Toivoa työttömille insinööreille

Ensinnäkään supistus ei ole riittävä. Mielestäni vähennys noin 1000:een olisi tarpeen. Siitä huolimatta menee vuosikausia ennenkuin tämän tautisen ylikoulutuksen haitat oleellisesti vähenevät.
Vähennys pitäisi toteuttaa pääsyvaatimuksia tiukentamalla.
Siltä varalta, ettei kuitenkaan kaikille heti alkuun riittäisi vähintään keskijohdon vakanssia, tulisi vaatia myös todellista käytännön työkokemusta, jos vaikka lipsahtaisi työnjohdon askareisiin.
Minulle tuli mitta täyteen 1998 jolloin 55:na tein tilaa nuoremmalle, aivan oikeasti. Tehtäväni oli sellainen, että siihen oli pakko palkata henkilö ulkopuolelta eikä täyttää sisäisellä siirrolla.
Nuori, 2:n lapsen isä sai vakituisen työpaikan kotipaikkakunnaltaan ja minulta jäi maanantaiaamuiset ja perjantai-iltaiset tiellärähjäämiset pois.
Mutta, vähennyssuunnitelma on ehdottoman alimitoitettu ja saa nähdä milloin siitä edes syntyy päätös, entä toteutus????

Akateemisia on liikaa. Eikä ammattikoulun paperit ole kovinkaan kovassa huudossa lopulta, vaikka niin monet kannustamassa sinne suuntaan. Tiedän monia, jotka ovat muutamankin erilaisen amistutkinnon suorittaneet. Tradenomejakin on puheiden mukaan liikaa. Terveydenhuoltoala ilmeisesti vetää jonkin verran, mutta ei sinnekään suurin osa voi mennä.
Olisikohan nyt vain sillä tavalla, ettei töitä ole kaikille? Jääkö tässä muita selityksiä? Minusta ainakin tuntuu. Ei vain tunnu olevan muita vaihtoehtoja olevan. Onko tämä vain tänäpäivänä fakta, josta ei pääse yli eikä ympäri.

Työttömyydestä näyttää tulleen pysyvä ongelma niin insinööreille kuin kaikille muillekin. Korkeinkaan koulutus ei enää suojaa työttömyydeltä, eikä alan valinnallakaan ole ratkaisevaa merkitystä. Työttömyys koettelee niin amiksia kuin akateemisiakin.

Insinöörikoulutukseen suunniteltu korjausliike on oikean suuntainen, mutta tuskin riittävä. Opiskelupaikkojen tarjonnalla työvoimaresursseja voidaan hieman ohjailla, mutta hitaasti. Olen lisäksi varma, ettei opiskelijoiden optimaalisinkaan jakautuminen poista työttömyysongelmaa. Hoitoalalla on juuri nyt kysyntää, mutta ei sinne tekniikan alalta vapautuvaa opiskelijamassaa saada mahtumaan. Työvoiman ylitarjontaa on ja tulee jatkossakin olemaan kaikilla aloilla.

Työllistyminen tulee olemaan yhä enemmän jokaisen yksilön henkilökohtaisista ominaisuuksista kiinni, ei niinkään koulutuksesta. Hyvä ja sosiaalisesti kyvykäs tyyppi menestyy työelämässä, valitseepa hän minkä alan ja koulutuksen tahansa.

Kannattaa muistaa, että Insinöörikoulutusta vaadittiin lisättäväksi sillä perusteella, että osa valmistuneista on niin huonolaatuisia, että teollisuus joutuu palkkaamaan erikoisosaajia ulkomailta.

Esimerkikki Nokian Martti Sundberg vaati näin Tekniikka&Talous-lehdessä vuonna 1991, motona "määrä korvaa laadun". Mielestäni tilanteesta kärsivien pitäisi esittää vaateita tähän suuntaan, eikä syyttää viranomaisia. Hallitus nimittäin tekee mitä elikeinoelämä pyytää, eikä elinkeinoelämä pyydä insinöörikoulutuksen vähentämistä.

ovat syrjäytyneet armottomasti insinöörin tehtävistä, mikäli eivät ole päässeet uraputkeen.

Edelleen valmistuu vuodessa enemmän insinöörejä kuin olisi tarvetta. Vastavalmistuneet vievät työpaikat ja työttömien insinöörien "koulutus on vanhentunut", vaikka näin ei olisikaan. Kun "viisaat" työhönottajat tietävät koulutuksen vanhentuvan, niin tosiasiat eivät tätä uskomusta kumoa.