Tapahtuukohan tämmöstä monenkin ihmisen elämässä?
Rakastuin koko sydämestäni entiseen poikaystävääni noin viisi vuotta sitten. Seksi ei kuitenkaan sujunut alusta alkaen, toisin sanoen emme koskaan menneet "loppuun saakka", vaikka tietysti oli kaikenlaista kivaa. Ongelma oli poikaystävälläni, en tiedä oliko se fyysistä tai psyykkistä, vaiko vain meidän yhteensopimattomuutta sillä saralla. Asiasta puhuminen oli vaikeaa.
Täytyy kai sanoa että yritin kyllä kovasti, mutta tietyllä tasolla tämä ongelma jäyti minua aina, vaikka ajattelinkin että rakkaus on "oikeaa" seksiä tärkeämpää. Poikaystävääni ongelma ei tuntunut haittaavan, koska hän ei olisi missään tapauksessa halunnut erota.
Suhteemme kesti tämän ongelman monta vuotta, koska muuten elämä oli ihanaa. Kai kuvittelin että löydämme ratkaisun joskus, tai sitten voin elää ilman seksiä. Oli todella raastavaa huomata etten voikaan, en pysty kieltämään omia ajatuksiani, vaikka rakastankin exääni puoli vuotta eron jälkeenkin. Nyt mulla on fyysisesti kukoistava suhde uuteen mieheen, mutta on vaikeaa ajatella exääni "vain ystävänä", joksi olen hänet yrittänyt mieltää. Tuntuu siltä, että seksi pilasi elämäni. Haluaisin vain kuunnella sydäntäni, vaikka toisaalta haluan antaa sekä exälleni että itselleni mahdollisuuden parempaan elämään.
Mitäs tuumitte?
Rakastuin koko sydämestäni entiseen poikaystävääni noin viisi vuotta sitten. Seksi ei kuitenkaan sujunut alusta alkaen, toisin sanoen emme koskaan menneet "loppuun saakka", vaikka tietysti oli kaikenlaista kivaa. Ongelma oli poikaystävälläni, en tiedä oliko se fyysistä tai psyykkistä, vaiko vain meidän yhteensopimattomuutta sillä saralla. Asiasta puhuminen oli vaikeaa.
Täytyy kai sanoa että yritin kyllä kovasti, mutta tietyllä tasolla tämä ongelma jäyti minua aina, vaikka ajattelinkin että rakkaus on "oikeaa" seksiä tärkeämpää. Poikaystävääni ongelma ei tuntunut haittaavan, koska hän ei olisi missään tapauksessa halunnut erota.
Suhteemme kesti tämän ongelman monta vuotta, koska muuten elämä oli ihanaa. Kai kuvittelin että löydämme ratkaisun joskus, tai sitten voin elää ilman seksiä. Oli todella raastavaa huomata etten voikaan, en pysty kieltämään omia ajatuksiani, vaikka rakastankin exääni puoli vuotta eron jälkeenkin. Nyt mulla on fyysisesti kukoistava suhde uuteen mieheen, mutta on vaikeaa ajatella exääni "vain ystävänä", joksi olen hänet yrittänyt mieltää. Tuntuu siltä, että seksi pilasi elämäni. Haluaisin vain kuunnella sydäntäni, vaikka toisaalta haluan antaa sekä exälleni että itselleni mahdollisuuden parempaan elämään.
Mitäs tuumitte?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Avain tässäkin asiassa on tuo keskustelun jalo taito. Jos seksistä, haluista ym. ei pysty keskustelemaan avoimesti niin mistä tärkeästä sitten pystyy? Seksuaalisuus on kuitenkin täysin luonnollinen asia, luonnollisempaa saa hakea!
Joten, jos haluat olla tämän suuren rakkautesi kanssa, älä tee sitä ennekuin pystytte puhumaan avoimesti seksistä, seksuaalisista terpeistanne, sekä kaikesta mikä painaa mieltäsi tämän asian saralta. Ja jos seksi ei avoimen ja rehellisen keskustelun/keskusteluiden jälkeenkään onnistu niin neuvoisin jatkamaan eteenpäin.
Nämä toki minun mielipiteitäni..
Anyway, kaikkea hyvää sinulle ja toivottavasti löydät ratkaisun!