Voisiko tyyli: loppujen lopuksi ollakkaan niin hyva perusta parsuhteille.
Seuratessa ihmisten valintoja, nayttaa silta etta kaiken taytyy tapahtua eilen. Sen sijaan etta,varsinkin parisuhteissa, tutustuttaisiin ajan kanssa mahdolliseen partneriin ja vasta kunnolla tuntemisen jalkeen annettaisi ystavyyssuhteen kehittya intiimille tasolle.
Viemalla orastava ystavyyssuhde heti alkuvaiheessa intiimiksi on tavallisesti vaara teko. Siina hyvin usein luottaa toiseen (tuntematta hanta) liikaa. Investoimalla koko henkisen kiintymyksen ja uskomalla/toivomalla etta tama on se OIKEA liian aikaisessa vaiheessa nayttaa tuottavan hallaa ja sydansurua aivan taysin tarpeettomasti.
Mita vikaa on aivan rehellisesti pitaa suoraviivaista ystavyytta ylla, katsoa, vastaako toinen odotuksiin, onko han samalla aaltopituudella ja voisiko suhde jatkua pitkaksi aikaa eteenpain.
Seuratessa ihmisten valintoja, nayttaa silta etta kaiken taytyy tapahtua eilen. Sen sijaan etta,varsinkin parisuhteissa, tutustuttaisiin ajan kanssa mahdolliseen partneriin ja vasta kunnolla tuntemisen jalkeen annettaisi ystavyyssuhteen kehittya intiimille tasolle.
Viemalla orastava ystavyyssuhde heti alkuvaiheessa intiimiksi on tavallisesti vaara teko. Siina hyvin usein luottaa toiseen (tuntematta hanta) liikaa. Investoimalla koko henkisen kiintymyksen ja uskomalla/toivomalla etta tama on se OIKEA liian aikaisessa vaiheessa nayttaa tuottavan hallaa ja sydansurua aivan taysin tarpeettomasti.
Mita vikaa on aivan rehellisesti pitaa suoraviivaista ystavyytta ylla, katsoa, vastaako toinen odotuksiin, onko han samalla aaltopituudella ja voisiko suhde jatkua pitkaksi aikaa eteenpain.
Vastaukset 2
Vanhimmat
odotin mielenkiinnolla milloin se masennusosio tekstissäsi alkaa. iselläni kun on kokemusta seurustelusta masentuneen kanssa. ei helppoa ja sit se loppuu, kun "hänestä ei oo mihinkään".
Muuten olet oikeassa kyllä, tääl suomessa me rynnätään heti liian pitkälle. niin minäkin. kun tanssin kivan miehen kaa mietin jo millaiset häät meillä on.
ei kai se mitään jos on vilkas mielikuvitus, mut jalat pitäis pitää maassa kauemmin! oon huomannut että esim italialaiset ja espanjalaiset deittaavat pitkään ja ovat tosi hitaita heittäytymään. hauskanpitoa kyllä, mut katotaan ny mitä täst tulee vaihe jatkuu pitkään. sekä miehet että naiset osaavat tän.
eikä se tarkoita semmosta onnetonta "miisei se vastaa mun tekstareihin" meininkiä ku täällä.
yhteydenottoja kyllä on, uloskin mennän, pussailla voidaan, ehkä jopa rakastellaan, ehkä, mut vielä katotaan. ei heti retkahdeta.
suosittelisin meillekin.
mut tuollainen on helpompaa ihmiselle jola on paljon kavereita ja läheiset suhteet perheeseensä, sisaruksiin ja vanhempin. kun on paljon muuta sosiaalista menoa, ja lämpöä ja rakkautta saa päivittäin muis muilta kuin heilalta sen heilan rooli j atärkeyskin on suhteelisempi.
meillähän eletään kuplassa, jokainen hoitaa vittu omat hommansa, sit kun tulee ihastus niin KAIKKI (tukahdettu?)tarve inhimilliseen lämpöön kohdistuu tuohon yksilöparkaan ja häneen tarraudutaan kuin pelastusrenkaaseen. aloitettais nyt vaikka niin että moikataan naapureitamme ja yritetään olla työkavereillemme kanssaihmisiks.
ja soitetaan äidille, ja kysytään siskolta tarviiks se lapsenvahtia.
ehkä tämän kansan masennusluvut laskisivat pikkuhiljaa.
Ajatuksesi kulku seuraili juuri omaani. Tuota halusin tuoda esille.
Ehka on juuri ihmisten sisainen tyhjyys joka pakottaa tarrautumaan uuten tuttavuuteen kuin hukkuva pelastusrenkaaseen.
Mutta tuo on niin helppo korjata. Jokainen voisi aloittaa itsestaan. Pakottautua ajattelemaan positiivisesti. Alkamalla kehittaa piilevia sisaisia kykyja, sensijaan etta aina juosta kapakkaan alkoholin pariin rentoutuakseen. Viina pienissakin maarin jatkuvalla kaytolla tuhoaa aivosoluja. (Se nyt ei ole mitaa uutta tietoutta)
Kun oma henkolokohtainen sisus on kunnossa, voi katsoa ja arvostella ystavia aivan eri valossa, terveellisemmin.