Minun mielestäni Suomen lakiin tulisi saada uusi rikosnimike, salarakkaus. On suorastaan outoa, että tässä maassa saa ihmistä henkisesti kiusata ja kiduttaa vaikka vuositolkulla aivan vapaasti ja laillisesti, kunhan ei fyysiseksi mene. Jopa tukkapölly on tällä hetkellä rangaistava teko, mutta avioliiton ulkopuolinen suhde ei! Suhteellisuudentaju hoi!
Taitaa peräti olla niin, että suhteen ulkopuolella irroittelu katsotaan tänä päivänä lähinnä piirteeksi, joka tekee tavallisestakin harmaahiirulaisesta jännittävän ja mielenkiintoisen yksilön.
Henkisiä kärsimyksiä ei ilmeisesti ole olemassakaan, aina todetaan että "pää pitää pitää kylmänä".
Suru, raivo, mustasukkaisuus, katkeruus, kostonhimo ja masentuneisuus ovat kaikki normaalin ihmisen normaaleja tuntemuksia ja suoraan seurannaisia pettämisen kohteeksi joutumisesta, mutta meidän nyky-yhteiskuntamme ei moisia salli ja lukee moiset tuntemukset suuremmaksi rikokseksi kuin itse teon, joka ko. tunteet alun perin loi.
Näin uhrista jälleen tulee kätevästi syyllinen ja elämä jatkuu ennallaan. Hyvät kärsivät ja pahat jatkavat karkeloitaan.
Mikä on teidän kantanne?
Taitaa peräti olla niin, että suhteen ulkopuolella irroittelu katsotaan tänä päivänä lähinnä piirteeksi, joka tekee tavallisestakin harmaahiirulaisesta jännittävän ja mielenkiintoisen yksilön.
Henkisiä kärsimyksiä ei ilmeisesti ole olemassakaan, aina todetaan että "pää pitää pitää kylmänä".
Suru, raivo, mustasukkaisuus, katkeruus, kostonhimo ja masentuneisuus ovat kaikki normaalin ihmisen normaaleja tuntemuksia ja suoraan seurannaisia pettämisen kohteeksi joutumisesta, mutta meidän nyky-yhteiskuntamme ei moisia salli ja lukee moiset tuntemukset suuremmaksi rikokseksi kuin itse teon, joka ko. tunteet alun perin loi.
Näin uhrista jälleen tulee kätevästi syyllinen ja elämä jatkuu ennallaan. Hyvät kärsivät ja pahat jatkavat karkeloitaan.
Mikä on teidän kantanne?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Totta tosiaan ainakin se, että suru ja mustasukkaisuus luokitellaan hullun ja hysteerisen skitsofreenikon oirehdinnaksi. Pettää saa miten mielii, mutta jos joku on mustasukkainen, on se leimattu pahaksi pahaksi asiaksi. Mutta tässä kohtaa eteen tulee se mutta. Toista ihmistä kun ei vaan voi omistaa. Toisen tekosia ei voi määrätä kukaan muu kun se toinen itse ja vaikka kuinka mustasukkainen olisi ja vaikka kuinka kyttäisi ja kyyläisi ja estäisi puolisoa menemästä vieraisiin, niin toisen ihmisen halua se ei poista. Joskus on vaan pakko kohdata karu totuus ja huomata, että ihminen, jota rakastaa, ei olekaan se keneksi häntä on luullut. Mutta sellainen asia pitää vaan hyväksyä. Ei siihen auta itku eikä hammastenkiristys. Ei mikään rangaistus tai laki! Jos puoliso on pettäjätyyppiä, ei sille mitään voi. Tulee paha olo ja niin poispäin, mutta ainoa asia jonka itsensä hyväksi voi tehdä, on poistua paikalta. Häipyä! Säilyttää itsekunnioituksensa ja nostaa nenänsä pystyyn. Ajatella, että pettäjä on säälittävä ihmisraunio, joka hakee hyväksyntää ja rakkautta ainoalla osaamallaan tavalla. Suotakoon se hänelölle.
Hmmm... Mitäs jos leimattaisiin kaikille pettäjille varoitusleima kämmenselkään tiedoksi tuleville puolisoille, että mitä saattaa olla odotettavissa? Hihihi! Vitsi vitsinä!
Toista ei voi omistaa, mutta jos avioliittoon mennessä luvataan uskollisuutta niin lupauksen pettämisestä pitäisi rangaista. Olen itse ihmetellyt miten voi olla mahdollista että laki ei rankaise tällaisesta kun monesta vähäpätöisemmästä asiasta rangaistaan. Toki eron voi ottaa jos tuntee että ei enää rakasta, mutta pettää ei saa.
Minä näen riittävänä rangaistuksena eron, surun ja pahan olon. Taloudellisia seuraamuksiakin em. asioista on. Ja kaiken kukkuraksi pettäjä saa palkaksi sen uuden puoliskon, joka useimmiten on aikasmoinen tapaus, kun on pettämiseen suostunut. Eli ainakin minun kohdalla on kysymys ollut sellaisesta pyryharakasta, ettei voi kuin miestä sääliä;) Aikansa sattuu ja kivistää, mutta elämä jatkuu. Itse pääsee jaloilleen ja toinen rimpuilee sen harakkansa kanssa ja minä hihittelen vahingonilosta. Elämää tämä vain on.
...mutta ainakin oman oikeustajuni mukaan avioliitto on myös selkeä sopimus, johonka suostumalla ja paperit allekirjoittamalla luovutaan osittain juuri tuosta täydellisestä itsemääräämisoikeudesta tehdä mitä lystää kulloistenkin mielihalujensa mukaan. Eikös minkä tahansa allekirjoitetun sopimuksen rikkomisesta yleensä ole tapana joutua edesvastuuseen? Miksei sitten avioliittosopimuksen rikkomisesta? Jos mielii vieraisiin tai avioliitto on muuten epätyydyttävä, on hankittava avioero! Sen jälkeenhän sitä on sitten itsekukin vapaa tekemään mielensä mukaan.
Tuntuu, että koko avioliiton tarkoitus on nykyään vähintäänkin epäselvä. Itse näen sen juuri elämäntilannetta selkiyttävänä tekijänä, sopimuksena, jonka allekirjoittamalla SITOUDUN rakastamaan vilpittömästi, parhaan kykyni mukaan puolisoani. Ja sillä sopimuksella suljen myös salarakkaat elämästäni. Jos lakiin olisi kirjattu selkeästi että tämän sopimuksen rikkomisesta seuraa rangaistus, olen varma että se osaltaan hillitsisi hetken mielihalusta johtuvia tekoja, joilla monesti on järisyttävät seuraamukset. Ja eihän mikään laki estä ihmisiä murhaamastakaan toisiaan, mutta ainakin siitä seuraa rangaistus ja niin sen pitää ollakin.
Jokaisen pitäisi pystyäå tunnistamaan itsessänsä
se vieraisiin menemisen halu.
Sitten kun rupeaa suhteessa tuntumaan siltä
ettei toinen enään riitä olisi parasta ottaa
ero ennen kuin pettää.
Se halu on kuitenkin selvä merkki siitä
että asiat eivät ole kunnossa.
Samalla kun pettää puolisoaan pettää myös
itseänsä.
-käydään ikääkuin tarkistamassa onko se
ruoho vihreämpää ja pidetään entinenkin
vielä siinä varalla jos se ei ole vihreämpää????
Sitten voidaan palata mutta sitten ollaan myös se
pettäjä.
Asiat eivät kuitenkaan palaudu enään ennalleen.
Omatunto ehkä soimaa ja yleensä jää kiinni,
enemmin tai myöhemmin.
Kyllä näin on! ja pian! Suurin rangaistus juuri niille salarakkaille, jotka kyllä tietävät mitä ovat tekemässä. Tahallinen avioliiton rikkominen, suhteen sotkeminen, lasten hyvinvoinnin taantuminen, toisen vanhemman ja lasten suhteen katekaminen. Salarakkaat monien tuhansien korvauksiin, niin johan alkais avioliitotkin kestämään.
Useinhan on näin että salarakas ei tiedä että avioliitossa oleva henkilö on varattu tai tuo varattu henkilö uskottelee olevansa pian vapailla markkinoilla. Salarakas on myös vapaa henkilö tekemään mitä haluaa, ei toista osapuolta väkisin viedä. Jokainen vastatkoon omista teoistaan eli pettäjä on vastuussa, ei salarakas.
perhettä pidetään koossa vain koska halutaan pitää lapsilla koti.
salarakkaat eivät siten oikeastaan olekaan salarakkaita, vaan vanhemmat elävät omaa elämäänsä muualla.
monissa perheissä ei ole ollut mitään suhdetta vuosikausiin. ihminen haluaa kuitenkin rakastaa ja tulla rakastetuksi.
rakkaudeton avioliitto=rikos. sellainen puoliso joka ei osoita rakkauttaan toiselle puolisolle on ansainnut nuo "petkuhuiputukset".
eli kyllä rikoksentekijä on usein sama kuin "uhri". eli esim. mies joka jättää vaimonsa täysin hunningolle, ei rakasta, ei rakastele, ei anna toiselle mitään, ansaitseekin joutua petetyksi.
elämme vain kerran ja ainakaan minä en halua elää kauheassa puutteessa ja rakkaudettomuudessa. lisäksi vielä ajoittaisen väkivallan uhrina. toisaalta haluaisin että lapset saisivat kasvaa perheessä.
viimeinen rakastelumme mieheni kanssa kauan sitten päättyi siihen, että mies sai muutaman sekunnin kuluttua aloittamisesta. sitten hän potkaisi minua ja sanoi että häivy ! yritin maanitella kiimmoissani lisää, mutta mies potkaisi kovempaa ja karjaisi lujempaa että HÄIVY!
oikeastaan minun pitäisi ottaa itseäni niskasta kiinni ja lähteä koko suhteesta välittämättä siitä vaikka lapsista tulisi avioerolapsia. minä en vain jaksa koota itseäni niin paljoa. en ainakaan vielä.
kun on jo lapset aikuisia ja miehellä salarakas joka on vapaa!Eli jos vaimo on aviossa vaan taloudellisen turvallisuuden takia ja höykyttää miestä kun orjaa,kuka sitä kestää.
Jos sua vaimo höykyttää niin se ei ole mikään syy mennä vieraisiin. Keskustele asiat halki ja jos tilanne ei parane, ota ero. Se on helppoa nykyisin. Vieraissa käyminen tuskin parantaa tilannettasi yhtään. Kärsi nahoissasi, jos sinussa ei oikeasti ole miestä lainkaan selvittämään asioita kuten aikuisen ihmisen kuuluu.
Mielipiteeni on sama vaikka pettäjä olisi nainen. Mitään oikeata perustetta pettämiseen EI ole. Ja se lopullinen syyllinen salarakkauteen on aina se PETTÄJÄ.
luvallista jossainpäin olla kyllä avioliiton ulkopuolisessa suhteessa,kunhan siihen ei liittynyt rakkautta?Missä maassa se oli,näin joskus televisiosta ohjelmaa.Nyt voi olla niin että on salaseksi kumppani.Avioliitossa kumppania saatetaan rakastaakin,mutta seksiä hingutaan lisää,vaihtelun vuoksi.Rakkaudesta ei kai salaseksi suhteessa usein edes puhuta,tai jotain ehkä tunnetaa kliimaksin hetkellä.Siinä on varmasti se sitoutumattomuus ja vastuuttomuus niin houkuttelevaa tällaisessa suhteessa.ONHAN se helppoa vaan tapailla ja sekstailla..Minusta tosi rakkaus on sellainen että jos se toinen on naimisissa,ei voisi pettää sen perhettä.Rakastais vaan......
Ei ole rikos rakastua.Mutta houkutella toista aviorikokseen on jo petturimaista ja harrastaa seksiä ukkomiehen kanssa on aviorikos.Huh!Muistakaa että puhun taas itselleni.
kuten haluaa.
niin se menee !
Jotain yhteenvetoa kun tekee tästä viestiketjusta niin ensimmäisenä tulee sellainen mieleen, että ollaan väenvängällä naimisissa.
Kuka teitä siihen pakottaa?
Niin salarakkaita pitävät kuin ne joita petetään tuntuvat eniten pettävän itseään.
Onhan siinä avioliitossa jotain mätää ja paljon jos/kun sieltä lähetään uittelemaan melaa muihin dippikastikkeisiin tai jakelemaan sitä dippikastikekulhoa.
Että miksi taas pöllyytellään sitä nimenomaista salaraksta, milloin vastuu siirtyisi sen avioliiton osapuolille?
Ja silloin, siinä vaiheessa kun haukutaan exän uutta pyryharkaksi ja todetaan että siinäpä sitten sai pyryharakka palkkionsa niin tulee väistämättä mieleen, että siinä se pilkka osuu omaan nilkaan, sillä pyryharkan miehen exälläkin on ollut melkoisen huono arvostelukyky...niillä moittimisillaan paskantaa omaan pesäänsä.
Eikös nää jorinat siitä että salarakkaat pitäisi viedä ladon taakse ja lahdata voisi pikkuhiljaa lopettaa. Lahdatkaa avioliittonne, jos ette osaa olla uskollisia rakkaudessanne. Hyvän itsetunnon omaava aikuinen ei tarvitse päivittää markkina-arvoaan, hyvän itsetunnon omaava aikuinen osaa käyttää sanaa EI ja hyvän itsetunnon omaava ihminen tietää sanan luottamus.
itse olin todella niin arvostelukyvytön rakastuessani silmittömästi, etten nähnyt miehen vikoja niin kuin olisi kuulunut. Pidänkin nykyään rakastumista päättömästi mielenhäiriönä, mikä tuottaa paljon murhetta niin lähimmäisille kuin itsellenkin. Ja pyryharakasta olen tyytyväinen... pitää luonaan pulloon pudonneen väkivaltaisen exsiippani niin ei tarvitse minun enää kärsiä. Ja tässä on vakka kantensa valinnut - samanlaisia pulloon kurkkijoita kumpainenkin ja väkivaltaisia...
Alko ei tee hyvää keski-ikäisen naisen ulkonäölle, siitä tuli tämä pyryharakka mieleen. Sikahumalassa hilluva vajaa 50v blondi on näky, joka ei silmiä hivele.
salarakkaat ja vamppaamiset!
Nämä kolmannet osapuolet ovat mahdollistaneet ja tehneet luvanvaraiseksi ja melkein selväksi sen, että mikään ei ole hyvä syy, olla käymättä kimppuun, kun sopiva tulee kohdalle.
Että tänne on rantautunut uusi liitto muoto, joka poikkeaa tietysti normaalista ja sivistyneen ihmisen ymmärryksestä! Se ei sovi kaikille onneksi, mutta nämä epänormaalit ihmiset sitten tekevät sivistyneidenkin puolesta itsensä pelleiksi.
ensin tulisi tarkentaa osapuolet;kuka on syyllinen, kuka syyttäjä. Olisi melkein luettavissa rivien välistä että avioliiton osapuoli haluaa oikeuden suojan sille, että papin aamenen jälkeen ei mitään ihmissuhteen eteen tapahdu ja kuitenkin pidetään kiinni "omistusoikeudesta"...???
Pitäisi olla syyttenalaista, rikollista toimintaa myös mykkäkoulu, avioseksistä toistuva kieltäytyminen, henkinen kylmyys, kuuntelemattomuus......
moni tekee juuri niin että seksi loppuu papin aamenen jälkeen ja alkaa mykkäkoulu ja se on suurin rikos !
sitten mies vielä katsoo oikeudekseen piestä naistaan, joka on tehnyt hänelle perheen ja lapsia.
loppunäytös lukee iltalehdessä tai iltasanomissa kun puukolla iskee viimeisen niitin tai pyssyllä ampuu !
Vanhoina "hyvinä aikoina" oli myös hankalampaa erota, se oli syntiä ja eronnut nainen oli huora.Siksi eroamiseen johtavat ongelmat yritettiin estää ja ennakoida vahtimalla uskollisuutta ja tuomitsemalla syrjähyppyjä juriidisin perustein. Sosiaalisesti tuomitaan vieläkin, minusta se on kyllä kahden ihmisen välinen EIKÄ yhteiskunnallinen asia.
Ennenaikaan ei kuitenkaan mitenkään tuomittu herrojen vierailuja ilotaloilla, tätä pidettiin verrattavana esim. Casino-pelaamiseen.
Pitää osata nähdä itseään muuna kuin uhrina ja rohkeasti pamauttaa ne omat vaatimuksensa muille ihmisille, ei ruikuttaa joku sääntöpaperi kädessä!
Joakinen saa ajatella mita haluaa, mutta teoistaan mies/nainen tunnetaan.
Jos on mennyt avioliittoon ja huoraa avioliiton ulkopuolella, se on taysi syy avioeroon.
Ulkopuoliset salarakkaudet eivat kuulu avioliittoon.
Vaite ettei ketaan voi omistaa on tarpeeton tassa. Siksi juuri avioon ei saa menna liialla kiireella vaan tutustua kunnolla toiseen osapuoleen jolloin on varma etta se liitto on VAIN kahden kauppa.
Pannaan samalla sakolle kaikki se, miten toista voi pettää. Jos puoliso ei rakasta lain vaatimalla tavalla, esim. alkoholisoitumalla, sairastumalla mieleltään tai vaipumalla henkiseen kriisiin ( kasvutapahtumaan), niin eikun korvauksia vain. Oppivathan olemaan kunnolla.
Samalla voitaisiin avioliittokaava muuttaa: Avioliittoon tuomitaan...
Jos olisin aikoinani naimisiin mennessäni ymmärtänyt, ettei avioliittosopimuksella ole käytännössä mitään merkitystä, tuskin olisin naimisiin mennyt ja lapsia hankkinut. Meidän tapauksessamme näyttää käyvän niin, että mies muhinoi aikansa vieraissa, tulee ero, lapset jää minulle ja minulla on epäsäännöllinen työ. Kaikki käytännön p...a jää harteilleni, mies aloittaa puhtaalta pöydältä poikamieselämän ja tuskin siinä sumussa ja humussa muistaa edes lapsiaan. En haluaisi lapsistani luopuakaan, joten siinä mielessä olen tyytyväinen, mutta käytännön elämä kyllä hankaloituu.
Lopputulos on se, että pettäjä saa "palkkion" ja uuden elämän...