli miljoonaa työtöntä,. miten suhtautuisit asiaan? Eli jos sinulle tulisi huomenna postissa verottajalta maksumääräys 10 000 euroa työttömyysveroa, maksaisitko?
Kyllä meillä löytyy sellaisia, jotka tekevät kaikki työt. Niinhän sinäkin juuri kerroit. Kaikki työt on siis tehty, ei ole enää avoimia työpaikkoja. Vaikka kuvittelet että kuvaamiasi töitä olisi puolimiljoonaa avoinna, tämä ei pidä paikkansa. Avoimia työpaikkoja ei ole. Jos joku tulee avoimeksi, sinne menee se sinun lapsesi tai joku muu. Ja muut jäävät työttömiksi.
Mutta miksi haluat elää kurjuudessa? Miksi ajat työkykyiset viisvitoset eläkkeelle? Eikö se tule kalliiksi. Joka kuukausi yksi jättää maksamatta veroja 4 000 euroa ja kuluttaa 1 500 euroa. Yhteensä siis jokaisesta 5 500 euroa miinusta. Kun heitä on vuodessa 70 000, niin tästä syntyy vuosikustannus 4 600 miljoonaa euroa. Yleensä kun joku jää eläkkeelle, ei palkata uutta, vaan työ siirretään ulkomaille. Eli uusi sukupolvi tuo tähän vain kymmenyksen takaisin, eli 460 miljoonaa. Tappio siis yli neljä miljaridia liian aikaisesta eläkkeelle jäännistä.
Työttömyys maksaa sinulle ja minulle keskimäärin 10 000 euroa. Eli sen verran sinulta jää saamatta kun hallitus ylläpitää suurta työttömyyttä. Eikö se merkitse sinulle mitään?
TE-keskukset, lennätetään kaikenmaailman konsultit huitsinnevadaan, karsitaan moninkertaista hallinnointia, puolitetaan Helsingin n.45000 päinen virkamiehistö, lopetetaan avustamasta oopperaa n. 3,4 miljoonalla/kk, ei rakenneta lisää musiikkitaloja eliitille ja eliitti maksakoon itse oopperalippunsa kokonaisuudessaan, irtisanottuja virkamiehiä koulutetaan mm. talousrikollisuuden tutkimiseen, tässä ihan rääpäys kulukarsinnassa, eiköhän pyörät alkaisi pyöriä. Ja yrittämistä vaikeuttavat verotukset ja byrokratiat poistettava.
Siinä oikeaa puhetta.
Oletpa sinä viisas! Miksi eivät ole sinua pestanneet oikein työvoimaministeriöön? Kerro ihmeessä ajatuksesi Filatoville!
Vai että oikein pankkitiliä kartuttaa pinetkin tulot?
Eipä kuule paljon pienen pienet korvaukset pääse kartuttamaan tiliäni!
Ilmeisesti et ole ajatellut, että työtönkin ihminen tarvitsee ruokaa elääkseen, mikä ei todellakaan ole kovin edullista tässä maassa!
Kirjoituksesi on täyttä horinaa! Kuka viisikymppinen, perheellinen työtön menee eläkkeellä olevien vanhempiensa elätettävksi?
Eipä voi sanoa muuta kuin että hohhoi ja voivoi!
kyllä, pienet tulot kartuttavat pankkiriliä. kun ei ole työttömyyskorvauksia niin pienikin palkka on raahaa pankkiin.
jos työttömyyskorvauksia ei olisi niin silloin työttömät ottaisivat lyhyaikaisia töitä vastaan ja vuodessa niitä kertyisi ihan hyvin.
työttömän elämänlaatu paranesi koska hän ei olisi enää riippuvainen kelasta.
ei tarvisesi pelätä milloin loppuu liiton rahat tai milloin tulee karenssi.
ihminen ei ole typerä, se osaa ajatella omilla aivoillaan. kunhan almu korvaukset poistetaan.
nyky tilanne on se että kela työttömyyskortisto ja sossu ajattelevat peolestasi.
no jos viisikymppinen perheellinen jää työttömäksi ja ei ole varaa maksaa vuokraa, niin silloin on hyväratkaiisu muuttaa perheen kanssa eläkkeellä olevien vanhempiensa luokse asumaan.
näin säästyy vuokra rahaa ja antaa lisä aikaa uuden työpaikan etsimiseen.
esim. yhdysvalloissa on yleistä että samassa talossa asuu useampi sukupolvi.
kuvan vanhemmat käyvät töissä niin mummot ja ukit voivat hoitaa lapsia, näin säästyy päivähoitomaksuja.
sen on kiinni senteesta miten pärjää elämässä.
ihan itsekkö ne kehittelit?
Luuletko että niitä lyhytaikaisia töitä täällä keskellä eimitään olisi niin paljon että niillä voisi perheensä elättää? Vastaan sulle,ei ole, kyllä etsitty on.
Työttömän elämänlaatu huononenisi entisestään kun ei edes sen pienen rahan tuloon voisi luottaa.
No niin,ja nyt se sun fiksu ajatuksesi,viiskymppinen pariskunta muuttaa yläasteikäisten muksujensa kanssa vanhusten pikku kaksioon,hieno homma.
Tiedätkös että se taas veisi niiltä eläkeläisiltä osan eläkkeestä pois.
Miten paljon kuvittelet muuten viiskymppisilä olevan niin pieniä lapsia että päivähoitoa tarvitsevat.
Entäs jos ne vanhukset ovat sairaita ja joutuvat hoitamaan silti lapsenlapsiaan vaikka voimat eivät riitä edes itsestä huolehtimiseen.
Entäs ne päivähoidon puolella olevat ammattilaiset jotka jäävät työttömiksi kun mummut ja vaarit valjastetaan lapsenpiioiksi.
Sanon sulle että sun teesit olivat nyt aivan ahterista,syvältä ja niin kaukaa ettei edes tähystimellä sinne näe.
paljossa osuit oikeaan, mutta...
olen 45v nainen, yksinhuoltaja, opistotasoisen koulutuksen saanut ja tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottu.
nyt etsiessäni työtä, huomaan, että vaikka minulla olisi vielä paljon annettavaa yhteiskunnalle, olenkin jo iäkäs! siis kaikki ei ole kiinni vain työttömästä. minäkin haluaisin tehdä työtä, mutta en sitä saa; työnantaja kun ei halua panostaa tämän ikäiseen. haluasin tehdä jotain muuta kuin viimeksi olen tehnyt, nyt minulta odotetaan kuitenkin koulutukseni päivittämistä, vaikka olen varma, että työkokemuksellani päihittäisin monta vastavalmistunutta ja toisaalta oppisin työssäolessani varmasti nopeasti siinä tarvittavat tiedot/taidot.
toisaalta vastoin luonnettaan on vaikea onnistua työssään ja jollei työssään onnistu, ei viihdy, työpanos laskee, tuottavuus laskee, hyvinvointi kärsii ja välillisesti myös lähipiiri jne., joten vaakakupissa on paljon muutakin kuin laskemasi eurot!