Uskaaltaako...

Moi! Oon sua parisenkymmentä vuotta nuorempi ja itselläni on kokemusta turkkilaisesta miehestä vain viikon lomaromanssin verran. Joten en ole siis mikään asiantuntija, mutta haluaisin kuitenkin sanoa mielipiteeni.

Joka maassa on niin ihania ihmisiä kuin pettureita, rikollisia ym. Ihmisen kotimaan perusteella ei kuitenkaan voi sanoa, onko hän luotettava vai ei. Sen pystyy vain itse toteamaan ajan myötä.

Esimerkiksi juuri turkkilaisista miehistä on jostain syystä usein negatiivinen käsitys. Onhan heidän kulttuurinsa ja tapansa hyvin erilaisia kuin meidän suomalaisten. Itse sanoit ettei tapaamassasi miehessä ole muuta vikaa kuin turkkilaisuus. Mielestäni sitä ei voi katsoa viaksi. Kysynkin sinulta, miten suhde turkkilaisen miehen kanssa eroaa suhteesta suomalaiseen mieheen?

Jos et pysty luottamaan toiseen, ei vakava suhde ole mahdollinen. Mutta aina voi oppia luottamaan...=)

Koeta selvittää mikä on hänen suhteensa islamiin ja turkkilaisiin perinnäistapoihin. Sitä myöten selviää hänen todellinen käsityksensä naisen asemasta ja paikasta. Tästä se lähtee. Jos kaveri osoittautuu myöhemmin kiihkomuslimiksi (sellaisethan vielä sotkevat keskenään keskiaikaiset etniset tapansa ja islamin), olet liemessä. Turkkilaisten suhteen todennäköisyys ei ole niin suuri kuin esim. arabien tapauksessa; varovaisuus kuitenkin kannattaa, sillä parisuhteessa kiilusilmäisiksi perheterroristeiksi osoittautuneet etelän miehet ovat seurusteluvaiheessa poikkeuksetta olleet "ihania".

On totta, että joka kulttuurissa on monentyyppisiä ihmisiä. Mutta, kannattaa muistaa, että esimerkiksi turkkilainen kulttuuri on sitten aika erilainen kuin meidän. Jos esimerkiksi muuttaisitte yhteen asumaan, turkkilaisen miehen käsitys yhteiselämästä on varmasti erilainen kuin sinun. Ja tiedän kokemuksesta, että he osaavat kyllä liehitellä naista.

tee sitä mitä et itse halua. En halua pelästyttää sinua, mutta niin mun kaverin tädille on käynyt.
Hän seurusteli turkkilais miehen kanssa. Alussa hän oli ihana ja huomaavaine. Menivät naimisiin ja tilanne kääntyi päälaelleen.
Hän ei päästä tätä ulos. Pojan synttäreitä ei vietetä ellei mies ole antanut lupaa.
Eli rajat vain tiukentuu. Hänestä tulee se iso ja suuri.
Sanon vain sinulle, että ole varovainen.
Ei sinun ole pakko uskoa minua.

Itse en kyllä luottais turkkilaiseen mieheen. Kyllä sen pitää olla suomalainen. Helpompi ymmärtää miestä, jolla on sama kulttuuri ku itsellä. Mut täähän oli vaan mun mielipide.

seurustelin aiemmin filippiiniläisen miehen kanssa joka kylläkin oli asunut suomessa jo vuosia.Hän oli kaikin puolin kunnollinen ja ihana ihminen. älä tuomitse synnyinmaan perusteella mutta toki tutustu, vaikea neuvoa...

No juu...
Olen itse ollut jo vuosia naimisissa muslimin kanssa ja suurmmilta ongelmilta on vältytty. Mieheni ei tosin ole mikään "kiihko"muslimi, mutta kuitenkin.
Tärkeää on oppia kulkemaan näiden 2 kulttuurin välissä. Eli opetella heidän tapansa ,unohtamatta omaa kulttuuria. Oma ystäväpiirini koostuu sekä musliminaisista että suom. kavereista. ja molemmat ovat yhtä tärkeitä.
Heille perhe ja suku ovat aina etusijalla. Yhtä tärkeää kuin tavat on opetella ns.tietämään milloin ollaan hiljaa. Esim. mistä voi puhua kavereiden ja mistä perheen kesken. (joskus tosi vaikeaa )
Oma suhteeni on ollut tosi onnistunut ja elän rikasta 2 kulttuurin avioliittoa.
Uskalla luottaa mutta pidä jalat kuitenkin maassa sillä joka kulttuuriin mahtuu monenlaista.
Aurinkoista kesää....
:)