Eli tilanne on tämä. Toivon, että viitsitte lukea, koska asia on mulle tärkeä.
Olen tuntenut parhaan ystäväni Hannan kaksi vuotiaasta alkaen. Olen tuntenut toisen "ystäväni" Annan yläasteen alkamisesta alkaen. Olemme nyt 22- vuotiaita.
Kun olimme parhaan ystäväni kanssa 15- vuotiaita, hän alkoi seurustella neljä vuotta vanhemman pojan kanssa. Olimme siihen asti olleet kuin paita ja peppu. Joka päivä hengailtiin ja tehtiin kaikkea kivaa. Siihen tavallaan loppu meijän kahen keskinen ystävyys. Tästä lähtien oltiin aina kolmistaan. Että mua otti päähän. En koskaan oo jotenki pitäny siitä pojasta ja tottakai muutenki oli ärsyttävää ku ei enää oltu kahestaan. Hanna ja Jesse meni melkein heti kihloihin ja kihloissa ovat edelleen 7 vuoden jälkeen...
Kolmen vuoden seurustelun ja yhdessä asumisen jälkeen Jesse alko hengailla yhä enemmän tämän toisen ystäväni Annan kanssa, joka oli myös tämän bestikseni Hannan kaveri. Oltiin aika ihmeissämme siinä, että mistähän on oikeen kyse. Välit meni poikki Annan kanssa.
Tää äijä viihty loppujen lopuks kaikki illat tän toisen muijan luona ja syyllisti Hannaa siitä ja sai sen itkemään lähtiessään. Kaato kaiken paskan niskaan ja sai Hannan tuntemaan ittensä tosi huonoks. Kävi käsikski kerran ym. Hanna ei halunnu uskoo, että se pettää sitä, enkä minkään voinut sitä uskoa vaikka se oli AIVAN selvää! Siis Jesse vietti kaikki illat ja joskus jopa yötkin tän meidän kaverin Annan luona.
Pettämistä jatku vuoden. Siis vuoden. Hanna sano moneen kertaan, että jos hän vaan näkis niin hän uskois ja jättäis sen ja jos hän vaan sitä ja tätä niin hän heittäis sen pihalle. Mutta ei niin ei.
No lopulta tilanne ratkes. Saatiin kerran tän toisen muijan puhelin käsiimme ja eihän niistä viesteistä voinu erehtyä!
No tästä on kulunu nyt kolme vuotta ja edelleen Jesse ja tämä bestikseni Hanna ovat yhdessä. Ostivat juuri asunnon, yhteinen koira, luojan kiitos ei lapsia...toivottavasti ei koskaan tulekaan. Mä vihaan tätä Jesseä koko sydämestäni. Niin sairas ja kaksnaamanen ihminen ku olla ja voi ku tekee toiselle tollasta.
Mä en voi ymmärtää tätä Hannaa. Tää asia on tabu, siitä ei voi puhua ääneen ainakaan Jessen kuullen. Hannaa vihaa tätä Annaa. Kaataa kaiken syyn sen niskaan!!! Mä en voi ymmärtää. Äijälleen on antanu anteeks, mutta syyttää tätä toista muijaa kaikesta, edelleen. Se mua ärsyttää yli kaiken.
Mä en voi koskaan olla onnellinen tän Hannan ja jessen puolesta. En ikinä. Mä vihaan sitä miestä. Mutta silti iltaa vietetään ja mökkeillään yhessä niinku kaikki ois ennallaan.
Ite oon tehny sovinnon tän Annan kanssa pikku hiljaa. Ajattelin, että en jaksa enää sitä vihata ku ei oikeesti oo enää mitään syytä. Menetin siinä hyvän kaverin.
Jos tää Hanna on antanu anteeks tälle Jesselleen ni miksen mä ystävälleni?? vaikka luottamus ei varmaan koskaan palaa. En ois ikimaalimassa uskonu sen tekevän jotain tälläistä.
Jos joku ymmärsi yhtään mitään tai viitsisi kommentoida niin se helpottas mua...
Lähinnä mietin näitä omia tuntojani, mitä ootte mieltä onko oikein ajatella näin...
Olen tuntenut parhaan ystäväni Hannan kaksi vuotiaasta alkaen. Olen tuntenut toisen "ystäväni" Annan yläasteen alkamisesta alkaen. Olemme nyt 22- vuotiaita.
Kun olimme parhaan ystäväni kanssa 15- vuotiaita, hän alkoi seurustella neljä vuotta vanhemman pojan kanssa. Olimme siihen asti olleet kuin paita ja peppu. Joka päivä hengailtiin ja tehtiin kaikkea kivaa. Siihen tavallaan loppu meijän kahen keskinen ystävyys. Tästä lähtien oltiin aina kolmistaan. Että mua otti päähän. En koskaan oo jotenki pitäny siitä pojasta ja tottakai muutenki oli ärsyttävää ku ei enää oltu kahestaan. Hanna ja Jesse meni melkein heti kihloihin ja kihloissa ovat edelleen 7 vuoden jälkeen...
Kolmen vuoden seurustelun ja yhdessä asumisen jälkeen Jesse alko hengailla yhä enemmän tämän toisen ystäväni Annan kanssa, joka oli myös tämän bestikseni Hannan kaveri. Oltiin aika ihmeissämme siinä, että mistähän on oikeen kyse. Välit meni poikki Annan kanssa.
Tää äijä viihty loppujen lopuks kaikki illat tän toisen muijan luona ja syyllisti Hannaa siitä ja sai sen itkemään lähtiessään. Kaato kaiken paskan niskaan ja sai Hannan tuntemaan ittensä tosi huonoks. Kävi käsikski kerran ym. Hanna ei halunnu uskoo, että se pettää sitä, enkä minkään voinut sitä uskoa vaikka se oli AIVAN selvää! Siis Jesse vietti kaikki illat ja joskus jopa yötkin tän meidän kaverin Annan luona.
Pettämistä jatku vuoden. Siis vuoden. Hanna sano moneen kertaan, että jos hän vaan näkis niin hän uskois ja jättäis sen ja jos hän vaan sitä ja tätä niin hän heittäis sen pihalle. Mutta ei niin ei.
No lopulta tilanne ratkes. Saatiin kerran tän toisen muijan puhelin käsiimme ja eihän niistä viesteistä voinu erehtyä!
No tästä on kulunu nyt kolme vuotta ja edelleen Jesse ja tämä bestikseni Hanna ovat yhdessä. Ostivat juuri asunnon, yhteinen koira, luojan kiitos ei lapsia...toivottavasti ei koskaan tulekaan. Mä vihaan tätä Jesseä koko sydämestäni. Niin sairas ja kaksnaamanen ihminen ku olla ja voi ku tekee toiselle tollasta.
Mä en voi ymmärtää tätä Hannaa. Tää asia on tabu, siitä ei voi puhua ääneen ainakaan Jessen kuullen. Hannaa vihaa tätä Annaa. Kaataa kaiken syyn sen niskaan!!! Mä en voi ymmärtää. Äijälleen on antanu anteeks, mutta syyttää tätä toista muijaa kaikesta, edelleen. Se mua ärsyttää yli kaiken.
Mä en voi koskaan olla onnellinen tän Hannan ja jessen puolesta. En ikinä. Mä vihaan sitä miestä. Mutta silti iltaa vietetään ja mökkeillään yhessä niinku kaikki ois ennallaan.
Ite oon tehny sovinnon tän Annan kanssa pikku hiljaa. Ajattelin, että en jaksa enää sitä vihata ku ei oikeesti oo enää mitään syytä. Menetin siinä hyvän kaverin.
Jos tää Hanna on antanu anteeks tälle Jesselleen ni miksen mä ystävälleni?? vaikka luottamus ei varmaan koskaan palaa. En ois ikimaalimassa uskonu sen tekevän jotain tälläistä.
Jos joku ymmärsi yhtään mitään tai viitsisi kommentoida niin se helpottas mua...
Lähinnä mietin näitä omia tuntojani, mitä ootte mieltä onko oikein ajatella näin...
Vastaukset 3
Vanhimmat
päin olette kaikki? Kuulostaa hippasen liian tutulta.....
Ollaan kaikki pk-seudulta...
mut mistä sieltä?