Oletteko te ikinä pitäneet soittopäiväkirjaa? Miten? Mitä asioita te olette siihen kirjoittanut?
Itse harkitsen sellaisen pitämistä, mutta kun minulla ei ole yhtään kokemusta asiasta, niin jäin miettimään, että mitä siihen kannattaa kirjata.
Vastauksista olisi suurta apua.
Itse harkitsen sellaisen pitämistä, mutta kun minulla ei ole yhtään kokemusta asiasta, niin jäin miettimään, että mitä siihen kannattaa kirjata.
Vastauksista olisi suurta apua.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Moi!
Hyvä idea pitää treenipäiväkirjaa. Ainakin ite olen huomannut, että tulee suunnitelmallisuutta ja tehokkuutta huomattavasti lisää. Sitä paitsi jotenkin vastuullisempi ote harjoitteluun.
Ite merkkaan kellonajan ja kuinka kauan olen harjoitellut, mitä kappaletta (tai mitä osaa jostain kappaleesta), tavoitteen mitä olen halunnut (esim. jossain etydissä pitää saada puhtaasti 80% tempossa, tai että joku pätkä ulkoa, tai vasen ulkoa tai että pitää saada kuulostamaan koskettavammalta tms). Sitten pistän ylös aina seuraavat tavoitteet, ja jos on jotain yleisiä havaintoja harjoittelusta.
Joskus pidin soittopäiväkirjaa vain huomatakseni kuinka laiska harjoittelija olen.
Kannattaa silti merkitä, kauanko on harjoitellut ja mitä, niin tietää oman työpanoksensa soiton eteen.
Lisäksi olen sitä mieltä, että jos haluaa satsata soittoonsa, on ehdottoman järkevää käyttää nykytekniikkaa hyödykseen. Soiton nauhoittaminen ja sen analysoiminen on erittäin hyödyllistä, pääsee oman soittonsa objektiiviseksi tarkkailijaksi. Lisäksi vanha kunnon peili on yhä arvossaan.
Harjoituspäiväkirja on välttämätön tavoitteellisessa työskentelyssä. Siihen voi kirjoittaa harj. ajat, materiaalin, vaikeat/ helpot kohdat, fiilikset/ huomiot ym. Tärkeintä on lukea sitä jälkeenpäin ja miettiä, mitä on tehnyt oikein ja mitä pitää korjata. Omat patalaiskat ammattiopiskelijani eivät ole pitäneet pyynnöistäni/ käskyistäni/ huudostani huolimatta harjoituspäiväkirjaa: ehkä totuus omasta työstä tulisi liian raakana silmäin eteen. Se on kuitenkin parempi kuin harha omasta työstään.
Kuulostat ilmiselvästi entiseltä opettajaltani. :)
En kuitenkaan pidä treenipäiväkirjaa välttämättömänä, sillä pääasia mielestäni on että opiskelija itse tajuaa saavuttaneensa päämääränsä, jonka hän asettaa aina tietylle aikavälille. Tietysti siitä voi jollekin olla enemmän hyötyä kuin jollekin toiselle, mutta en lähtisi pakottamaan kaikkia oppilaitani siihen, koska tiedän että jotkut olisivat täysin leväperäisiä sen kanssa.
Mitäs toi leväperäisyys tarkoittaa?
Jos ei edes koeluontoisesti pysty harjoittelupäiväkirjaa pitämään, niin tuskinpa se harjoittelu niin kauhean päämäärätietoista voi olla.
En väitä että sitä soittopäiväkirjaa koko ajan tarvitsisi, mutta kyllä se oman soiton kehittämisen kannalta voi osoittautua väliaikaisestikin käytettynä tosi tärkeäksi.
Mutta tietysti jos kerran on niin erinomainen, ettei opettajan ideoita tarvitse edes harkita, tai sitten niin leväperäinen, ettei edes pysty harkitsemaan, niin ei kai siinä sitten mitään.
Sen verran kyylä on tätä hommaa tullut katseltua, että voin satavarmasti sanoa, että parhaat soittajat ovat yleensä myös päämäärätietoisimpia ja seuraavat ja kehittävät omaa harjoitteluaan kaikkein parhaiten. Eivätkä sorru siihen, että heti akatemiaan päästyään kuvittelisivat hallitsevansa homman ees sun taas.
Jos ei edes koeluontoisesti pysty harjoittelupäiväkirjaa pitämään, niin tuskinpa se harjoittelu niin kauhean päämäärätietoista voi olla.
En väitä että sitä soittopäiväkirjaa koko ajan tarvitsisi, mutta kyllä se oman soiton kehittämisen kannalta voi osoittautua väliaikaisestikin käytettynä tosi tärkeäksi.
Mutta tietysti jos kerran on niin erinomainen, ettei opettajan ideoita tarvitse edes harkita, tai sitten niin leväperäinen, ettei edes pysty harkitsemaan, niin ei kai siinä sitten mitään.
Sen verran kyylä on tätä hommaa tullut katseltua, että voin satavarmasti sanoa, että parhaat soittajat ovat yleensä myös päämäärätietoisimpia ja seuraavat ja kehittävät omaa harjoitteluaan kaikkein parhaiten. Eivätkä sorru siihen, että heti akatemiaan päästyään kuvittelisivat hallitsevansa homman ees sun taas.
"Jos ei edes koeluontoisesti pysty harjoittelupäiväkirjaa pitämään, niin tuskinpa se harjoittelu niin kauhean päämäärätietoista voi olla."
Aha. Olen tuosta kyllä eri mieltä, sillä harjoitella voi päämäärätietoisesti ilman kynää ja paperiakin. Itse päätän joka päivä harjoitellessani tavoitteista, jotka minun tulisi saavuttaa. Esim. "harjoittelen tänä päivänä tästä Chopinin etydistä kolme riviä niin, että ne tulevat sujuviksi". Joten voisit ihan hyvin hyväksyä sen, etteivät kaikki tarvitse harjoittelupäiväkirjaa.
Ehkä et lyhyellä tähtäimellä tarvitsekaan, mutta eikö sinun mielestäsi pitkäaikaisella seurannalla ole mitään arvoa?
En yritä mitenkään käännyttää sinua, mutta kannattaisi kokeilla pitkän tähtäimen suunnittelua/seurantaakin. Jos sinusta vaikkapa tulisi vieläkin erinomaisempi kuin olet jo.
Yhdyn edelliseen puhujaan.
Nimimerkki pedi-opiskelijan kannattaisi tarkistaa hieman asenteitaan, jos meinaa saada itsestään kaiken irti.
Jos on omasta harjoittelustaan dataa pitemmältä ajalta (soittopäiväkirjaa, nauhoitteita jne.) niin voi jälkikäteen tarkistella, kiinnittääkö huomiota samoihin asioihin kuin ennen ja onko onnistunut ratkaisemaan aikaisempia ongelmia (ja ennen kaikkea miten).Jos jonkun kappaleen valmistelu on tuottanut erityisen hyvää tulosta tahi mennyt puihin, niin päiväkirjan avulla voi yrittää analysoida tekosiaan ja ottaa opiksi.
En vain ole sellainen ihminen, joka kuluttaisi energiaansa tekstianalyysiin. Vaan kuten jo mainitsit - analysoin kehittymistäni ja virheitäni kuuntelemalla soittoani minidisciltä. Se on kaikkein armottomin keino.
Ja voiko joku sanoa, että kellään olisi täydelliset asenteet!?
Niinhän se on, että ei kaikki kaikille sovi.
Mutta palatakseni asiaan:
Tässä viestiketjussa ovat muutamat ilmeisesti ammattilaiset päätyneet suosittelemaan soittopäiväkirjan käyttöä useistakin syistä (seuranta lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä, jälkikäteen tehty pohdinta harjoitteluprosessin onnistumisesta ja itsensä kehittäminen harjoittelijana tätä kautta).
Ei minusta se, että juuri sinä et viitsi tai osaa käyttää kunnolla harjoittelupäiväkirjaa, tarkoita sitä, että se olisi kaikille muillekin turha.
Tee kaikin mokomin mitä lystäät, mutta mieti edes hetken, kuinka hyvin pystyt pelkällä nauhoittamisella (jota kyllä itsekin kannatan) kehittämään ja seuraamaan omia harjoittelutottumuksiasi pitkällä tähtäimellä.
Usko tai älä, kyllä sillä harjoitteluprosessin hallinnalla ja kehittämisellä aika suuri merkitys lopputulokselle on.
Älä nyt loukkaannu, mutta voipi olla, että mielikuvasi oppimisesta on aika lyhytjänteinen. Jos olisit vaikka sadan metrin juoksija, niin katselisit videolta kilpailun askel askeleelta ja miettisit miten pitäisi juosta, jotta pääsisi nopeammin. Sen sijaan, et yhtään kiinnittäisi huomiota pitkän tähtäimen prosessiin, miettisi pitäisikö harjoitusohjelmassa lisätä tai vähentää voimaharjoittelua, vetoja, peruskuntoa tai yksinkertaisesti treenata enemmän.
Tai jos rakentaisit taloja, niin et välittäisi pitää kirjaa siitä miten ja milloin on mitäkin tehty, jolloin olisit seuraavaa taloa rakentaessasi ihan samassa pisteessä kuin ennen edellistä: et tietäisi (muuten kuin hämärähkön muistikuvan varassa), mitä olisi voinut tehdä paremmin, missä olisi voinut säästää aikaa jne. Vasta kun jokin paikka hajoaisi, joutuisit arvioimaan tekojasi uudelleen, ja keksimään jonkun tavan hätäpaikata kohta.
-----------
Ja mitä asenteisiin tulee, kyllä ne joilla on parhaat oppimisasenteet, kehittyvät kaikkein nopeimmin.
"Kaikki keinot käytän, jotta oppisin soittamaan paremmin".
Tuo viimeinen lause kuvasi minua.
Rakastan soitintani ja rakastan musiikkia.
Elän musiikista. Valitettavasti kaikki eivät usko sitä. Joten nyt näytän kaikille.:)
Teen mitä vain, jotta oppisin hallitsemaan soitintani täydellisesti. Tosin aina on jotain uutta opittavaa, jotain kysyttävää, mutta sellaista se elämä on. Kysymysten kysymistä.
Peili on hyvä asia huomaaaktakseen omia "maneereja". Tai pyytää joku kavier videokuvaamaan.
Peili, nauhoitus hyviä. Videointi mielestäni kaikista paras.
Kaikkein paras vaihtoehto olisi, jos jompikumpi vanhemmissa soittaisi työkseen samaa soitinta kuin itse. Olisi melkein joka harjoitussessiossa "ope" mukana valvomassa.
Loistava idea! Olen pianonsoiton harrastaja ja olen kaivannut jonkinlaista ryhtiä treenaamiseeni. Tällä hetkellä en voi ottaa tunteja lähinnä kehnon rahatilanteeni takia, mutta tuolla päiväkirjallahan saan jo jonkinlaista tavoitteellisuutta kunnes taas raskin maksaa soittotunnit!
Te, jotka käytätte oppimispäiväkirjaa, neuvokaa vähän. Ajattelin kirjata siihen ensiksi puolen vuoden soittosuunnitelman, ts. mitä kappaleita. Olen valinnut ne mus.oppilaitosten nettisivuilta niin että ne vastaavat sitä tutkintotasoa (I), jonka voisin seuraavaksi suorittaa. Sitten asetan viikottaisen harjoittelutavoitteen. Sitten kai eiku soittamaan, ja tämän jälkeen lähinnä kappalekohtaisia muistiinpanoja: mitä missäkin kappaleessa pitää parantaa, mitä kullakin harjoituskerralla sain aikaan. Mitähän vielä?
Noi tavoitteiden asettaminen ja kappalekohtainen muistiinpano-juttu oli muuten tosi hyviä ideoita. Itse olen pitänyt kirjaa, mutta noihan kuulostaa toimivammilta, kuin omat metodini.