Tilanteeni on sllaine että tapasin muutama vuosi sitten harrastuksen parissa vapaan naisen. Meistä tuli kaverit ja puolentoista vuoden jälkeen suutelimme klubimme pikkujouluissa.
Kerroin että olen onnellinen avokkini ja kahden poikamme kanssa ja totesimme yhdessä että jatkamme elämää kumpikin tahoillamme.
Kuitenkin taas puolisenvuotta em tapahtuneen jälkeen ajauduimme taas suutelemaan ja halailemaan...
En saa tätä naista mielestäni ja ajattelen häntä jatkuvasti vaikka emme ole nyt kesällä nähneet toisiamme. Naine sanoi minulle jo aikaisemmin ettei hän missään tapauksessa huoli toisen puolisoa ja sovimme että jatkamme kavereina jos ja kun vielä tapaamme.
En vain pysty unohtamaan häntä, enkä tunne itseäni pettäjäksi..ristiriitaista..
Kerroin että olen onnellinen avokkini ja kahden poikamme kanssa ja totesimme yhdessä että jatkamme elämää kumpikin tahoillamme.
Kuitenkin taas puolisenvuotta em tapahtuneen jälkeen ajauduimme taas suutelemaan ja halailemaan...
En saa tätä naista mielestäni ja ajattelen häntä jatkuvasti vaikka emme ole nyt kesällä nähneet toisiamme. Naine sanoi minulle jo aikaisemmin ettei hän missään tapauksessa huoli toisen puolisoa ja sovimme että jatkamme kavereina jos ja kun vielä tapaamme.
En vain pysty unohtamaan häntä, enkä tunne itseäni pettäjäksi..ristiriitaista..
Vastaukset 8
Vanhimmat
Semmoistahan se elämä on. Itse en jaksaisi alkaa parin suutelon takia tehdä ositusta, puolittaa lainoja tai allekirjoittaa eropapereita. Jos olisin jotakuta pusutellut, pitäisin pääni kiinni. Samaa toivoisin mieheltänikin.
Et ole mielestäni petturi. Mun mielestä olet käyttäytynyt jopa jokseenkin moraalisesti siinä suhteessa, että olet tehnyt ihastuksellesi selväksi, että aiot pysyä kotona. Ettehän te edes harrastaneet seksiä!
En ole missään tapauksessa pettämisen puolustaja, mutta tajuan, että elämässä voi joskus vuosien saatossa langeta periaatteissaan. Arki painaa, ja kodin ulkopuolella voi tutustua ihastuttaviin ihmisiin.
Jatkoa varten suosittelen kuitenkin miettimään rehellisesti, oletko vilpittömästi "kaveri" tämän naisen kanssa. Myönnä itsellesi rehellisesti, jos kyse on enemmästä kuin kaveruudesta. Siltä se mielestäni ainakin näyttää. Jos ihastus ei ota laantuakseen, vanha konsti on ottaa etäisyyttä kyseiseen naiseen.
Alempana on keskustelu nimeltä "puhukaa järkeä". Siinä spekuloidaan tätä samaa asiaa. Hyviä pointteja!
itsensä päästää sitä pahemmalta tuntuu toisesta irrottautua. Ihastuksia ja suurempiakin tulee ja menee, ei sille aina mahda mitään. Kysymyshän on itsehillinnästä.
Minä itse olen naimisissa oleva nainen. Olen onnellinen suhteessani, mutta silti tapasin miehen joka pyyhkäisi jalat alta. Missään tapauksessa en omaa miestäni häneen vaihtaisi, vaikka ihana onkin. Koskaan en ole häntä edes suudellut ja olen karttanut kuin ruttoa aihetta "me". Mies yritti pariin otteeseen ottaa aiheen puheeksi ja minä kiertelin. Nyt jälkeenpäin ajateltuna olisi ehkä ollut viisasta puhua asioista. Nyt on tilanne sellainen etten ehkä enää häntä näe ja ikävä on kova. Omatunto soimaa jo siitä että ajattelen häntä, vaikka samalla ikävöinkin.
Minusta teit hienosti kun puhuit asiasta rehellisesti naiselle ja on hyvä että sinulla omatunto toimii -estää tekemästä typeryyksiä.
En tiedä kumpi olisi parempi: nähdä ihastusta silloin tällöin niin että tunteet nousee pintaan vai se ettei näe toista enää kun se tuntuu niin pahalta ja loputtomalta.
Tsemppiä! Olet ihananainen, et paholainen!
et ole ihana nainen vaan ihanainen ;D
Lienee aivan normaalia vaikkakin itselle yllättävää, että ihastuu johonkin toiseen pitkän suhteen aikana. Henkilökohtaisesti en suutelemista pettämiseksi vielä laskisi, mutta se on jokaisen pariskunnan oma asia, mikä on pettämistä ja mikä ei.
Sinua voisi onnitella siitä, ettet kuvittele ihastuksesi olevan elämäsi rakkaus ja kuitenkin myönnät olevasi ihastunut ja itsehillintäsi näyttää pitävän. Keskivertomies olisi aloittanut kakkossuhteen ja katunut jälkeen päin ja siivonnut perhe-elämänsä sotkuja.
Niinpä, noin minullakin alkoi suhde työkaveriini. Oltiin vaan kavereita, sitten tulimme ystäviksi, säikähdimme kai molemmat tunteitamme ja otimme etäisyyttä vuoden verran, sitten tuli yhdet juhlat, meni halailuksi, taas otimme etäisyyttä. Niin siinä viiden vuoden kyttäilyn jälkeen kävi, että ei enää osannut kumpikaan ajatella mitään muuta kuin toista.
Se oli jotenkin kohtalokasta. Arvaat varmaan miten siinä kävi. On siitä jo aikaa tuosta. Me rakastamme toisiamme. Oikeastaan oli hyvä, että siinä meni niin kauan, oli varma siitä, että sen vuoksi kannattaa särkeä kaksi liittoa. Kieltämättä vaikea tilanne.
Hharkitse ja mieti tarkkaan, kyllä se selviää, mitä se on. Jos se on pelkkää ihastusta vaan, se menee ohi ajan myötä, jos muuta, se kestää.
Ketjun aloittajasta ollaan näköjään tekemässä melkein pyhimystä :)
Ihan oikein hän toimikin mutta minulla kyllä osui silmään tuo lause :" nainen ilmoitti jo aiemmin ettei huoli varattua"..
Oma liittoni nimittäin kaatui siihen että mieheni ei juuri sen takia pystynyt unohtamaan ihastustaan kun tämä ei halunnut seurustella varatun kanssa (jälkeenpäin kuultua) parin vuoden kipuilun jälkeen erosimme ja he ovat tänäkin päivänä yhdessä :(
Toivottavasti ap:llä selkärankaa riittää myös unohtamiseen.
Jos et tee itsellesi selväksi mitä elämältä haluat,mahdollisesti olet kohta pettäjä.
HYvä mies, varjele tuo liittosi. Tunnusta vaimollesi tuo liian läheinen suhde toiseen naiseen. ja tee parannus sitä, ettet enää ajatele sellaista. Avioliitto tai avoliitto on todella kallis varjeltava. Onneksi vielä olette yhdessä.
Rukoilen puolestasi ja avovaimosi puolesta.
Auta heitä rakastamaan toisiaan, kun kerran liitossa ovat ja on yhteisä lapsiakin. Jeesus varjele tämä liitto erolta. Sinun edessäsi he kuitenkin ovat yhdeksi lihaksi tuleet, jota ei ihmisen enää tule erotaa!
8.Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi'. Niin he eivät enää ole kaksi, vaan yksi liha.
9.Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."
[Jumalan Kansan Raamattu: Mark. 10:8-9]
Eli kitke siis tuo viettelevä nainen pois mielestäsi ja rakasta sitä avovaimoasi! Ole onnellinen ja kiitollinen siitä, ettei ole tullut eroa! Älä siis enää riskeeraa. Sitten on todella paha olo, jos tulisi ero.
Se hyvä siinä on, että ette ilmesesti ole sänkyyn menneet, eli haureutta tehneet tämän naistuttavuutesi kanssa. Mutta ajattele nyt niin, että hän on entinen naistuttavuus ja pelasta liittosi rakastamalla avovaimoasi!