Erottiin avovaimon kanssa 2 vuotta sitten ja talo myytiin.Siltikin vielä rakastan häntä jumalattomasti ja haluaisin aloittaa uudestaan.Ex haluaisi olla pelkästään kaveri ja yritinkin mutta en pystynyt siihen.Aina kun en ole hänen kanssaan yhteydessä muutamaan päivään niin tulee kova ikävä.En pysty olemaan hänestä erossa enkä hänen kanssaan.Mikä neuvoksi?Olen yrittänyt katsella muita naisia mutta tuntuu että aina ex tulee mieleen enkä voi aloittaa uutta suhdetta ennenkuin olen päässyt yli hänestä.En pysty ajattelemaan paljon muuta kuin häntä.Sanotaan että aika parantaa mutta ei se paljon lohduta minua tällä hetkellä.Onko muilla samoja kokemuksia ja miten siitä pääsee yli.Olisin todella kiitollinen hyvistä vastauksista,en mistään kyllä se siitä paskasta koska sitä kuulee muutenkin.
rikki revitty sydän
jartsa
61091
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mikään muu ei auta kuin lopettaa yhteydenpito. Vaikka ikävä on kova ja tuska, niin toipuminen ei voi alkaa ennen kuin riuhtaiset itsesi kokonaan tilanteesta itse. Ei siis mitään yhteydenpitoa, ei tekstareita, älä vastaa hänen soittoihin jos hän soittaa, äläkä missään nimessä soita hänelle. Kun menet baariin jätä puhelin kotiin, olen huomannut itse miten heikko ihmismieli silloin on. Ja aina se kaduttaa seuraavana päivänä. Älä elä toivossa että hän tulee takaisin, se vaan pitkittää kipua. Jos hän jonain päivänä haluaa tulla takaisin hän tekee itse sen liikkeen. Mutta älä sinä odota. Sanon tämän kaiken omasta kokemuksesta. Olen vastaavassa tilanteessa itse, tosin suhteen loppumisesta on vähemmän aikaa. Voimia sulle sekä myös mulle - sitä me tarvitsemme.
Olen samaa mieltä. Pitkään yritin ´pitää yhteyttä ja toivoin ystävyyttä. Erosta myös vähemmän aikaa kuin sinulla ja nyt olen tajunnut, että ainut asia mikä auttaa on aika ja se, että ei pidä mitään yhteyttä. Olen päättänyt luopua myös yhteisistä kavereista, sillä on paha mieli kuulla toisen uuden kanssa tekemistä tempuista. Itse rakastan yhä, mutta toisaalta sitä hän ei ainakaan voi minulta pois viedä. Olisi vaan niin ihana päästä kunnolla eteenpäin, mutta lohdutuksena on vain se, että olenpa ainakin rakastanut.Ja yhä.
Jep. Ainoa mikä auttaa (edes vähän) on juuri tuo: yhteydet täysin ja kokonaan poikki. Aseta määräaika, esim. kaksi kuukautta, ja sitten ei tosiaan mitään yhteydenottoja! Jos exäsi sanoo, että ois kiva pitää yhteyksiä ja hänestä tuntuu ikävältä olla kokonaan näkemättä, niin muista, että sulla ei ole enää mitään velvollisuuksia (paitsi nyt mitä ketä tahansa ihmisiä kohtaan on, ettei esim puhuta valheellista paskaa selän takana tms) exääsi kohtaan, se on ex nyt.
Tiedän että sattuu, mutta se on ainoa tapa.
Lisäksi, älä ajattele exän hyviä puolia, ajattele huonoja. Niitä kyllä löytyy, jokaisesta. Tee vaikka lista.
Ei nämä mitään poppakonsteja ole, mutta eteenpäin pääsee jonkin verran ainakin.
Samassa tilanteessa olen, tosin erosta vähemmän aikaa.
Kiitoksia neuvoista.
Tänään päätin että en ole ainoastaan kaveri hänen kanssaan vaan irtaudun kokonaan.Vaikeaa se on varsinkin kun meillä on yhteinen lapsi.Pakko yrittää itseni takia ettei pää sekoa kokonaan.Toivottavasti olo helpottuu jossain vaiheessa.Nyt tuntuu tosi paskamaiselta.En tosin pysty vielä ajattelemaan hänen huonoja puoliaan vaan ainoastaan niitä hyviä,niitä tuntuu olevan paljon.Kiitti kaikille jotka ymmärtävät tämän tuskan,toivottavasti teille käy paremmin.
tuntuu siltä et teillä on jäänyt asioita vielä selvittämättä koska ikävöit häntä!! siis kannattaisi selvittää asiat mahdollisimman pian! siis neuvomme sinua ottamaan pikaisesti yhteyttä exääsi ja puhumaan!!!! elämää kyllä on exän jälkeen ja maailma on täynnä kunnollisiakin naisia!!!!!!
Tosiaan,olin viime viikon perjantaina kapakissa ja pitkään tanssin toisen naisen kanssa.Sitten vaan lähdin exän kanssa hänen kotiin ja aamulla huomasin rakastelevani hänen kanssaan.Se oli tosi mukavaa ja sama toistui taas lauantai-sunnuntai yönä.Sunnuntaina käytiin katsomassa minun vanhaa kototaloa ja tuntui kuin olisi löytynyt taas jotain "syvällistä".No ollaan taas oltu muutama yö yhdessä,mutta kun otan puheeksi yhteenmenon niin ex heti torjuu asian.Olenkohan liikaa hoputtanut häntä.Kuitenkin rakkauteni häneen on voimistunut entisestään.Taas olen neuvoton.Välillä olen pitänyt yhteyttä kahteen eri naiseen mutta en voi keskittyä kumpaankaan koska ex on aina mielessä.Olen taas toivoton tilanteen takia.Olenkohan taas hoppuillut liikaa enkä antanut hänelle aikaa miettiä asiaa rauhassa?