Uutena tätäkin pidettiin kovinkin turvallisena, mutta nyt uudet pikkuautotkin pesevät moisen romun 6-0!
http://www.euroncap.com/content/safety_ratings/details.php?id1=3&id2=18
http://www.euroncap.com/content/safety_ratings/details.php?id1=3&id2=18
Turvallisuus kehittynyt
huimasti!
18991
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
...suhteellista, kyllä massa sekä pellin määrä ratkaisee kuitenkin loppupeleissä. Autothan testataan tuossa kukin omassa luokassaan, eri kokoisia autoja ei kannata verrata keskenään. Haluaisitko sinä istua esim. Toyota Yariksessa kun se ajaa nokkakolarin esim. 80-luvun Volvo 740:n kanssa? Tuskin, en minäkään.
Minä en kyllä haluaisi istua siinä seitenneliskanttisessakaan.
Katsoppa nykyisten "pikkuautojen" massaa. Sen saman verran, tai jopa enemmän, kuin muutaman vuoden takaisten keskikokoisten autojen massa.
Painoi vaan 1550 kg vuonna 1990. Eipä ole paljoa painavampi tämä uusikaan. Taisi muistaakseni olla kokonaista 50 kg painavampi.
...massa ei suojaa, pellin määrä kylläkin sisäänpainumisvyöhykkeiden ominaisuudessa joka hidastaa pysähdystä kummasti. Volvon keula on melkein 3 kertaa pidempi kuin Yarpan.
Tämä vertaus on kyllä äärimmäinen mahdollinen...
Volvo 740 on kyllä lujatekoinen auto, mutta muutoin ei keulan pituus ole missään suhteessa auton turvallisuuteen.
Useimmat vanhat autot ovat pitkäkeulaisia, mutta rutistuvat kolarissa kasaan kuin korttitalo, toisin kuin uudet pikkuautot.
Lisäksi Volvon ongelmana on matkustajiin kohdistuva raju hidastuvuus, eikä edes turvatyynyjä ole mukana pehmentämässä iskua kovahkoon kojelautaan. Tästä mainittiin jo aikanaan v. 1990 kun 740 ensimmäisen kerran oli julkisessa törmäystestissä.
Ei taida pelkät peltitoosan dimensiot ratkaista. Toki edelleen pätee massojen liikemäärien lait mutta Joko pikkufiiu versus T34-tankki ei ehkä ole ihan rehellinen vertailu, mutta jos nyt edes kutakuinkin saman kokoisia autoja verrataan niin enpä mielelläni törmäystilanteessa istuksisi 80-luvun autossa. Kun nykyautoissa nuo passiiviset turvatekijät ovat yksi suunnittelun keskeisiä lähtökohtia terästettynä erilaisilla aktiivisesti toimivilla turvavehkeillä, joista kummastakaan ei vielä 15-20v sitten paljoa tiedetty.
Tietysti myös tuon aikakauden automerkistä, riisipusseissa turvallisuusasiat olivat tuolloin lähinnä vitsi. Kun taas euroautoisssa asioihin oli todenteolla jo paneuduttu, mm. ABS, airbag, turvavyönkiristimet, takapenkin keskipaikalla 3-pistevyö, kokoonpainumisvyöhykkeet, takalevyjarru, tärkeimpiä mainitakseni.
Niin mistähän aikakaudesta sinä puhut? Opel Omegassakin oli aikoinaan ABS:t vakiona, mutta kori oli täysin paperia.
Useimmat automallit ovat merkistä ja valmistusmaasta riippumatta todella veteläkorisia uusiin verrattuna, kun katsotaan vuosimalleja vaikkapa 1980-1998. Vielä 90-loppupuolen eurooppalaiset ns. laatumerkitkin myivät pokerilla autoja, jotka ovat tämän päivän törmäystesteissä pelkkää paperia.
Taitaapa Uuno-kaima nyt muistaa 80-luvun euroautojen varusteet hieman väärin, harvassa olivat ABS, airbag, turvavyönkiristimet, takapenkin keskipaikalla 3-pistevyö ja kokoonpainumisvyöhykkeet vielä 90-luvullakin. Toki niitä saattoi helvatanmoiseen lisähintaan kaikista kalleimpiin merkkeihin saadakin, mutteivät ne vakiona suinkaan tulleet.
Itse ostin -96 kalliimman puoleisen euroauton ja siihen piti mm. ostaa suolaiseen lisähintaan lisävarusteena pelkääjän puolen airbagi, jos sellaisen halusi. ABS oli jo vakiona, takakeskipaikalla ei ollut edes lantiovyötä.
Toki corollat ja cherryt ym. riisipussit 80-luvulla olivat aika onnettomia, siitä ei kysymystä. Mutta eihän siitä nyt ollutkaan puhe, vaan tuliterästä japsista vs. 80-luvun "isosta autosta".
Kokoonpainuvat törmäysvyöhykkeet oli Volvossa ja Saabissa jo 70-luvulla, samoin ovien sivutörmäyssuojat, takaturvavyöt ja kolarissa periksi antava ohjauspyörä. 80-luvulla nämä tulivat jo moniin muihinkin autoihin.
Audi lanseerasi procon ten -turvajärjestelmän, joka kiristi turvavyöt, veti rattia poispäin ja moottoria auton alle, ettei se tunkeutuisi matkustamoon. 80-luvulla procon ten tuli vakiovarusteeksi jo perusmallin kasikymppiseenkin.
90-luvun alussa Volvo puolestaan kehitti SIPS-järjestelmän (side impact protection system), johon kuului tavallista paremmin sivutörmäysvoimia kestävien rakenteiden lisäksi myös järjestelmä, joka liuttaa sivutörmäyksessä istuimen kauemmas törmäyksestä, keskemmälle autoa.
Useissa todellisia onnettomuuksia kartottaneissa selvityksissä ensimmäisen sukupolven Saab 900 ja esim. Volvon 200-, 700- ja 900-sarja ovat passiiviselta turvallisuudeltaan nykyautojenkin joukossa hyviä.
Siitä näkee kuinka kehitys on kehittynyt turva-asioissakin. Nyt nuo ovat suunnittelun lähtökohtia kaikkein vaatimattomimmissakin uusissa autoissa. Ja kääntäen: Kaikki tuotteet alkavat pian olla teknisesti saman tasoisia, eroja on vaikeaa osoittaa.
Kyllä Suomen pitäisi panostaa siihen, että autokannasta saataisiin karsittua kaikista vanhin kolmannes jo pois liikenteestä (alkaen niistä vanhimmista 80-luvun riisikupeista), mikäli todella välitetään onnettomuuksien vähentämisestä eikä maksimaalisesta rahan nylkemisestä fiscukselle.
Tuloshan oli hyvä ja on sitä edelleen, joskin tietysti heikompi kuin uusimmilla autoilla. Mutta tarkoittaako se, että uudet autot ovat vaarallisempia, jos vastassa on tuo auto? Eli jos tuolla autolla törmää vastaavaan autoon tai uuteen viiden tähden autoon, niin kummassa tapauksessa käy huonommin?
Tuo tulos oli jo aikanaan huono, jolloin sitä ihmeteltiin mm. Tuulilasissa otsikolla "Kalliit pettivät". Huonosti pärjäsi muistaakseni myös BMW. Joka tapauksessa samassa luokassa esim. Nissan Primera oli selvästi parempi kuin tuo C-Mersu, jota monet luulevat turvalliseksi.
Hyvyys ja huonous on suhteellista. Jos vertaa noita vastaavankokoisiin 1987-malleihin niin tuskin ne niitä huonompia ovat.
Mutta oleellista olikin tämä kysymys: "Eli jos tuolla autolla törmää vastaavaan autoon tai uuteen viiden tähden autoon, niin kummassa tapauksessa käy huonommin?"
No tottakai silloin käy huonommin, jos kahdella turvattomalla autolla ajetaan vastakkain. Tällöin molemmissa autoissa käy huonosti. Jos edes toinen auto on turvallinen, niin ainakaan siinä olijat eivät loukkaannu niin vakavasti. Ei auton turvallisuus heikennä toisen auton turvallisuutta, jos ei lisätä auton massaa.
Mutta kyse oli vain tuossa yhdessä autossa olevista matkustajista. Tai niin, eihän törmäystesteissä testatakaan muita kuin etumatkustajia, joten otetaan vain etumatkustajien tilanne. Eli käykö tuossa C-mersussa huonommin silloin, kun vastassa on samanlainen auto, vai silloin, kun vastassa on uusi viiden tähden auto? Olkoon paino kaikilla sama.
Mersussa käy ihan samalla tavalla olipa vastaantuleva auto 2 tähden tai 5 tähden törmäystestien mukaan, eli huonosti käy.