kirjoitettu ajatus ja live toisiaan?
Muutamat miehet tuossa kertoivat täälläkin keskusteluissa, että tärkein on sisin ei ulkokuori.
Mutta entäs sitten kun mennään tapaamiseen?
Vaikka olisi tiedossa toisen mitat, niin tapaaminen voi jäädä yhteen kertaan, kun syy on toisen ulkonäkö?
Kriteeri siihen, että ei halua enää jatkaa tutustumista....
Miksi ei voi olla rehellinen toiselle alusta lähtien eikä puhua sellaista mitä ei tarkoita?
Varmasti on monia joille on näin käynyt, luulisin. Itse en ole moista kohdannut, onneksi.
Muutamat miehet tuossa kertoivat täälläkin keskusteluissa, että tärkein on sisin ei ulkokuori.
Mutta entäs sitten kun mennään tapaamiseen?
Vaikka olisi tiedossa toisen mitat, niin tapaaminen voi jäädä yhteen kertaan, kun syy on toisen ulkonäkö?
Kriteeri siihen, että ei halua enää jatkaa tutustumista....
Miksi ei voi olla rehellinen toiselle alusta lähtien eikä puhua sellaista mitä ei tarkoita?
Varmasti on monia joille on näin käynyt, luulisin. Itse en ole moista kohdannut, onneksi.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei sille mitään voi, että ulkonäkö on aika iso asia siinä kuinka viehättävänä toisen näkee. Makuja on erilaisia ja riippuen luonteesta ulkonäkö voi olla tärkeä tai vähemmän tärkeä asia. Mielestäni siinä ei ole mitään pahaa ettei halua tutustua pidemmälle koska toisen ulkonäkö ei miellytä.
koske pelkästään miehiä...
....ottaa selvää miesten mielenliikkeistä. Kirjoitettu ajatus, puhuttu puhe ja live ovat todella kaukana toisistaan.
Kokemus puhuu: olin miehen mielestä ihan mukavan näköinen ja hän piti kirjoituksistani. Tavattiin ja olihan siinä sitten muutakin....
Hän sanoi haluavansa, että tavattaisiin uudestaan jne. Kysyessäni hänen mielipidettään minusta, vastauksena tuli, että "olet helvetin hyvä tyyppi, niin livenä kuin kirjoituksissasi".
No meidän piti siis tavata uusiksi, mutta tyyppi peruikin aivan kalkkiviivoilla koko homman, selittelynä, hän unohti.
Sitten se jäikin siihen, mies niin sanotusti haihtui kuin pieru saharaan.
Monta avointa kysymystä jäi mieleeni, missä mentiin vikaan, eikä tietenkään vähäisimpänä kysymyksenä pyörinyt mielessäni, että olinko sittenkään ulkonäöllisesti kelvollinen hänelle. Nainen miettii aina ensimmäiseksi sitä kysymystä.
On tämä elämä karua, miksi miehillä ei ole munaa sanoa sitä totuutta, vaan yksinkertaisesti häivytään johonkin muihin atmosfääreihin ja aiheutetaan tuskaa niin monelle.
Uskoin ja toivoin, kun tänne profiilini laadin, että täältä löytyisi kunnon mies, mutta vahinko vaan, ei ole löytynyt.
Onko kunnon miehet kuolleet sukupuuttoon, vai ovatko he kaikki varattuja?
Minullekkin naisilta tuollainen käytös, mutta aina jäkeenpäin on sitten selvinnyt että ko. nainen olikin löytänyt jonkun sopivamman.
Sattuuhan noita tilanteita vähän väliä ja varmasti melkein jokaiselle, joka "uskaltautuu" tuntemattoman naaman kanssa sokkotreffeille...
Se vain on opittava, että niitä pettymyksiä tulee. Sille kun et voi mitään, niin jäljelle jää olla ottamatta ketään niin HIRVEÄN "tosissaan" ennen tapaamista. Eli vasta nähtyähän se selviää, miten ne kemiat...
Tekisinkin kysymyksen sinulle: Miten itse sanoisit REHELLISESTI ja SUORAAN (kuten toivoit itsellesi tehtävän) epämiellyttävän näköiselle miehelle hänen ulkonäkönsä olevan mahdoton este???
Kuinka moni meistä pystyy loukkaamaan toista sillä tavalla? Onneksi en minä ainakaan. Sen verran olen suurella empatialla varustettu. Jos ulkonäkö on esteenä, silloinhan kaikenlaisten muiden tekosyiden selitteleminen toiselle on sitä epärehellisyyttä. Silloin on TOISAALTA sama, haihtuuko se toinen vai selittääkö jotain tyyliin "mulla ei sittenkään taida olla aikaa suhteelle" tms. yhtä täydellistä valhetta....
Ulkonäkö kun on yksi asia, mikä miestä ja naista vetää toistensa puoleen. Seksikin kun etenkin alkuvaiheessa vaatii toisen sytyttävää vaikutusta.
empatiasta. Minusta siinä ei ole mitään empaattista, jos uskottelee toiselle että juttu jatkuu tästä eteenpäin ja sitten vain katoaakin. Normaaliaivoilla varustettu varmasti pystyy päättelemään todellisen syyn käytökseen aikansa ihmeteltyään, odoteltuaan ja jopa huolestuttuaan. Pikemminkin empaattisesti tehty itseä kohtaan ja helppo pakotie hankalasta tilanteesta.
Täydellisille sokkotreffeille minua ei kyllä saisi kirveelläkään ja välttynyt toistaiseksi onneksi pettymyksiltä, mutta jos haluaisin sen kummemmin selittelemättä mahdollisimman vähän loukata sanoisin esimerkiksi että mielikuvat sinusta olivat toisenlaiset ja olen täysin varma siitä ettei enää kannata jatkaa. Tarpeen tullen on parempi ottaa vihat niskoille niin toinenkin pystyy jatkamaan elämäänsä nopeammin. :)
Ihan vaan huomautukseksi, etten tarkoittanut, että USKOTTELISIN itsekään IKINÄ toiselle jostakin jatkosta, antaisi turhaa toivoa. Pointtini pikku kirjoitelmassani oli vain se, että KUINKA MONI MEISTÄ sanoo suoraan vastapuolelle, että "Oot niin epämiellyttävän näköinen"!? No joo, ehkä kokonainen prosentti meistä. Onneksi.
En tietääkseni kirjoittanut olleeni kyseisen miehen kanssa sokkotreffeillä, enkä sellaisille ikinä lähtisikään.
Kyllä kuvasta pystyy sen näkemään, että miellyttääkö toinen ulkonäöllisesti.
Pointtina olikin se, että voi olla kehumatta toisen ulkonäköä ja muuta olemusta, jos kuitenkin sen jälkeen haihtuu taivaan tuuliin.
Eikä kukaan mene sanomaan toiselle, että " Kuule, ei kiinnosta, kun olet niin epämiellyttävän näköinen", hei haloo! Ei siinä sen kummempia empatioita tarvita, asiat voi ilmaista niin monella tavalla. Voi kertoa asiallisesti , mutta pahinta on se, että ei kerro mitään, vaan häipyy , kuin mitään ei olisi koskaan ollutkaan.
Tätä minä peräänkuulutan: niin naiset kuin miehetkin, ilmaiskaa varhaisessa vaiheessa, jos ehdokas ei kiinnosta, silloin toiselle ei tule mitään harhakuvitelmia. Se mitä sanotte syyksi on aivan se ja sama lopputuloksen kannalta, mutta älkää vaietko, se on raukkamaista!
Useimmat vielä niin miehistä kuin naisista puolustelevat asiaa sillä etteivät halua loukata, vaikka häipyminen mitään sanomatta loukkaa ketä tahansa takuuvarmasti. Ihminen on valitettavasti usein aika itsekäs otus. :)
Eihän sitä voi tunteitaan määräillä, ne joko syttyy tai ei, kemiaa tai ei, eihän sille mitään voi. Tavatessa vasta tietää kai paremmin vetääkö kuin magneetti vai tekeekö mieli ottaa askeleita taaksepäin vai pyörtyykö heti vai jotain siltä väliltä.
Tottakai kirjoitukset ja vaihdetut ajatukset, arvot ja intressit vaikuttaa varmasti paljon, jopa eniten, mutta jos ei oo mitään haluu lähestyä niin kyllä senkin tuntee..
Suosittelen tapaamista mahdollisimman pian jotta ei mee aikaa hukkaan, niitä oikeita ei oo montaa..joten aika sattumaa täytyis olla..
siitä millaisen kuvan toisesta rakentaa...sitä niin helposti ihastuu toisen teksteihin vaikkei tyyppi olisi yhtään omanoloinen muuten...kai sitä välillä vaan herkistelee liiaksi..odottaa että rakkaus iskee jalat alta..kun kuitenkin on kyse melkein tuntemattomista ihmisistä niin väkisin ulkonäöllä on isompi merkitys kuin esim baaritiski jutustelussa...osaako sitä tehdä itselleen selväksi että nähdään vaan kaveripohjalta..kun kuitenkin etsii ihan jotain muuta...