Olen kohta 20 nainen, ollaan miehen kanssa seurusteltu kohta puoliin kuus vuotta...pitkä aika, olin 13 kun alettiin seurustelemaan.
Noh vuodet kului ja mies teki justiinsa niinkuin halusi, niin kuin nykyäänkin...
Ryyppää ku haluaa, eikä siinä mitään, mutta putki jää aina päälle.
Viikko, kolme päivää, koskaan ei tiedä milloin palaa kotiin.
Tekee mitä tykkää kehuu muita hemaisevaksi mun ollessa vieressä, hiplailee toisten naisten perseitä, kaulaa ym.
meille syntyi vauva, ajattelin että ehkä se muuttaa miehen, onneksi en odottanut liikoja ei ainakaan pahasti tarvinnu pettyä.
Ja vielä ihmettelee miksi olen mustasukkainen, mistä johtuis, ihmettelee miksi mua masentaa!!
Sadat tuhannet kerrat olen anteeksi antanu kaiken mitä mua kohtaan on tehny, mitä saan siitä paskaa niskaan...
Ite petin kerran, olin onneton, itsetuntoni oli aivan palasina, etsin hellyyttä ja sain sitä...
Vielä olen suhteessa jossa olen onneton, en pääse irti, en ole yksin ollut kuuteen vuoteen vaikeeta eiköhän tämä tästä=)
Noh vuodet kului ja mies teki justiinsa niinkuin halusi, niin kuin nykyäänkin...
Ryyppää ku haluaa, eikä siinä mitään, mutta putki jää aina päälle.
Viikko, kolme päivää, koskaan ei tiedä milloin palaa kotiin.
Tekee mitä tykkää kehuu muita hemaisevaksi mun ollessa vieressä, hiplailee toisten naisten perseitä, kaulaa ym.
meille syntyi vauva, ajattelin että ehkä se muuttaa miehen, onneksi en odottanut liikoja ei ainakaan pahasti tarvinnu pettyä.
Ja vielä ihmettelee miksi olen mustasukkainen, mistä johtuis, ihmettelee miksi mua masentaa!!
Sadat tuhannet kerrat olen anteeksi antanu kaiken mitä mua kohtaan on tehny, mitä saan siitä paskaa niskaan...
Ite petin kerran, olin onneton, itsetuntoni oli aivan palasina, etsin hellyyttä ja sain sitä...
Vielä olen suhteessa jossa olen onneton, en pääse irti, en ole yksin ollut kuuteen vuoteen vaikeeta eiköhän tämä tästä=)
Vastaukset 7
Vanhimmat
miehesi vielä aikuistuvan joskus tulevaisuudessa, jotta elämäsi laatu paranisi oleellisesti. Jaksamista siihen asti.
Minä toivon surusilmän joskus saavan itsestään irti niin paljon, että potkaisee ukon pellolle. Nykyaikana ei naisen enää tarvitse katsoa juoppoa nurkissa, jos ei halua.
Voimia ja jaksamista tehdä suuri ratkaisu elämässäsi. Muista ettet ole yksin, sinullahan on lapsi joten et ole koskaan yksin. On suuri joukko samassa tilanteessa olevia ihmisiä, jotka ovat tekemässä tai ovat jo tehneet ratkaisunsa ja selvinneet mainiosti. Mikset siis sinäkin pärjäisi? Elämäsi jatkuu täsmälleen niin kauan paskana kuin sen annat jatkua. Tee siis päätös siitä millaisen elämän haluat ja millaisen ihmisen kanssa haluat sen jakaa. Nykyinen elämä ja mies tuskin on se mitä haluat.
Miehesi tekee niin kuin itselleen hyväksi tuntee. Niin me kaikki teemme, vaikka tekisimmekin hieman "sivistyneemmältä" vaikuttavia asioita. Niin sinäkin teet. Et kai sinä vaan saa tyydytystä siitä, että saat rypeä itsesäälissä ja olla surkea. Silloinhan ei tarvitse itse tehdä mitään? Nimimerkkisikin viittaa siihen, että pidät kärsimystä jotenkin jalona.
Mutta mietipäs nyt vähän (tai oikeastaan aika paljonkin), onko se tuollainen elämä sinulle hyväksi! Mitä sinä siinä roikut ja ruikutat. Lakkaa odottamasta toisen muutosta. Ainut asia, mitä voit muuttaa, on oma tapasi toimia. Ala siis tehdä itsellesi hyviä asioita. Viis veisaamatta siitä, mitä toinen tekee.
Ei ole helppoa, mutta kannattaa. Olen itse kokeillut.
On se ihme että jos johonkin haluaa purkaa suruaan, niin heti kitistään että olet tyhmä ja ym. kun roikut suhteessa.
Sä et todellakaan tiedä, miten vaikeeta mulle olisi lopettaa se, ehkä se sulle oli helppoa....
et tiedä miten mulla kävisi jos kaikki loppuisi, siksi tämä onkin niin hankalaa!!
Ai niin minähän se tässä tyhmä olen ku puran suruani....
...
enkä todellakaan kerjää sääliä,halusin vain kertoa mulle saman kokeneille....