Vesa Vainio: Hyvinvointiyhteiskunta ei edellytä korkeaa veroastetta
Ollila ja Vainio peräsivät muutosta palkkaverotukseen
IA, 4.6.2002
Talouden dynamiikka vaikuttaa mitä suurimmassa määrin yrityksen keskeisten sidosryhmien toimintaan, motiiveihin ja hyvinvointiin. Tässä yhteydessä verotusta ei voi kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä sivuuttaa, sanoi Nokian pääjohtaja Jorma Ollila Keskuskauppakamarin kevätkokouksessa tiistaina Helsingissä.
Ollila muistutti jälleen kerran, että Suomen kokonaisverorasitus on korkeimpia maailmassa. Nokian pääjohtaja jatkoi näin jo aiemmin aloittamaansa verokeskustelua. Viimeksi hän jopa väläytti Nokian siirtymistä pois Suomesta.
- Verotuksen merkitys Suomen kilpailukyvyn ja talouden kasvuedellytysten kannalta korostuu tulevaisuudessa, koska eläke-, terveys- ja muut sosiaalimenot ovat kasvamassa väestön ikärakenteen muuttuessa. Uhkakuvaksi nousee, että yhteiskunnan menojen kasvun vuoksi varsinkin työn verotusta joudutaan entisestään kiristämään. Pahimmillaan tästä seuraa ongelmavyyhti, joka johtaa väistämättä rapautuvaan kilpailukykyyn, Ollila arvioi.
- Kilpailukyvystämme on syytä kantaa huolta, sillä menestyminen viime vuosien kilpailukykyvertailuissa on osin harhaa. Uusissa vertailuissa olemme aina samalla lähtöviivalla muiden kanssa. Tulevaisuuden kilpailukyky luodaan itse ja Suomi menestyy vain jos se pitää itse huolta kilpailukyvystään, Nokian pääjohtaja painotti.
Hän totesi, että talouden ja yhteiskunnan rakenteiden uudistamista ja pyrkimyksiä tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi on jatkettava.
- Uudistamalla palkkaverotusta voidaan vahvistaa kilpailukykyä, lisätä pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä ja luoda mahdollisuus rahoittaa yhteiskunnan palveluja nykyistä alhaisemmalla veroasteella. Työn verotuksen uudistaminen ei luonnollisestikaan yksin riitä takaamaan kilpailukykyämme. On kiinnitettävä myös huomiota siihen, miten verorahoja käytetään ja mihin niitä suunnataan. Julkista palvelutuotantoa on myös mahdollista tehostaa avaamalla sitä kilpailulle, Ollila sanoi.
Vesa Vainio: Hyvinvointiyhteiskunta ei edellytä korkeaa veroastetta
Keskuskauppakamarin puheenjohtajan, ministeri Vesa Vainion mukaan elinkeinoelämän näkökulmasta hyvinvointiyhteiskunnan uudistaminen on välttämätöntä.
- On hyväksyttävä hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen rajaaminen, riippuvuus kansainvälisestä kehityksestä, julkisen vallan toimintamahdollisuuksien rajallisuus, tehokkuuden lisäämisen vaatimus, omavastuun lisääminen sekä tulonsiirtojärjestelmien tarkistaminen, hän sanoi Keskuskauppakamarin valtuuskunnan kevätkokouksessa.
Vainio totesi, että hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus huolestuttaa monia.
- Yleensä pohditaan, kuinka nykymuotoisen hyvinvointiyhteiskunnan kustannukset voidaan kattaa myös tulevaisuudessa. Samalla vaaditaan hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen laajentamista, palvelujen ja etuuksien lisäämistä.
Suomalainen elinkeinoelämä on taas on hänen mukaansa huolissaan siitä, kykeneekö suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kehittymään ja uudistumaan riittävän nopeasti, jotta jatkuva sopeutuminen uusiin kansainvälisiin olosuhteisiin sujuu ongelmitta.
Kansainvälisen kilpailun paine johtaa Vainion mukaan siihen, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tulevina vuosina toteutettava nykyistä alhaisemmalla veroasteella.
- Se on mahdollista, sillä korkea veroaste ei välttämättä ole hyvinvointiyhteiskunnan synonyymi. Tarvittava asennemuutos on kuitenkin suuri, Vainio arveli.
Vainion mukaan hyvinvointiyhteiskunnan käsite on rajattava oikein.
- Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot ovat välttämättömiä ja riittäviä ihmisten toimeentulon kannalta, mutta samalla niin mitoitettuja, että ne eivät heikennä työnteon motivaatiota, palvelujen arvostusta eivätkä Suomen kilpailukykyä.
- Suljetun yhteiskunnan rakenteet ja menettelytavat on hylättävä. Suomi on osa laajaa kansainvälistä yhteisöä. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on suunniteltava ja mitoitettava siten, että ne voidaan tarjota kaikille Suomessa jossain elämänsä vaiheessa asuville, hän sanoi.
Omavastuun käyttöä laajennettava
Vainio olisi valmis myös pohtimaan hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluvien ilmaispalvelujen asemaa. Hän totesi, että täysin ilmaisiakin palveluja tarvitaan, mutta pääsääntönä olisi kuitenkin oltava kohtuullisen omavastuuosuuden periminen palvelujen käyttäjältä.
- Ilmaisperiaate saattaa jopa heikentää palvelujen arvostusta ja kasvattaa niiden kysyntää tarpeettomasti, hän sanoi.
Omavastuun käytön laajentaminen on hänen mukaansa perusteltua myös siksi, että näin palvelut voidaan tarjota kaikille kansalaisryhmille.
- Kaikkien kansalaisten on tunnettava saavansa vastinetta verorahoilleen, vaikka kaikki eivät laajamittaisesti käyttäisikään julkisia palveluja.
Vainio totesi myös, että tehokkuusvaatimus on ulotettava entistä selkeämmin myös julkisen sektorin rakenteisiin ja toimintatapoihin.
- Osa palveluista voidaan siirtää yksityisen sektorin hoidettaviksi. Hyvinvoinnin kannalta ei ole merkitystä sillä, kuka palvelut tuottaa. Tärkeätä on palvelujen saatavuus, laatu ja hinta.
Ollila ja Vainio peräsivät muutosta palkkaverotukseen
IA, 4.6.2002
Talouden dynamiikka vaikuttaa mitä suurimmassa määrin yrityksen keskeisten sidosryhmien toimintaan, motiiveihin ja hyvinvointiin. Tässä yhteydessä verotusta ei voi kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä sivuuttaa, sanoi Nokian pääjohtaja Jorma Ollila Keskuskauppakamarin kevätkokouksessa tiistaina Helsingissä.
Ollila muistutti jälleen kerran, että Suomen kokonaisverorasitus on korkeimpia maailmassa. Nokian pääjohtaja jatkoi näin jo aiemmin aloittamaansa verokeskustelua. Viimeksi hän jopa väläytti Nokian siirtymistä pois Suomesta.
- Verotuksen merkitys Suomen kilpailukyvyn ja talouden kasvuedellytysten kannalta korostuu tulevaisuudessa, koska eläke-, terveys- ja muut sosiaalimenot ovat kasvamassa väestön ikärakenteen muuttuessa. Uhkakuvaksi nousee, että yhteiskunnan menojen kasvun vuoksi varsinkin työn verotusta joudutaan entisestään kiristämään. Pahimmillaan tästä seuraa ongelmavyyhti, joka johtaa väistämättä rapautuvaan kilpailukykyyn, Ollila arvioi.
- Kilpailukyvystämme on syytä kantaa huolta, sillä menestyminen viime vuosien kilpailukykyvertailuissa on osin harhaa. Uusissa vertailuissa olemme aina samalla lähtöviivalla muiden kanssa. Tulevaisuuden kilpailukyky luodaan itse ja Suomi menestyy vain jos se pitää itse huolta kilpailukyvystään, Nokian pääjohtaja painotti.
Hän totesi, että talouden ja yhteiskunnan rakenteiden uudistamista ja pyrkimyksiä tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi on jatkettava.
- Uudistamalla palkkaverotusta voidaan vahvistaa kilpailukykyä, lisätä pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä ja luoda mahdollisuus rahoittaa yhteiskunnan palveluja nykyistä alhaisemmalla veroasteella. Työn verotuksen uudistaminen ei luonnollisestikaan yksin riitä takaamaan kilpailukykyämme. On kiinnitettävä myös huomiota siihen, miten verorahoja käytetään ja mihin niitä suunnataan. Julkista palvelutuotantoa on myös mahdollista tehostaa avaamalla sitä kilpailulle, Ollila sanoi.
Vesa Vainio: Hyvinvointiyhteiskunta ei edellytä korkeaa veroastetta
Keskuskauppakamarin puheenjohtajan, ministeri Vesa Vainion mukaan elinkeinoelämän näkökulmasta hyvinvointiyhteiskunnan uudistaminen on välttämätöntä.
- On hyväksyttävä hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen rajaaminen, riippuvuus kansainvälisestä kehityksestä, julkisen vallan toimintamahdollisuuksien rajallisuus, tehokkuuden lisäämisen vaatimus, omavastuun lisääminen sekä tulonsiirtojärjestelmien tarkistaminen, hän sanoi Keskuskauppakamarin valtuuskunnan kevätkokouksessa.
Vainio totesi, että hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus huolestuttaa monia.
- Yleensä pohditaan, kuinka nykymuotoisen hyvinvointiyhteiskunnan kustannukset voidaan kattaa myös tulevaisuudessa. Samalla vaaditaan hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen laajentamista, palvelujen ja etuuksien lisäämistä.
Suomalainen elinkeinoelämä on taas on hänen mukaansa huolissaan siitä, kykeneekö suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kehittymään ja uudistumaan riittävän nopeasti, jotta jatkuva sopeutuminen uusiin kansainvälisiin olosuhteisiin sujuu ongelmitta.
Kansainvälisen kilpailun paine johtaa Vainion mukaan siihen, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tulevina vuosina toteutettava nykyistä alhaisemmalla veroasteella.
- Se on mahdollista, sillä korkea veroaste ei välttämättä ole hyvinvointiyhteiskunnan synonyymi. Tarvittava asennemuutos on kuitenkin suuri, Vainio arveli.
Vainion mukaan hyvinvointiyhteiskunnan käsite on rajattava oikein.
- Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot ovat välttämättömiä ja riittäviä ihmisten toimeentulon kannalta, mutta samalla niin mitoitettuja, että ne eivät heikennä työnteon motivaatiota, palvelujen arvostusta eivätkä Suomen kilpailukykyä.
- Suljetun yhteiskunnan rakenteet ja menettelytavat on hylättävä. Suomi on osa laajaa kansainvälistä yhteisöä. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on suunniteltava ja mitoitettava siten, että ne voidaan tarjota kaikille Suomessa jossain elämänsä vaiheessa asuville, hän sanoi.
Omavastuun käyttöä laajennettava
Vainio olisi valmis myös pohtimaan hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluvien ilmaispalvelujen asemaa. Hän totesi, että täysin ilmaisiakin palveluja tarvitaan, mutta pääsääntönä olisi kuitenkin oltava kohtuullisen omavastuuosuuden periminen palvelujen käyttäjältä.
- Ilmaisperiaate saattaa jopa heikentää palvelujen arvostusta ja kasvattaa niiden kysyntää tarpeettomasti, hän sanoi.
Omavastuun käytön laajentaminen on hänen mukaansa perusteltua myös siksi, että näin palvelut voidaan tarjota kaikille kansalaisryhmille.
- Kaikkien kansalaisten on tunnettava saavansa vastinetta verorahoilleen, vaikka kaikki eivät laajamittaisesti käyttäisikään julkisia palveluja.
Vainio totesi myös, että tehokkuusvaatimus on ulotettava entistä selkeämmin myös julkisen sektorin rakenteisiin ja toimintatapoihin.
- Osa palveluista voidaan siirtää yksityisen sektorin hoidettaviksi. Hyvinvoinnin kannalta ei ole merkitystä sillä, kuka palvelut tuottaa. Tärkeätä on palvelujen saatavuus, laatu ja hinta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ollila vaa aukoo taas päätään kun ei ole parempaakaan tekemistä. Ei taida kaveria paljoa todellisuudessa hetkauttaa vaikka Suomessa nostettaisiin palkkaverotus 90% :)
Kyllä se on niin, että suomalaisilla on aivan liian paljon rahaa käytettävissä. Mietippä mimmosilla autoilla porukka ajelis jos autovero alennettaisiin... Yli 30.000 egellähän saa aivan hemmetin moisen pirssin :) Ja tuohan on aikapitkälti se summa jonka suomalainen laittaa uuteen autoon...
Mikäs täällä on asustellessa kun luonnonvalinta toimii kuten vanhoina hyvinä aikoina vain parhaat selviytyvät. Eli ne joilla on rahaa... Köyhät kuolee pois... Tästä voimme kiittää suomen loistavaa ilmaista terveydenhoitoa ja sosiaalihuoltoa joka ilolla rahoittaa sosiaalisesti rajoittautuneiden varmaa sukupuuttoon hävittämistä. Kiduttavan hidastahan se on kun väkeviä myrkkyjä ei saa kaupasta...
Jop jop... Näkis vaan koska päättäjät ja tuulipukukansa ymmärtäisi sen mihin suuntaan verotusta ja ilmaisia palveluja pitäisi muokata... Ratkaisuhan on, alhaiset verot ja kaikesta maksetaan oman pussin mukaan :)
Ollilan kanta on aika outo, tarkoitan näitä aikaisempia uhkailuja että Nokia lähtee Suomesta. Kansainvälisessä vertailussa on todettu, että Suomi on maailman kilpailukykyisin maa.
Mihähän se tarkoitattaa? Sitä, että yrityksen kilpailukyky Suomessa on parempi kuin se olisi missään muussa maassa. Aika yllättävää, varsinkin kun heti naapurissa on matalien elinkustannusten maita, Viro ja Venäjä, jossa olisi vielä halvempaa työvoimaa tarjolla. Suomessa on halpaa, osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa tarjolla yllin kyllin, riittää sadoin tuhansin jopa kortistoon. Lisäksi muut olosuhteet, kuten liikenneyhteydet, turvallisuus, kunnallistekniikka yms, yms on paremmassa kunnossa kuin esim. halpa-naapureissamme.
Palkansaajan kannalta tuo hyvä kilpailukyky näyttääkin sitten aivan toiselta. Sen seurauksena meidän ostovoimamme on maailman alhaisimpia.
Ja tulokset on silloin tällöin nähtävissä tv:ssäkin.
Vainio ja Ollila eivät liene käyneet niillä nurkilla,
ja siksi on mukava retostella niitä-näitä, kun rahaa
on kuin roskaa (=toisten työllä riivittyä). Pojat
muuten referoivat usa-mallia, sielähän he ovat
käyneetkin.
Pitää kuitenkin muistaa, että USA:sta Argentiinaakin
johdetaan, vai keksittekö Maailmanpankille jonkin
paremman omistajan?