Jaa-a..En tiedä mistä aloittaisin.. On tapahtunut niin paljon kaikkea viimeisen vuoden aikana.
Ollaan rakastuttu,erottu,sovittu..Kaiken mukavuuden lisäksi olen pettänyt, jäänyt kiinni. Hän on pettänyt, jäänyt kiinni. Muutama viikko sitten erottiin ja hän muutti 500 kilometrin päähän synnyinseudulleen.Olin pitkästä aikaa oma itseni,ilman miestä joka kyttäsi jokaista liikettäni.Oli niin helpottunut olo, heti kun sain vain unohdettua hänet,keinoista riippumatta.
Maanantai yönä sain surukseni puhelun.Hän oli teholla koitettuaan tappaa itsensä. Tiesin kyllä,että hänellä on ongelmia,mutta että näin pahoista en tiennytkään..
Pakkasin auton,ajoin kuin idiootti tuon miehen luo.Kuinkas ollakkaan,viikon päästä matkattiin sitten yhdessä takaisin kotiin. Kaiken piti olla taas hyvin.
Ja muutaman päivän olen kuullut olevani valehteleva pettäjä,joka ei ajattele hänen tunteitaan,tarpeitaan yms.
Tiedän kyllä, että hänellä on (varmaankin)Suomen Huonoin Itsetunto,jonkinlainen jakomielitauti (lääkitys löytyy..)mutta silti hänessä on se jokin mitä rakastan.Vai rakastanko? En enää itsekkään tiedä.Pää leviää kaiken mökötyksen,hiljaisuuden ja ahdistavan olon seassa.
Haluaisin,että kaikki olisi niinkuin silloin joskus ennen, mutta toisaalta tekisi mieli potkia tyyppi ikkunan kautta kadulle.Tappoi sitten itsensä tai ei.
Ei kai kukaan voi kantaa yksin vastuuta aikuisesta miehestä? Se kun tuppaa olemaan niiiin raskasta että omakin elämänilo nauruineen näkyy olevan niin tiukassa. Kiitos sille, joka jaksoi lukea tämän tilityksen loppuun, tuntuu hyvältä päästää kaikki pois sisältä.
Ollaan rakastuttu,erottu,sovittu..Kaiken mukavuuden lisäksi olen pettänyt, jäänyt kiinni. Hän on pettänyt, jäänyt kiinni. Muutama viikko sitten erottiin ja hän muutti 500 kilometrin päähän synnyinseudulleen.Olin pitkästä aikaa oma itseni,ilman miestä joka kyttäsi jokaista liikettäni.Oli niin helpottunut olo, heti kun sain vain unohdettua hänet,keinoista riippumatta.
Maanantai yönä sain surukseni puhelun.Hän oli teholla koitettuaan tappaa itsensä. Tiesin kyllä,että hänellä on ongelmia,mutta että näin pahoista en tiennytkään..
Pakkasin auton,ajoin kuin idiootti tuon miehen luo.Kuinkas ollakkaan,viikon päästä matkattiin sitten yhdessä takaisin kotiin. Kaiken piti olla taas hyvin.
Ja muutaman päivän olen kuullut olevani valehteleva pettäjä,joka ei ajattele hänen tunteitaan,tarpeitaan yms.
Tiedän kyllä, että hänellä on (varmaankin)Suomen Huonoin Itsetunto,jonkinlainen jakomielitauti (lääkitys löytyy..)mutta silti hänessä on se jokin mitä rakastan.Vai rakastanko? En enää itsekkään tiedä.Pää leviää kaiken mökötyksen,hiljaisuuden ja ahdistavan olon seassa.
Haluaisin,että kaikki olisi niinkuin silloin joskus ennen, mutta toisaalta tekisi mieli potkia tyyppi ikkunan kautta kadulle.Tappoi sitten itsensä tai ei.
Ei kai kukaan voi kantaa yksin vastuuta aikuisesta miehestä? Se kun tuppaa olemaan niiiin raskasta että omakin elämänilo nauruineen näkyy olevan niin tiukassa. Kiitos sille, joka jaksoi lukea tämän tilityksen loppuun, tuntuu hyvältä päästää kaikki pois sisältä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Älä rupea sille miehelle kotihoitajaksi. saat muuten kuunnella sen valitusta ja ivaamista koko loppuelämäsi. sano sille suoraan miltä susta tuntuu ja teet asiat selväksi.
Muuten hyvä neuvo, mutta pelkään loukata/satuttaa häntä koska hän voi satuttaa itseään. Ja kokemuksesta tiedän, kuinka hän mielenvikaisuuksistaan huolimatta yrittää. Haluan auttaa häntä, saada kaiken toimimaan, mutta ehkä minusta ei olekaan siihen ja rakkaus katoaa/ on kadonnut. Jotenkin, kun mietin asioita, vihaan kaikkea tätä paskaa. Mutta toisaalta, jokin "tahdon yrittää"-kipinä pyörii päässäni.Oon tainnu tulla itsekkin hulluksi.....
on se kummallinen hoivavietti, joka pitää järjettömistä syistä huonossa suhteessa. Kun tuon vietin miehiä kohtaan saa puretuksi, on paljon onnellisempi!!! Tiedän monesti asian nähneenä.
kusettaa nyt itseäsi. Hän käyttää valtaa henkistä valtaa sinuun. Huomionhakuinen itsemurhineen. Jos et ole kanssani tapan itseni. . . Kannattaisko nyt vain lopettaa tuollainen. Hän tarvitsee apua joltain asiantuntijalta.Et sinä kykene auttamaan häntä. Ystäväni mies tappoi itsensä, mutta se oli hänen oma valintansa. Hän haki huomiota ja halusi kuolla vain vähän jotta saisi taas naisensa takaisin. Mutta kuoli sitten lopulta eikä saanut naista takaisin. Toinen jäi sitten syyllisyydessä elämään. Onko se rakkautta. Rakkautta on myös se että rakastaa itseään. Jos itseään ei rakasta ja suostuu elämään helvetissä niin kuinka voi toistakaan rakastaa, jos ylläpitää yhteistä helvettiä. Mies ei rakasta sinua vaan itseään ja syyllistämällä sinua saa pidettyä sinut pidettyä tunneriippuvaisena hänestä. Hänen itsetuntonsa nousee kun sinun laskee... Hän on jo selkeästi voiton puolella. Rakasta itseäsi ja anna miehen tehdä valintansa. Haluatko elää suhteessa jossa hän kerran viikossa ilmoittaa tappavansa itsensä jos et toimi niinkuin hän haluaa.?
Jos haluat pelastaa suhteenne, menkää perheterapeutille..! Niin mekin.. Olen itse ihan yhtälailla loppu ja vielä raskauteni tekee sen että haluan pitää perheeni kasassa. Jos terapia ei auta, ni sit ei mahda mitään. Mutta sit se on jo sen miehen syy, jos se ei tahdo parantua.