Koskee niin paljon...

"Kuukausi sitten tuli pommi taivaalta."
Olen aina ihmetellyt, kuinka parisuhteen päättyessä ero voi tulla toiselle osapuolelle täysin yllätyksenä. Siis, jos vaimosi on jo vuosia ollut onneton, miksi hän ei ole puhunut asiasta aikaisemmin. Tai kuinka et ole huomannut tätä?

Anteeksi, en tarkoita olla syyttelevä. Ihmettelen vain, kun tiedän monta muutakin avioliittoa, jotka ovat päättynyt näin. Mitään neuvoja en osaa antaa... Koita jaksaa!

Hei,

Todella paha tilanne. Epäreilua vaimoltasi, että hän ei ole puhunut asiasta sinulle aiemmin. Vasta, kun oli päätöksensä tehnyt. Se on liian rankkaa...

Itselläni meni suhde poikki vajaa kuukausi sitten. Emme ehtineet olla yhdessä kovinkaan kauaa, mutta silti luulin, että hän olisi minulle se sielunkumppani, jota olin salaa toivonut. Halusin jakaa elämäni toisen ihmisen kanssa, rakastaa ja kunnioittaa häntä sekä tuntea olevani rakastettu, haluttu ja tuntea oloni turvalliseksi.

Noh, tangoonhan tarvitaan aina kaksi enkä väitä olevani virheetön, mutta en koe tehneeni mitään todella väärää. Annoin miehelle vapauden tulla ja mennä ja luotin häneen. Pidin kaikki antamani lupaukset ja odotin häneltä myös samaa.

Sitten se loppui... Pitkään kestäneen pahan olon takia kerroin avomiehelle, että en voi elää hänen kanssaan enää, mutta annoin hänelle kuitenkin reilusti aikaa muuttaa pois. Olemme muutaman kerran muuton jälkeen olleet yhteydessä ja olen kertonut hänelle miltä minusta tuntuu. Hän sanoo olevansa todella pahoillaan kaikesta minulle aiheuttamastaan tuskasta. Kuulemma todella pahoillaan, mutta toivoi, että en häviäisi hänen elämästään kuitenkaan koskaan... Aika julmaa miheltä, joka loukkasi minua todella syvästi.

Kyse oli valehtelusta, taloudellisesta hyväksikäyttämisestä, katteettomista lupauksista, itsekkyydestä ja pettämisestä. Hän asui ja söi kustannuksellani, vaati vielä jälkiruuaksi seksiä. Ärsyyntyi, jos huomautin hänelle, että hänen pitäisi osallistua kustannuksiin ja ottaa minut huomioon muutenkin kuin sängyssä. En kuulema antanut hänen elää ja olla oma itsensä... just...

Lainasin hänelle autoani hyvinkin usein. Hän käytti sitä iltaisin mennessään töihin (yötyöläinen siis) ja hakiessaan lapsiaan silloin tällöin luoksemme viikonlopuksi. Minä jouduin ostamaan lapsillekin ruuat, koska hänellä ei koskaan ollut rahaa... ties mihin ne sitten menivät... Minulta hän oli aina "lainaamassa" ja lupasi aina maksaa takaisin seuraavasta palkasta...

Vähän aikaa sitten sain miehen ystävän vaimon kautta tietää, että hän oli eromme jälkeisenä viikonloppuna käynyt näyttämässä "uutta kihlattuaan" ystävilleen. Kysyin asiasta mieheltä ja hän sanoi halunneensa kertoa asiasta minulle itse, mutta odotti sopivaa hetkeä... niin kuin aina ennenkin kun jotain ikävää olen saanut selville... Oli kuulemma tavannut tämän naisen vasta vähän aikaa sitten, eromme jälkeen... just... Tuntuu niin pahalta, koska olen varma, että mies käytti minun autoani mennäkseen toisen naisen luokse. Hyvä, että voin sillä enää edes ajaa...

Tietenkin järkytyin asiasta ja tunnen edelleen valtavaa pettymystä. Pelottaa, koska onhan kyse myös minun terveydestäni. Särkynyt sydän alkaa kyllä parantua kun itku joskus loppuu, mutta en uskalla ajatellakkaan mitä mies on voinut minuun tartuttaa ja kuinka monta naista hänellä on ollut. Testeihin on pakko mennä, koska mies tunnusti pettäneensä minua kerran (en tiedä uskonko vain kertaan) silloin kun olimme yhdessä.

Koskaan en omiani takaisin saa, se on valitettavasti enemmän kuin todennäköistä, mutta se on onneksi vain rahaa eikä summakaan ole järin suuri. Ihmettelen miten raadollinen ihminen voi toiselle olla ja sanoa samalla, että rakastaa. Ihmettelen miten hän on voinut tehdä noin siitä huolimatta, että itse rakastin häntä ja yritin tehdä hänet onnelliseksi (tietenkään itseäni unohtamatta). Ajattelin aina meitä, hän suurimmaksi osaksi vain itseään.

Hän on nyt viikon aikana kertonut, että ei oikein tiedä kuinka paljon hän rakastaa tätä uutta naistaan, mutta kuulemma rakastaa minua vielä paljon ja haluaisi, että olisimme yhdessä vielä joskus... outoa...

Voimia sinulle ja suuri lämmin halaus. Kukaan ei pysty sanomaan miten teille käy yhtään sen enempää kuin minulle, mutta toivon, että tuskasi loppuisi nopeasti kävi sitten kuinka tahansa. Toivon myös, että vaimosi löytää syyn onnettomaan oloonsa ja saisitte asiat selvitettyä. Itse kärsin vielä pitkään...

mullaki kävi melkein samanlailla tossa keväällä..
meni kämppä auto ym myyntiin muijan kyllästymisen ja pettämisen takia.lapsi 2.5v jäi sille.
olin aivan paskana kuukaudenpäivät,mut nyt en enään niinkään..
noh ei se ruoho ollukaan vihreämpää hänen aitansa takana.
nyt se anelee polvillaan takas.
enkä tiedä mitä tehdä..

jaksamista ja uskoa tulevaan kaikesta huolimatta. Asioilla on tapana järjestyä, vaikka itselläkin on sitä vaikea uskoa tämän viimeisen vuoden tapahtumien jälkeen. Koko elämä on heittänyt ympyrää..Ero on ollut raskas ja itselläni on vielä puolen vuoden jälkeenkin prosessi kesken. Mutta kummallista kyllä ainoa todellinen murheeni on se, että löydänkö enää sitä kunnollista, kipinöivää rakkautta. Materiaalia voi ostaa, mutta rakkautta ei. Pidä itsestäsi huoli ja mistäs sen tietää, vaimosi mieli voi vielä muuttua. Älä kuitenkaan luota siihen, sillä itselläni kävi köpelösti. Uusi oli miehellä pelissä hetikoht eron jälkeen. Jaksamista, meitä kohtalotovereita on paljon.....

Anna anteeksi vaimollesi se pettäminen.
Puhu hänen kansaan. Rakenna rauhaa ja yriät säilyttää avioliitto! Se on kallis varjeltava!

8.Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi'. Niin he eivät enää ole kaksi, vaan yksi liha.

9.Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."
[Jumalan Kansan Raamattu: Mark. 10:8-9]

Sinä siis edelleenkin olet se yksi liha vaimosi kanssa, vaikka hän on pettänyt. Raksta hänet takaisin itsellesi ja anna anteeksi se pettäminen, sano se hänelle!