Saako uskottomuuden paljastaa

keskustelu täynnä, jatkoa

Olen sitä mieltä, että uskottomuus tai uskollisuus on jokaisen oma asia, se on sydämen asia.
Mikä johtaa pettämiseen? Kyllä siihen jokin syy täytyy olla. Ei tällaisissa asioissa voi suoralta kädeltä tuomita ketää.
Niin kuin Pirre siteerasi Raamattua "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi". Mikä kukaan meistä on tuomitsemaan toistemme tekoja?

Vielä tuolta edellisestä ketjusta jäi mieleeni jokun kirjoitus: "Kun pettäjä pettää puolisoaan, mitä hän voikaan tehdä työnantajalleen, naapurilleen ja ystävilleen?"
Mihin ihmeeseen tuokin mielipide perustuu?

137

4182

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mii-su

      työnantajasta,mutta en usko että siihen pettämiseen tarvii välttämättä
      mitään erityistä syytä...

      jos liha on heikko,niin silloin se on.ja sen mukaan on elettävä..
      joillekkin tuo seksi on niin "verissä"etteivät tunnu saavan sitä koskaan tarpeeksi.

      • Tätä mieltä olen

        Valheellinen ja petturi ja onneksi aina jossain vaiheessa jää kiinni siitä .
        Eipä ole halveksitavampaa ihmistä kuin tuollainen epäluotettava tyyppi on sitten nainen tai mies .
        Turhia on hakea syitä ja selitellä Petturi on petturi ja kiero luonne ja ikävä ihminen .
        On hyvä olla kun on rehellinen aina ei tarvii
        lusmuilla ja kierellä ja valehdella aina on oltava reilu ja rehellinen avoin ja ystävällinen
        Näin on näreet

      • Nainen
        Tätä mieltä olen kirjoitti:

        Valheellinen ja petturi ja onneksi aina jossain vaiheessa jää kiinni siitä .
        Eipä ole halveksitavampaa ihmistä kuin tuollainen epäluotettava tyyppi on sitten nainen tai mies .
        Turhia on hakea syitä ja selitellä Petturi on petturi ja kiero luonne ja ikävä ihminen .
        On hyvä olla kun on rehellinen aina ei tarvii
        lusmuilla ja kierellä ja valehdella aina on oltava reilu ja rehellinen avoin ja ystävällinen
        Näin on näreet

        Itselläni oli nuorena petollinen mies ja se on leimannut minut koko loppuelämäkseni,en tahdo uskaltaa luottaa enää kehenkään,omaan sisareenikin meni välit poikki koska hän salaili mieheni suhdetta!

      • mii-su
        Nainen kirjoitti:

        Itselläni oli nuorena petollinen mies ja se on leimannut minut koko loppuelämäkseni,en tahdo uskaltaa luottaa enää kehenkään,omaan sisareenikin meni välit poikki koska hän salaili mieheni suhdetta!

        en minä puolustanut pettäjää,lukekaa uudestaan niin ymmärrätte..ehkä..

      • Tosi-Jortikka
        Tätä mieltä olen kirjoitti:

        Valheellinen ja petturi ja onneksi aina jossain vaiheessa jää kiinni siitä .
        Eipä ole halveksitavampaa ihmistä kuin tuollainen epäluotettava tyyppi on sitten nainen tai mies .
        Turhia on hakea syitä ja selitellä Petturi on petturi ja kiero luonne ja ikävä ihminen .
        On hyvä olla kun on rehellinen aina ei tarvii
        lusmuilla ja kierellä ja valehdella aina on oltava reilu ja rehellinen avoin ja ystävällinen
        Näin on näreet

        Jos saisit siekin joskus ees hiukan entäs sitten??.
        olis se vuan Nami Namia siullekkin voe tokkiinsa.

      • Olivia
        Nainen kirjoitti:

        Itselläni oli nuorena petollinen mies ja se on leimannut minut koko loppuelämäkseni,en tahdo uskaltaa luottaa enää kehenkään,omaan sisareenikin meni välit poikki koska hän salaili mieheni suhdetta!

        yksi epäillyistä joka laittoi "lumipallon vyörymään" ja aiheutti mieheni uskottomuuden oli sisareni. Sisar on niin läheinen että mieheni on varmasti saattanut uskoa hänen valeisiinsa. Sisarellani oli jo kaksi epäonnistunutta avioliittoa takanaan. Ei kestänyt luultavasti katsella meidän ehjää perhettä ja näin ollen on mahdollisesti väittänyt miehelleni että minulla on suhde johonkin mieheen. Eronikin jälkeen sisareni lupasi heti sotkea suhteeni jos löydän jonkun miehen vaikka en ole tehnyt hänelle mitään pahaa. Eikö tuollainen kommentti jo anna aihetta epäilyihin? Arvaan että edellisessä ketjussa se eräs vänkääjä taas takertuu lillukanvarsiin. samanlaista jauhamista kuin ex-mieheni silloinen petoskumppanikin piti. Esim. Ei miehesi rakasta sinua enää jne ja jne....
        Ettei vain olisi sama hyeena liikkeellä täällä palstalla. Taitaa olla itsekin tällä hetkellä miestä vailla:))
        Sitäpaitsi tuo valehteluteoria ei ole lainkaan mahdotonta hänen kohdallaan koska muutkin lähisukulaiset ovat todenneet hänet patologiseksi valehtelijaksi:(

      • aiheutttanut
        Olivia kirjoitti:

        yksi epäillyistä joka laittoi "lumipallon vyörymään" ja aiheutti mieheni uskottomuuden oli sisareni. Sisar on niin läheinen että mieheni on varmasti saattanut uskoa hänen valeisiinsa. Sisarellani oli jo kaksi epäonnistunutta avioliittoa takanaan. Ei kestänyt luultavasti katsella meidän ehjää perhettä ja näin ollen on mahdollisesti väittänyt miehelleni että minulla on suhde johonkin mieheen. Eronikin jälkeen sisareni lupasi heti sotkea suhteeni jos löydän jonkun miehen vaikka en ole tehnyt hänelle mitään pahaa. Eikö tuollainen kommentti jo anna aihetta epäilyihin? Arvaan että edellisessä ketjussa se eräs vänkääjä taas takertuu lillukanvarsiin. samanlaista jauhamista kuin ex-mieheni silloinen petoskumppanikin piti. Esim. Ei miehesi rakasta sinua enää jne ja jne....
        Ettei vain olisi sama hyeena liikkeellä täällä palstalla. Taitaa olla itsekin tällä hetkellä miestä vailla:))
        Sitäpaitsi tuo valehteluteoria ei ole lainkaan mahdotonta hänen kohdallaan koska muutkin lähisukulaiset ovat todenneet hänet patologiseksi valehtelijaksi:(

        miehesi uskottomuutta kuin hän itse!

      • Olivia
        aiheutttanut kirjoitti:

        miehesi uskottomuutta kuin hän itse!

        jokin selvännäkijä vai? Oletko sitä mieltä ettei ihmiset kykene alhaisiin tekoihin halutessaan toisille pahaa?

      • mii-su
        Olivia kirjoitti:

        jokin selvännäkijä vai? Oletko sitä mieltä ettei ihmiset kykene alhaisiin tekoihin halutessaan toisille pahaa?

        ainakin uskon että ihmiset voi olla vaikka kuinka julmia toisilleen!!
        myös omat sisaret...

      • Itsensä MURHA,
        Olivia kirjoitti:

        jokin selvännäkijä vai? Oletko sitä mieltä ettei ihmiset kykene alhaisiin tekoihin halutessaan toisille pahaa?

        sitä ei tee kukaan muu kuin itsemurhaaja itselleen!!!!!Ja tahallaan koska tyerrorisoi läheisiä syyllisyydentunnoilla vielä kuolemansa jälkeenkin ikuisesti!!! EGOISTI!

      • terrorisoida
        Itsensä MURHA, kirjoitti:

        sitä ei tee kukaan muu kuin itsemurhaaja itselleen!!!!!Ja tahallaan koska tyerrorisoi läheisiä syyllisyydentunnoilla vielä kuolemansa jälkeenkin ikuisesti!!! EGOISTI!

        tämänkin keskustelun. Sairas ihminen ja tyhmä olet.Sekä naurettava ja huomionhakuinen. Lisäksi ruma ja lihava. Köyhäkin ja ihmisten hyljeksimä, luultavasti sinulla on paiseita persuuksissa.Tekisit itsemurhan.

      • erittäin älykäs
        terrorisoida kirjoitti:

        tämänkin keskustelun. Sairas ihminen ja tyhmä olet.Sekä naurettava ja huomionhakuinen. Lisäksi ruma ja lihava. Köyhäkin ja ihmisten hyljeksimä, luultavasti sinulla on paiseita persuuksissa.Tekisit itsemurhan.

        puheenvuoro ;D

      • opittu
        erittäin älykäs kirjoitti:

        puheenvuoro ;D

        ....

    • meni pilalle

      häirikön vuoksi.Ikävää ettei asioista voi puhua jos sattuu olemaan erimieltä hänen kanssaan. Silloin alkaa lapsellinen rumba kirjoittajia kohtaan niinkuin näyttää tapahtuneen tuolla aiemmin. Siellä näkyy olevan häirikkökirjoituksia:tyhmää,,,, naurettavaa sairasta ,,yms.
      Pitäisi osata aikuisten palstalla kunnioittaa erilaistakin näkökantaa kuin omansa.

      • ja opi olemaan

        välittämättä provoista ja vastaamatta niihin!

      • Maijuli

        ..?

    • Iili

      Toiset ovat alttiimpia kuin toiset.

      Oman firman juhlissa sen näkee. Ne, jotka eivät tiedä, missä kohtaa pitää panna jarrua päälle ovat aina ne samat. Loput osaavat pitää hauskaa, tanssia, keskustella ja leikillisesti halailla, mutta ei sen enempää.

      Minulla oli miespuolinen työtoveri, joka yritti iskeä jokaisen vähänkään nuoren naisenpuolen firmassa. Kolmen kanssa hän onnistui, ja yhden kanssa hänellä on lapsi. Hän on ollut kolme kertaa naimisissa, ja hänellä on lapsia viiden naisen kanssa. Hän on nyt n. 45-vuotias. Siinä on vähän miettimistä elatusmaksujen kanssa. - Muita samansorttisia oli kolme muuta miestä ja kolme naista. Aina tiesi etukäteen, että juuri tämä sama poppoo päätyy vieraisiin sänkyihin jatkojen jälkeen. (Jatkot yleensä pidettiin jossakin yökerhossa.) Kaikki olivat joko naimisissa tai avoliitossa. Kaikki osasivat normaalisti pitää yllä kunniallisen ihmisen fasaadia. Kaikilla oli lapsia. Tiettävästi he kaikki ovat nyttemmin eronneet.

      • ollikolli-63

        Näin minäkin sitä mietiskelin..
        Yhtä ja toista on matkan varrella mullekin tapahtunut ja sen tason tohinaa pikkujouluissa olen kokenut ja näkenyt ettei paremmasta väliä..
        Ilman sitä "selkärankaa" ja periaatteita olisin nyt ties missä..
        Ei uskalla edes aatella..
        Aika usein on näissä jutuissa viina mukana ja sehän vapauttaa tunnetusti estot ja päästää fantasiat valloilleen..
        Vanhat riidat kaivetaan esille ja lähdetään sit "kostamaan" ..
        Samasta aiheesta naapuri-palstalla tuli esille ns.patologinen mustasukkaisuus missä toinen kuvittelee kumppaninsa pettäneen ja näin oikeuttaa itselleen hmmm.."mielihyvän" kostosta puolisolleen..

        Entä se välikappale tässä draamassa..Mitkä ovat hänen tunteensa kun ehkä onnettomasti kuvitteli pettäjästä ruusuista unelmaa..?
        Vai onko sillä mitään väliä..?

    • Taatto

      Mikään sydämen asia, vaan kropan ja sen tunteman senhetkisen fiiliksen, mikäli kyseessä on ns. pikapano. Kroppa ja tilaisuus sopivassa asetelmassa, se on siinä. Miksi ? Nykyinen kumppanimme on niin läpeensä tuttu ja hänen eroottiset mieltymyksensä hyvinkin tarkkaan tiedossa, joten vaikea on enää hänestä löytää sitä uutuudenviehätystä, joka on se kaiken liikkeellepaneva voima. En todella tarkoita, etteikö kumppaniamme rakastettaisi ja arvostettaisi ja se, että kumppanimme tunnemme on pelkästään hyvä asia. Tämä nyt vain oma kuvitteellinen näkemykseni joka voisi johtaa uskottomuuteen. Sitäpaitsi sitoutumaton pikku kikka joskus on paljon reilumpaa kun vuosikausia kestävä piilosuhde. Se voi sitten olla sitä sydämen asiaa.

      • Olennainen

        kaiken mitä minäki yrittelin, mutta en saanu sanotuksi.
        Olen ollut avioliitossa ulukomaan miehen kanssa ja hänellä oli näitä ruumiin suhteita pilvin pimein, minä olin kuitenkin hänen kuningatar ja lapsia hän myös rakasti yli kaiken.
        Kotimme oli pyhää.
        Multa ei puuttunu mitään.
        Se että sain kuulla näistä seikkailuista ei merkinnyt mulle mitään, koska jo silloin kun menin avioliittoon hänen kanssaan tiesin sen etten ole ainoa nainen, muuta kuin siinä että olen hänen lastensa äiti ja hänen sydämensä nainen.

      • Niin se taitaa olla

        Olet aika paljon oikeassa minunkin mielestäni.
        Tilaisuus tekee varkaan tässäkin asiassa.
        Niinpä, sydämen asia se on silloin, kun uskottomuus jatkuu vuosia, jopa vuosikymmeniä saman ihmisen kanssa.
        Mutta ihmettelen vaan, onko silloin enää uskottomuutta? Mitä se silloin on?
        Oma äitini kertoi vanhuksena minulle, tyttärelleen, että hänellä oli 20 vuotta kestänyt suhde mieheen, joka oli naimisissa, ja joka päättyi vasta miehen kuolemaan.
        Olin ihmeissäni, olin vihainen, olin tuomitseva.
        Mutta sitten tajusin kun olin rauhassa kuukausia miettinyt tätä "paljastusta", että äitinihän rakasti tätä miestä. Minun isäni ei ollut hänen suuri rakkautensa, vaan tämä toinen ihminen.
        He olivaat yhtä. En voi tuomita. Ei kukaan voi tuomita kahden sydämen välisiä asioita, se vain OVAT.

      • Taatto
        Olennainen kirjoitti:

        kaiken mitä minäki yrittelin, mutta en saanu sanotuksi.
        Olen ollut avioliitossa ulukomaan miehen kanssa ja hänellä oli näitä ruumiin suhteita pilvin pimein, minä olin kuitenkin hänen kuningatar ja lapsia hän myös rakasti yli kaiken.
        Kotimme oli pyhää.
        Multa ei puuttunu mitään.
        Se että sain kuulla näistä seikkailuista ei merkinnyt mulle mitään, koska jo silloin kun menin avioliittoon hänen kanssaan tiesin sen etten ole ainoa nainen, muuta kuin siinä että olen hänen lastensa äiti ja hänen sydämensä nainen.

        Osasit suhtautua tilanteeseen Sinua itseäsi rauhoittavalla tavalla. Korostan vielä, että kaikinpuolin tyydyttävästä ja eroottista jännitystä puolin ja toisin tuottavasta liitosta ei ole tarvetta lähteä aidan taakse. Voi liitto toki olla myös seksuaalisesti toimeton ja silti molemmille riittävästi virikkeitä antavaa. Välimuotojakin on pilvin pimein. Älkäämme turhia kikkailko.

      • platoninen

        uskottomuus, joka on aviosuhteessa paljon hankalampi juttu kuin joku yksittäinen fyysinen sortuminen vieraaseen sänkyyn ilman mitään henkistä juttua.
        Olen seurannut läheltä maalla asuvaa aviossa olevaa veljeäni, joka on niin kiinni erään naapurin naisen kanssa toisiinsa. Ovat vuosia pitäneet ihan liian läheistä naapuruussuhdetta kaikenlaisten asioiden takia. Menee usein naurettavuuksiin asti, mutta minkäs teet, kaikki on vaan naapuriapua. On hänelle jo siitä kerran ääneen ihmetelty, mutta jos hän itse ei näe siinä mitään outoa, niin ei siinä neuvot auta. Vaimo on fiksu ja tajuaa varmasti ilman meidän kommenttejakin.

      • Pirjo__
        platoninen kirjoitti:

        uskottomuus, joka on aviosuhteessa paljon hankalampi juttu kuin joku yksittäinen fyysinen sortuminen vieraaseen sänkyyn ilman mitään henkistä juttua.
        Olen seurannut läheltä maalla asuvaa aviossa olevaa veljeäni, joka on niin kiinni erään naapurin naisen kanssa toisiinsa. Ovat vuosia pitäneet ihan liian läheistä naapuruussuhdetta kaikenlaisten asioiden takia. Menee usein naurettavuuksiin asti, mutta minkäs teet, kaikki on vaan naapuriapua. On hänelle jo siitä kerran ääneen ihmetelty, mutta jos hän itse ei näe siinä mitään outoa, niin ei siinä neuvot auta. Vaimo on fiksu ja tajuaa varmasti ilman meidän kommenttejakin.

        Uskottomuus yhden yön juttuja pikkujouluissa ja työmatkoilla yms. Satunnaisia öitä vieraissa sängyissä.

        Kun suhde kestää vuosia ja taas vuosia, silloin se on rakkautta. Eikä sitä käännetä off-asentoon niin vaan.

        Niin kävi minun avioliitossani. Mieheni todella rakastui toiseen naiseen. siis TODELLA. Heidän salaista rakkauttaan kesti viisi vuotta.Kun se paljastui, ensin se itketti, sitten se suututti, vihastutti. Mutta uskokaa tai älkää, ymmärsin heitä. Erottiin, he menivät naimisiin ja ovat onnellisia. En minä koskaan sellaista onnea olisi osannut miehelleni antaa. Miksi olisin raivonnut ja pitänyt väkisin kiinni? Sellainen on tyhmää, itsekeskeistä ja narsistista.

    • Marion.T

      että kaikki pettävät, näissä kirjoituksissa (tarkoitan myös edellistä kirjoitusta aiheesta joka sai punaisen pallukan)kuitenkin on suuri osa niitä jotka ovat pettäneet tai ainakin valmiita pettämään.

      Onhan muitakin en tokikaan yleistä, ja tietenkin tälläinen juttu houkuttelee juuri niitä jotka eivät pettämistä niin kovin pahana asiana pidä.
      Omatunto puhdistuu parahaiten sillä että yrittää tehdä asiasta hyvin arkisen samalla tapaa kuin lapset että "enhän mä muuten mutta kun noi toisetkin" tyyiin.

      Suoraan sanoen en ymmärrä koko asiaa, kyllähän noita tilaisuuksia varmaan kaikille tulee, en kiellä etteikö olisi tullut minullekin.
      Olen kuitenkin sitä mieltä että sen jälkeen , en enää voisi katsoa puolisoani silmiin enkä pystyisi elmään sellaisessa valheessa.

      Mitä niin ihmeellistä ja mahdottoman ihanaa on hypätä sänkyyn jonkun vieraan kanssa?
      Eikö kotona ole enää lainkaan mielikuvitusta?
      Onko se sexi NIIN mahdottoman tärkeätä, että sitä pitää päästä mahdollisimman monen kanssa harrastamaan.

      Juuri tuon viimeisen asia takia, olen sitä mieltä että olisi hyvä nuorena mennä ja kokeilla, ettei sitten enää avioliitossa tarvitsisi alkaa suremaan elämätöntä irto-seksielämäänsä.

      Eikä koskaan kannata mennä avioliittoon ellei sitten ole ihan varma siitä, että haluaa tämän ihmisen kanssa olla uskollisesti lopun elämäänsä.
      Ainahan ei käy kuten uskomme, mutta jos on epäilyksiä niin silloin on paras perua ne häät ja olla pistämättä palloa omaan ja toisen jalkaan...ennenkin on liian myöhäistä.

      Jos mieheni pettäisi minua, niin se olisi tämän avioliiton loppu, en voisi antaa anteeksi itsellenikään niin miten sitten miehelleni.
      Kunnioitan niitä arvoja joita minulla itselläni on.

      Isälläni oli tyttöystävä vuosikausia ja me kyllä siitä tiesimme, mutta äiti piti kulissia yllä onnellisesta avioliitosta. Minä en niin tekisi.

      Pettäminen on aina väärin, jokaisessa tapauksessa, ei ole selittämistä siinä että vaimo on kylmä tai mies on kylmä.
      Silloin kannattaa aina katsoa peiliin, ja miettiä mikä on vialla, uskoisin että omalla käytöksellä on paljon tekemistä sen kanssa miten myös makuuhuoneessa menee.

      Nykyään kun seksiä tulee joka tuutista ja sivusuhteet ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus, voi usea vanhempikin ihminen innostua, että tämähän onkin sitä uutta ihanaan vapaata maailmaa.
      Uskoisin että suurin osa kuitenkin jossakin määrin katuu pettämistään, tai sitten ihminen on todella itsekäs.

      Jos olisin vapaa nainen, varmasti katsastaisin miestarjonnan aika tarkkaan, enhän toki ole mikään nunna...
      Avioliitto eikä edes avoliitto enää koskaan tulisi minun kohdallani ajankohtaiseksi, olisin taatusti vapaa lopun elämääni.

      Mutta olen tyytyväinen olooni vaimona, rakastajattarena hmm... ja kodinhoitajana ja kaikki saman miehen kanssa :))

      Itse asiasta siitä - saako uskottomuuden paljastaa, olen kahta mieltä, itse kyllä haluan että minulle välittömästi se kerrottaisi vaikka sitten kenen taholta hyvänsä, mutta itse katsoisin ensin sen että onko petetty ihminen tarpeeksi vahva kestämään tiedon.

      En huutelisi asiaa ainakaan julkisesti enkä vahingonilosta.

      • Taatto

        Tuo oli ryhdikkään naisen tekstiä. Jäin kuitenkin pikkuisen pohtimaan kohtaa, jossa totesit:

        Pettäminen on aina väärin, jokaisessa tapauksessa, ei ole selittämistä siinä että vaimo on kylmä tai mies on kylmä.

        No hyvä, ken sitten noissa puitteissa on rakastava ja uskollinen niin ansaitsevat taatusti toisensa.

      • Maija M

        Mun arvoni ja periaatteeni ovat samat kuin Sinulla.
        Mieheni jäi kiinni syrjähypystä.
        Olin jo jonkin aikaa ihmetellyt hänen käytöstään, mutta en todellakaan voinut uskoa että hänellä olisi joku toinen.
        Kun sain tietää sen todeksi, minun maailmani romahti olin valmis luovuttamaan paikkani tälle ihastukselle.
        Mieheni oli helpottunut siitä että jäi kiinni, hän ei missään nimessä halunnut luopua minusta. Annoin anteeksi, mutta avioliittoomme tuli särö, sähkötekniikassa puhutaan neitsytkäyrästä joka on ainutkertainen, meidän liittomme oli ollut täydellinen, nyt siinä oli särö.
        Kestää aikansa ennenkuin pystyn luottamaan mieheeni.
        Ajan kanssa tuo särö hioutuu huomaamattomaksi, tästä on vaikea löytää mitään opetusta, mutta sen vuoksi on anteeksianto, ihminen ei ole koskaan täydellinen.

      • Marion.T
        Taatto kirjoitti:

        Tuo oli ryhdikkään naisen tekstiä. Jäin kuitenkin pikkuisen pohtimaan kohtaa, jossa totesit:

        Pettäminen on aina väärin, jokaisessa tapauksessa, ei ole selittämistä siinä että vaimo on kylmä tai mies on kylmä.

        No hyvä, ken sitten noissa puitteissa on rakastava ja uskollinen niin ansaitsevat taatusti toisensa.

        sitä, että silloin on se peiliin katsomisen paikka.

        Jos mies ei puhu eikä pussaa vaan käy kimppuun kylmiltään, ja vain omaa itseänsä ajatellen, niin varmasti naisesta silloin tulekin "kylmä". Silloin mies on valmis menemään toisen naisen syliin saadakseen sitä lämpöä, mutta ei ajattele ollenkaan että se lämpö löytyisi myös kotoa, jos siihen vähän aikaa uhraisi.

        Sama pätee miehen kanssa, jos mies on kylmä niin joskus ongelma voi olla ihan siinä että varsinkin vanhemmalla miehellä ei enää peli pelitä, ja hän peittää sen siihen "kylmyyteen" eikä kehtaa edes vaimolle kertoa ettei yksinkertaisesti pysty.

        Silloinkin on se peiliin katsomisen paikka molemmilla, jos vaimo tietää mistä on kyse, niin hän yleensä pystyy ymmärtämään ja useimmiten lääkäri pystyy autamaan tuollaisissa asioissa.

        Tarkoitin siis sitä molemminpuolista avoimuutta, kahden suhteessa on aina kaksi, kumpikaan ei saisi olla liian ujo, häpeilevä tai tyytyä vain kärsimään, jos kerran asialle voisi jotakin tehdä, ja useimmiten voikin.
        Jos puolisot todella rakastavat ja kunnioittavat toinen toisiaan, ja toistensa tunteita, niin aina on myös tie siihen parempaan.

      • Marion.T
        Maija M kirjoitti:

        Mun arvoni ja periaatteeni ovat samat kuin Sinulla.
        Mieheni jäi kiinni syrjähypystä.
        Olin jo jonkin aikaa ihmetellyt hänen käytöstään, mutta en todellakaan voinut uskoa että hänellä olisi joku toinen.
        Kun sain tietää sen todeksi, minun maailmani romahti olin valmis luovuttamaan paikkani tälle ihastukselle.
        Mieheni oli helpottunut siitä että jäi kiinni, hän ei missään nimessä halunnut luopua minusta. Annoin anteeksi, mutta avioliittoomme tuli särö, sähkötekniikassa puhutaan neitsytkäyrästä joka on ainutkertainen, meidän liittomme oli ollut täydellinen, nyt siinä oli särö.
        Kestää aikansa ennenkuin pystyn luottamaan mieheeni.
        Ajan kanssa tuo särö hioutuu huomaamattomaksi, tästä on vaikea löytää mitään opetusta, mutta sen vuoksi on anteeksianto, ihminen ei ole koskaan täydellinen.

        jättää varmaan aina jäljen avioliittoon.

        Olet rohkea nainen kun uskallat vielä yrittää pettämisestä huolimatta, minä en varmasti siihen pystyisi. Tuntuisi että se jäisi ikuisiksi ajoiksi hiertämään välejä.

        Kuitenkin se anteeksianto on monissa tapauksissa ihan paikallaan - mehän olemme kuitenkin erehtyväisiä ihmisiä.
        Toivon että miehesi oppi kerrasta, ja elätte onnellisina yhdessä.

      • Taatto
        Marion.T kirjoitti:

        sitä, että silloin on se peiliin katsomisen paikka.

        Jos mies ei puhu eikä pussaa vaan käy kimppuun kylmiltään, ja vain omaa itseänsä ajatellen, niin varmasti naisesta silloin tulekin "kylmä". Silloin mies on valmis menemään toisen naisen syliin saadakseen sitä lämpöä, mutta ei ajattele ollenkaan että se lämpö löytyisi myös kotoa, jos siihen vähän aikaa uhraisi.

        Sama pätee miehen kanssa, jos mies on kylmä niin joskus ongelma voi olla ihan siinä että varsinkin vanhemmalla miehellä ei enää peli pelitä, ja hän peittää sen siihen "kylmyyteen" eikä kehtaa edes vaimolle kertoa ettei yksinkertaisesti pysty.

        Silloinkin on se peiliin katsomisen paikka molemmilla, jos vaimo tietää mistä on kyse, niin hän yleensä pystyy ymmärtämään ja useimmiten lääkäri pystyy autamaan tuollaisissa asioissa.

        Tarkoitin siis sitä molemminpuolista avoimuutta, kahden suhteessa on aina kaksi, kumpikaan ei saisi olla liian ujo, häpeilevä tai tyytyä vain kärsimään, jos kerran asialle voisi jotakin tehdä, ja useimmiten voikin.
        Jos puolisot todella rakastavat ja kunnioittavat toinen toisiaan, ja toistensa tunteita, niin aina on myös tie siihen parempaan.

        Hyvin perusteltu.

      • mii-su
        Marion.T kirjoitti:

        jättää varmaan aina jäljen avioliittoon.

        Olet rohkea nainen kun uskallat vielä yrittää pettämisestä huolimatta, minä en varmasti siihen pystyisi. Tuntuisi että se jäisi ikuisiksi ajoiksi hiertämään välejä.

        Kuitenkin se anteeksianto on monissa tapauksissa ihan paikallaan - mehän olemme kuitenkin erehtyväisiä ihmisiä.
        Toivon että miehesi oppi kerrasta, ja elätte onnellisina yhdessä.

        sellainen asia jää aina siihen hiertämään.ei sitä koskaan unohda.
        minä kun olen kokenut saman,voin omasta kokemuksesta sanoa,että kyllä se tulee aina uudestaan ja uudestaan jatkuvasti mieleen.

        luottamus ei palaa enää ikinä ennalleen.
        sitä ajattelee,että jos on kerran sen tehnyt,voi tehdä toistekkin!

      • Maija M
        Marion.T kirjoitti:

        jättää varmaan aina jäljen avioliittoon.

        Olet rohkea nainen kun uskallat vielä yrittää pettämisestä huolimatta, minä en varmasti siihen pystyisi. Tuntuisi että se jäisi ikuisiksi ajoiksi hiertämään välejä.

        Kuitenkin se anteeksianto on monissa tapauksissa ihan paikallaan - mehän olemme kuitenkin erehtyväisiä ihmisiä.
        Toivon että miehesi oppi kerrasta, ja elätte onnellisina yhdessä.

        tarvita vaan rakkautta, halua ja tahtoa rakastaa ehdoitta.
        Uskon myös että sinäkin tosipaikan edessä et olisi valmis luopumaan miehestäsi, yhteisestä isovanhemmuudestanne, jäähän elämästä muitakin jälkiä jotka haalistuu ajan kanssa.

      • Arska
        Marion.T kirjoitti:

        sitä, että silloin on se peiliin katsomisen paikka.

        Jos mies ei puhu eikä pussaa vaan käy kimppuun kylmiltään, ja vain omaa itseänsä ajatellen, niin varmasti naisesta silloin tulekin "kylmä". Silloin mies on valmis menemään toisen naisen syliin saadakseen sitä lämpöä, mutta ei ajattele ollenkaan että se lämpö löytyisi myös kotoa, jos siihen vähän aikaa uhraisi.

        Sama pätee miehen kanssa, jos mies on kylmä niin joskus ongelma voi olla ihan siinä että varsinkin vanhemmalla miehellä ei enää peli pelitä, ja hän peittää sen siihen "kylmyyteen" eikä kehtaa edes vaimolle kertoa ettei yksinkertaisesti pysty.

        Silloinkin on se peiliin katsomisen paikka molemmilla, jos vaimo tietää mistä on kyse, niin hän yleensä pystyy ymmärtämään ja useimmiten lääkäri pystyy autamaan tuollaisissa asioissa.

        Tarkoitin siis sitä molemminpuolista avoimuutta, kahden suhteessa on aina kaksi, kumpikaan ei saisi olla liian ujo, häpeilevä tai tyytyä vain kärsimään, jos kerran asialle voisi jotakin tehdä, ja useimmiten voikin.
        Jos puolisot todella rakastavat ja kunnioittavat toinen toisiaan, ja toistensa tunteita, niin aina on myös tie siihen parempaan.

        Jos nainen on kylmä, vika on miehessä, ja jos mies on kylmä, vika on silloinkin miehessä?

      • Arvot ja anteeksianto
        Maija M kirjoitti:

        Mun arvoni ja periaatteeni ovat samat kuin Sinulla.
        Mieheni jäi kiinni syrjähypystä.
        Olin jo jonkin aikaa ihmetellyt hänen käytöstään, mutta en todellakaan voinut uskoa että hänellä olisi joku toinen.
        Kun sain tietää sen todeksi, minun maailmani romahti olin valmis luovuttamaan paikkani tälle ihastukselle.
        Mieheni oli helpottunut siitä että jäi kiinni, hän ei missään nimessä halunnut luopua minusta. Annoin anteeksi, mutta avioliittoomme tuli särö, sähkötekniikassa puhutaan neitsytkäyrästä joka on ainutkertainen, meidän liittomme oli ollut täydellinen, nyt siinä oli särö.
        Kestää aikansa ennenkuin pystyn luottamaan mieheeni.
        Ajan kanssa tuo särö hioutuu huomaamattomaksi, tästä on vaikea löytää mitään opetusta, mutta sen vuoksi on anteeksianto, ihminen ei ole koskaan täydellinen.

        Minäkin olisin voinut kirjoittaa noin niin kuin sinä.
        Mutta minun tarinani jatkui vielä:
        Annoin anteeksi ja "täydellinen" liittomme jatkui. Luotin mieheeni täysin taas muutaman vuoden kuluttua.
        Sitten hän petti taas. Ja taas. Ja taas.
        Ja aina annoin anteeksi. Aloin katsella hänen menemisiään läpi sormien.
        Vasta se toi helpotuksen, kun rakkaus sammui.
        Mutta sitä helvettiä kesti 10 vuotta.
        Vasta nyt, 5-kymppisenä olen täysin toipunut ja elän onnellista elämää. Harmittaa ne vuodet, jotka meni hukkaan rakastaessa miestä, joka ei ollut rakkauden arvoinen.

      • jaanamaikki

        Kerrankin olen kanssasi täysin samaa mieltä!

      • jaanamaikki
        Taatto kirjoitti:

        Tuo oli ryhdikkään naisen tekstiä. Jäin kuitenkin pikkuisen pohtimaan kohtaa, jossa totesit:

        Pettäminen on aina väärin, jokaisessa tapauksessa, ei ole selittämistä siinä että vaimo on kylmä tai mies on kylmä.

        No hyvä, ken sitten noissa puitteissa on rakastava ja uskollinen niin ansaitsevat taatusti toisensa.

        Jos vaimosi on kylmä sinua kohtaan ota selville miksi?

      • mistä päättelet
        jaanamaikki kirjoitti:

        Jos vaimosi on kylmä sinua kohtaan ota selville miksi?

        että hänen vaimonsa olisi kylmä? Miksi käännät aina asiat henklökohtaisiksi kun niistä voisi puhua yleisellä tasolla.

        Tuonkin olisit voinut laatia toisenlaiseen sävyyn, niin keskustelu olisi sopuisampaa. Esim: "jos jollakin on kylmä vaimo niin pitäisi ottaa selville miksi?"

        Noilla hyökkäävillä ja perusteettomilla kannanotoillasi teet keskusteluista riitelyitä, miksi?

      • Marion.T
        Arska kirjoitti:

        Jos nainen on kylmä, vika on miehessä, ja jos mies on kylmä, vika on silloinkin miehessä?

        kuvaamaan tilannetta jota tarkoitan.

        Sanotaan että väärinkäsitys on se sana joka kuvaa tilannetta parhaiten.
        Jos vaimo ei saa suutansa auki siitä ettei mies huomioi häntä tarpeeksi, on vaimossakin yhtä lailla vikaa suhteen viilenemiseen, jos siis viasta puhutaan.

        Suhteeseen tarvitaan kaksi, yksin ei kukaan pysty suhdetta rakentamaan.

        Jos taas on sairaus joka vie potenssin, niin eihän se hyvänen aika miehen VIKA ole.

        Miksi aina vain haetaan syyllistä, vaikka voisi katsoa omaan itseensä ja lähteä sieltä uudistamaan sitä viilennyttä suhdetta.

        Ainahan on helppo sanoa että ei se minun syyni ole, mutta kuinka usein uskallamme myöntää, että kyllä sitä voi olla parantamisen varaa myös omassa käyttäytymisessämme.

        Seksielämä on kahden toisiaan rakastavan ihmisen YHTEINEN asia.
        Terapeutille voi tietenkin mennä jos uskoo että sieltä apua saa, itse en oikein usko sellaiseen apuun, mutta sille joka siihen uskoo voi siitä myös hyötyä olla.

        Mielestäni jos salarakkaan ottaa, niin sitten se myös itse pitäisi uskaltaa kummppanilleen kertoa.
        Piilottelu on raukkamaista.

        Mutta tämähän on vain minun henkilökohtainen mielipiteeni, ja en suinkaan väitä olevani oikeassa.

      • jaanamaikki
        mistä päättelet kirjoitti:

        että hänen vaimonsa olisi kylmä? Miksi käännät aina asiat henklökohtaisiksi kun niistä voisi puhua yleisellä tasolla.

        Tuonkin olisit voinut laatia toisenlaiseen sävyyn, niin keskustelu olisi sopuisampaa. Esim: "jos jollakin on kylmä vaimo niin pitäisi ottaa selville miksi?"

        Noilla hyökkäävillä ja perusteettomilla kannanotoillasi teet keskusteluista riitelyitä, miksi?

        Tuohan oli vain yleinen neuvo,miksi aina otat kaiken henkilökohtaisesti ;DD

      • neuvosi
        jaanamaikki kirjoitti:

        Tuohan oli vain yleinen neuvo,miksi aina otat kaiken henkilökohtaisesti ;DD

        sitten yleisesti äläkä osoittaen jollekin.

      • jaanamaikki
        neuvosi kirjoitti:

        sitten yleisesti äläkä osoittaen jollekin.

        on sama kuin yleisesti ;DD

      • olit osoittanut Taatolle
        jaanamaikki kirjoitti:

        on sama kuin yleisesti ;DD

        eikä muuksi muutu vaikka kuinka yrität nyt kiemurrella.

      • jaanamaikki
        olit osoittanut Taatolle kirjoitti:

        eikä muuksi muutu vaikka kuinka yrität nyt kiemurrella.

        Koen ehkä Taaton uskottomien miesten puolustelukerhon edustajana ja yleisnikkinä siis ;D

      • selitys se
        jaanamaikki kirjoitti:

        Koen ehkä Taaton uskottomien miesten puolustelukerhon edustajana ja yleisnikkinä siis ;D

        on tuokin...

      • jaanamaikki
        selitys se kirjoitti:

        on tuokin...

        Itse olin uskoton matkatöissä oleva aviomies 20 vuotta joten tunnen puolustusmekanismit jo hajusta ;D

      • Siis mielestäsi
        Taatto kirjoitti:

        Hyvin perusteltu.

        lastesi äitiä saa pettää kunhan et joudu kiinni?

      • Taatto
        Siis mielestäsi kirjoitti:

        lastesi äitiä saa pettää kunhan et joudu kiinni?

        Toi tommonen kommentti on.

    • Angiina

      Kun puhutaan pettämisestä, rakkaudesta, avioliitoista, seksistä tai ylipäätään sellaisesta, mikä liittyy kahden ihmisen väliseen suhteeseen, olisi aina muistettava eräs seikka. Nimittäin se, että viime kädessä jokaista parisuhdetta on mahdollista tarkastella ainoastaan parisuhteen omaa menneisyyttä ja oletettua tulevaisuutta vasten; eli kunkin parisuhteen omassa kontekstissa.

      • Pirre*

        tosiaan kummalliselta, että joku ulkopuolinen tietäisi niin tarkkaan jonkun parin arjen, että voi mennä siitä sanomaan oikeastaan mitään, joko kehumaan tai tuomitsemaan...kaikki tulkinnat ovat tietenkin peräisin v a i n omista tunteista ( ja mistä voimme tietää mitä sen toisen ihmisen sisällä tunnetasolla liikkuu), koetusta- ja eletystä elämästä ja opituista arvoista peräisin, jotka eivät välttämättä ole yksyhteen arvostelun kohteen kanssa...minusta silloin arvotamme omilla arvoillamme toisen ihmisen....

        On muistettava.. että kun menee sorkkimaan millään tavalla toisten keskinäistä elämää, että ne toiselle tyrkytetyt arvot ovat omista lähtökohdista peräisin ja on suorastaan loukkaavaa mennä niitä oikeina toiselle tyrkyttämään, se epäkohteliasta ja -korrektia..

        Taisi tulla tautonomiaakin..mutta tulkoon..

      • jaanamaikki
        Pirre* kirjoitti:

        tosiaan kummalliselta, että joku ulkopuolinen tietäisi niin tarkkaan jonkun parin arjen, että voi mennä siitä sanomaan oikeastaan mitään, joko kehumaan tai tuomitsemaan...kaikki tulkinnat ovat tietenkin peräisin v a i n omista tunteista ( ja mistä voimme tietää mitä sen toisen ihmisen sisällä tunnetasolla liikkuu), koetusta- ja eletystä elämästä ja opituista arvoista peräisin, jotka eivät välttämättä ole yksyhteen arvostelun kohteen kanssa...minusta silloin arvotamme omilla arvoillamme toisen ihmisen....

        On muistettava.. että kun menee sorkkimaan millään tavalla toisten keskinäistä elämää, että ne toiselle tyrkytetyt arvot ovat omista lähtökohdista peräisin ja on suorastaan loukkaavaa mennä niitä oikeina toiselle tyrkyttämään, se epäkohteliasta ja -korrektia..

        Taisi tulla tautonomiaakin..mutta tulkoon..

        Kuulostaisiko vähän petetyn puolustuspuheelta?

      • petetyn
        jaanamaikki kirjoitti:

        Kuulostaisiko vähän petetyn puolustuspuheelta?

        puolustuspuheelta vaan asialliselta kannanotolta. Samaa odottaisi sinulta.

      • Pirre*
        jaanamaikki kirjoitti:

        Kuulostaisiko vähän petetyn puolustuspuheelta?

        puolustusta petetty (viaton) osapuoli tarvitsee..:)

        Tarkoitin sanoa, että meidän tulisi kunnioittaa enemmän toisiamme, niin ettemme omista lätökohdistamme lähde mestaroimaan kenenkään parisuhdetta..

      • jaanamaikki
        Pirre* kirjoitti:

        puolustusta petetty (viaton) osapuoli tarvitsee..:)

        Tarkoitin sanoa, että meidän tulisi kunnioittaa enemmän toisiamme, niin ettemme omista lätökohdistamme lähde mestaroimaan kenenkään parisuhdetta..

        Auttaminen ja neuvominen on oikein jos sen tekee hyvässä tarkoituksessa,ei ilkeilymielessä,eikö?

      • Pirre*
        jaanamaikki kirjoitti:

        Auttaminen ja neuvominen on oikein jos sen tekee hyvässä tarkoituksessa,ei ilkeilymielessä,eikö?

        mielestäsi ole silloin epäkunnioittava toista ihmistä kohtaan, jos arvioit hänet pelkästään omien (opittujen, perittyjen, luettujen) elämän arvojesi mittarilla,?

        Mielestäni kukaan ei voi olla se toinen niin syvästi, että voi mennä päätäpahkaa neuvomaan tai opastamaan häntä, ainakaan tällaisissa henkimualiman asioissa, minä ainakin loukkaantuisin perinjuurin..

        Hyvässä tarkoituksessa on tehty niin paljon pahaa, ettei tosikaan..Hitlerikin tarkoitti pohjimmiltaan vain hyvää...

      • jaanamaikki
        Pirre* kirjoitti:

        mielestäsi ole silloin epäkunnioittava toista ihmistä kohtaan, jos arvioit hänet pelkästään omien (opittujen, perittyjen, luettujen) elämän arvojesi mittarilla,?

        Mielestäni kukaan ei voi olla se toinen niin syvästi, että voi mennä päätäpahkaa neuvomaan tai opastamaan häntä, ainakaan tällaisissa henkimualiman asioissa, minä ainakin loukkaantuisin perinjuurin..

        Hyvässä tarkoituksessa on tehty niin paljon pahaa, ettei tosikaan..Hitlerikin tarkoitti pohjimmiltaan vain hyvää...

        Vanhempani usein neuvoivat minua ärsyttävän paljon ja (kuten siihen aikkaan luulin #hyvää tarkoittaen " omalta kannaltaan) OMIEN kokemuksiensa perusteella,usein muutamia vuosia/vuosikymmeniä jälkeenpäin huomasin heidän olleen oikeassa ;D

      • jaanamaikki
        Pirre* kirjoitti:

        mielestäsi ole silloin epäkunnioittava toista ihmistä kohtaan, jos arvioit hänet pelkästään omien (opittujen, perittyjen, luettujen) elämän arvojesi mittarilla,?

        Mielestäni kukaan ei voi olla se toinen niin syvästi, että voi mennä päätäpahkaa neuvomaan tai opastamaan häntä, ainakaan tällaisissa henkimualiman asioissa, minä ainakin loukkaantuisin perinjuurin..

        Hyvässä tarkoituksessa on tehty niin paljon pahaa, ettei tosikaan..Hitlerikin tarkoitti pohjimmiltaan vain hyvää...

        Hitlerin esimerkiksi ottaminen osoittaa erittäin huonoa arvostelukykyä ;D

      • Mirjami***
        jaanamaikki kirjoitti:

        Hitlerin esimerkiksi ottaminen osoittaa erittäin huonoa arvostelukykyä ;D

        Kyllä se vaan on niin, (siis minun mielestäni) että kukaan muu kuin itse ei tiedä pettämisen ja pettämättä jättämisen taustoja. Joten ne neuvot ja opastuksenkin voisi jättää ihan asianomaisille itselleen. On niin helppo katsella ulkoapäin tilanteita ja sanoa, että noin ja noin pitäisi tehdä. On parempi että jokainen hoitaa omat asiansa.

      • jaanamaikki
        Mirjami*** kirjoitti:

        Kyllä se vaan on niin, (siis minun mielestäni) että kukaan muu kuin itse ei tiedä pettämisen ja pettämättä jättämisen taustoja. Joten ne neuvot ja opastuksenkin voisi jättää ihan asianomaisille itselleen. On niin helppo katsella ulkoapäin tilanteita ja sanoa, että noin ja noin pitäisi tehdä. On parempi että jokainen hoitaa omat asiansa.

        Siis mielestäsi ei myöskään terapeutteja,nuorisoneuvijia tai psykologeja tarvita,kaikki vaan hoitakoon omat asiansa ;D

      • Pirre*
        jaanamaikki kirjoitti:

        Vanhempani usein neuvoivat minua ärsyttävän paljon ja (kuten siihen aikkaan luulin #hyvää tarkoittaen " omalta kannaltaan) OMIEN kokemuksiensa perusteella,usein muutamia vuosia/vuosikymmeniä jälkeenpäin huomasin heidän olleen oikeassa ;D

        ihan eri asia se..;DD

      • Pirre*
        jaanamaikki kirjoitti:

        Hitlerin esimerkiksi ottaminen osoittaa erittäin huonoa arvostelukykyä ;D

        korkeintaan sen, että pitää vääntää rautalangasta malli..;DD

      • jaanamaikki
        Pirre* kirjoitti:

        korkeintaan sen, että pitää vääntää rautalangasta malli..;DD

        sinulle ;DD

      • Pirre*
        jaanamaikki kirjoitti:

        sinulle ;DD

        minä mallin tarvviin;DD?

      • jaanamaikki
        Pirre* kirjoitti:

        minä mallin tarvviin;DD?

        Minäkun en osaa kirjoitta ajattelukielelläsi= savo;DD

      • Pirre*
        jaanamaikki kirjoitti:

        Minäkun en osaa kirjoitta ajattelukielelläsi= savo;DD

        sinnuu ymmärrän.., pai pai paitaressukka ;DD, nyt nurmikko huutaa jo töihin, moi vaan ja yritettään ymmärttee, vaikka ei aina ymmärrettäskkää..:D

    • Nimimerkki

      Alempaa uskottomuuden paljastamiskeskustelua seuranneena olen pannut merkille mielenkiintoisia seikkoja keinotekoisista syistä ja periaatteista, jotka estävät kertomasta petetylle. Olen koonnut tähän muutamia:

      1. Pettäminen ei ole rikos. Osa nostaa kertomisen kynnyksen asioihin, jotka ovat rikoksia.

      --> Ilmeisesti "rikos" tarkoittaa niin vakavaa tekoa, josta on kerrottava. Avotulen tekeminen toisen maille on rikos. Hmm... Ei ole minusta niin vakava asia, että tulisi kertoa, varsinkaan jos tulen tehnyt porukka lopettaa tuhostamisen ennen vahingon syntymistä. Huomaamme, että kertomisen rajaaminen sillä perusteella, että onko jokin teko rikos vai ei, on keinotekoinen, tökerö ja tehoton. Ei lainkaan tarkoituksenmukaista.

      2. Pettämisestä kertominen on puuttumista toisten yksityiselämään.

      --> No voi hyvänen aika, niinhän monissa rikosasioissa todistaminenkin on! Me puutumme jatkuvasti toistemme elämään, ja niin meidän tuleekin puuttua, jos yhtään välitämme toisistamme.

      3. Kertominen voi laukaista petetyssä negatiivisia tunnetiloja ja aiheuttaa ikäviä lieveilmiöitä, kuten väkivaltaa.

      --> Minkä ikävän asian kertominen ei näin tekisi?

      4. Pettämisen paljastaja on juorukello, joka kerää vihamiehiä ja jonka motiiveja punnitaan.

      --> No, ensinnäkin tulee mieleen mahdollisuus tehdä paljastus anonyymisti esim. kirjeellä. Ongelmaksi tosin saattaa tällöin muodostua sellaisen kirjallisen todisteaineiston kerääminen, joka vakuuttaa petetyn ilman että tämä saa kuulla sen face-to-face.

      Tuo juorukello-jurputus on taas puolestaan sellaista perus-nuoriso-tv-ohjelman ja Kysy Kirstiltä-palstan turhaa leukojen lonksuttelua ettei paremmasta väliä. Ihmiset, te varmasti tunnistatte rehellisen ja suoraselkäisen ihmisen kun sellaisen näette. Te tiedätte paremmin. Jos joku poistaa valheen ja petoksen sumuverhon silmienne edestä, tottakai te kiitätte häntä.

      --------------------------------

      Summa summarum: En ole lukenut vielä ainoatakaan järkevää perustetta sille, ettei pettämisestä saisi/voisi/pitäisi kertoa viipymättä. Onko joku muu?

      • jaanamaikki

        Olen iloinen että aikoinani itse kerroin vaimolleni pettäneeni häntä matkatöissä ollessani,siihen minua kehoitti isäni joka siis "puuttui asioihimme" ystävänä,tulos on että avioreron jälkeen olemme pysyneet vaimoni kanssa ystävinä.

      • Pirre*
        jaanamaikki kirjoitti:

        Olen iloinen että aikoinani itse kerroin vaimolleni pettäneeni häntä matkatöissä ollessani,siihen minua kehoitti isäni joka siis "puuttui asioihimme" ystävänä,tulos on että avioreron jälkeen olemme pysyneet vaimoni kanssa ystävinä.

        kiitos kevennyksestä..;DD

      • taikis
        jaanamaikki kirjoitti:

        Olen iloinen että aikoinani itse kerroin vaimolleni pettäneeni häntä matkatöissä ollessani,siihen minua kehoitti isäni joka siis "puuttui asioihimme" ystävänä,tulos on että avioreron jälkeen olemme pysyneet vaimoni kanssa ystävinä.

        tuota juuri ehdotin aiemmassa keskustelussa,että puhuttelisi sen pettäjän ja koittaisi saada hänet itse kertomaan, Minusta se on reilumpaa kuin käydä jysäyttämässä pommi suoraan petetylle.

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000016&conference=500000000000009&posting=22000000010044092

      • jaanamaikki
        taikis kirjoitti:

        tuota juuri ehdotin aiemmassa keskustelussa,että puhuttelisi sen pettäjän ja koittaisi saada hänet itse kertomaan, Minusta se on reilumpaa kuin käydä jysäyttämässä pommi suoraan petetylle.

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000016&conference=500000000000009&posting=22000000010044092

        En ollut siinä keskustelussa mukana mutta olen kyllä lukenut osan,mielestäni ei ketään saa rohkaista pettämäänkään vaikenemalla tietämästään suhteesta.

      • taikis
        jaanamaikki kirjoitti:

        En ollut siinä keskustelussa mukana mutta olen kyllä lukenut osan,mielestäni ei ketään saa rohkaista pettämäänkään vaikenemalla tietämästään suhteesta.

        mutta asia pitäisi yrittää hoitaa mahdollisimman korrektisti, siis mielestäni. Toinen voi nähdä tämän toisin.

      • jaanamaikki
        taikis kirjoitti:

        mutta asia pitäisi yrittää hoitaa mahdollisimman korrektisti, siis mielestäni. Toinen voi nähdä tämän toisin.

        Korrektisti silloin lähinnä petettyä kohtaan,pettäjää (jos on varma tieto!) ei mielestäni ole mitään syytä kohdella pumpulihansikkailla?
        (Isäni ei muuten myöskään niin tehnyt vaan kävi melkein kättelyssä raiveliin ;DDD)

      • Juniperus

        1. Pettäminen ei ole rikos.--> Ilmeisesti "rikos" tarkoittaa niin vakavaa tekoa, josta on kerrottava. Avotulen tekeminen toisen maille on rikos.

        - En paljasta aviorikosta, koska se juridisesti ei ole rikos, mutta en välttämättä paljasta avotulentekoakaan, ellei tuli ole vaarallisessa paikassa.

        2. Pettämisestä kertominen on puuttumista toisten yksityiselämään. --> No voi hyvänen aika, niinhän monissa rikosasioissa todistaminenkin on!

        - Niin on, mutta pettäminen ei olekaan rikosasia!

        3. Kertominen voi laukaista petetyssä negatiivisia tunnetiloja ja aiheuttaa ikäviä lieveilmiöitä, kuten väkivaltaa. --> Minkä ikävän asian kertominen ei näin tekisi?

        - Ai että kun muutkin ikävät uutiset aiheuttavat ikävyyksiä, niin on oikeutettua aiheuttaa lisää ikävyyksiä?

        4. Pettämisen paljastaja on juorukello, joka kerää vihamiehiä ja jonka motiiveja punnitaan.
        --> No, ensinnäkin tulee mieleen mahdollisuus tehdä paljastus anonyymisti esim. kirjeellä.

        - Kun paljastuksen tekee nimettömänä, niin ei tarvitse punnita motiivejaan, niinkö?

      • Nimimerkki
        Juniperus kirjoitti:

        1. Pettäminen ei ole rikos.--> Ilmeisesti "rikos" tarkoittaa niin vakavaa tekoa, josta on kerrottava. Avotulen tekeminen toisen maille on rikos.

        - En paljasta aviorikosta, koska se juridisesti ei ole rikos, mutta en välttämättä paljasta avotulentekoakaan, ellei tuli ole vaarallisessa paikassa.

        2. Pettämisestä kertominen on puuttumista toisten yksityiselämään. --> No voi hyvänen aika, niinhän monissa rikosasioissa todistaminenkin on!

        - Niin on, mutta pettäminen ei olekaan rikosasia!

        3. Kertominen voi laukaista petetyssä negatiivisia tunnetiloja ja aiheuttaa ikäviä lieveilmiöitä, kuten väkivaltaa. --> Minkä ikävän asian kertominen ei näin tekisi?

        - Ai että kun muutkin ikävät uutiset aiheuttavat ikävyyksiä, niin on oikeutettua aiheuttaa lisää ikävyyksiä?

        4. Pettämisen paljastaja on juorukello, joka kerää vihamiehiä ja jonka motiiveja punnitaan.
        --> No, ensinnäkin tulee mieleen mahdollisuus tehdä paljastus anonyymisti esim. kirjeellä.

        - Kun paljastuksen tekee nimettömänä, niin ei tarvitse punnita motiivejaan, niinkö?

        1. Onko kaikki rikollinen toiminta pahaa ja paheksuttavaa? Onko vastaavasti kaikki ei-rikollinen toimintaa hyvää ja suotavaa?

        2. Sinun mielestäsi siis vain rikoksiksi määritellyt vahingonteot ovat potentiaalisesti niin pahoja, että niistä tulee kertoa ja niitä tulee ehkäistä ja niiden jatkuminen keskeytettävä? Ei mistään sellaisesta, mikä ei ole rikos, mutta aiheuttaa selkeästi enemmän vahinkoa suurin osa rikoksista?

        Jako rikoksiin ja ei-rikoksiin on todella keinotekoinen, minusta kuvastaa vain sitä että haet lakia tueksesi, koska et keksi mitään helposti nieltävää selitystä sille, ettei pettämisessä ole mielestäsi mitään pahaa ja vahingoittavaa. Olenko oikeassa?

        3. Onko kuulijan mahdollinen negatiivinen suhtautuminen kelvollinen este olla kertomatta hänelle jotain hänen elämäänsä suuresti vaikuttavaa asiaa?

        4. Miksi lähdet siitä olettamuksesta, että kertojan motiivina olisi joku muu kuin tehdä pettäminen selväksi petetylle? Sitäpaitsi kertojan motiiveen punnitseminen on tästä aiheessta täysin irrallinen asia.

        Olennaistahan ei ole se, kuka kertoo ja miksi, vaan se, että kerrotaanko vai ei?

      • Argumentti-Aku
        Juniperus kirjoitti:

        1. Pettäminen ei ole rikos.--> Ilmeisesti "rikos" tarkoittaa niin vakavaa tekoa, josta on kerrottava. Avotulen tekeminen toisen maille on rikos.

        - En paljasta aviorikosta, koska se juridisesti ei ole rikos, mutta en välttämättä paljasta avotulentekoakaan, ellei tuli ole vaarallisessa paikassa.

        2. Pettämisestä kertominen on puuttumista toisten yksityiselämään. --> No voi hyvänen aika, niinhän monissa rikosasioissa todistaminenkin on!

        - Niin on, mutta pettäminen ei olekaan rikosasia!

        3. Kertominen voi laukaista petetyssä negatiivisia tunnetiloja ja aiheuttaa ikäviä lieveilmiöitä, kuten väkivaltaa. --> Minkä ikävän asian kertominen ei näin tekisi?

        - Ai että kun muutkin ikävät uutiset aiheuttavat ikävyyksiä, niin on oikeutettua aiheuttaa lisää ikävyyksiä?

        4. Pettämisen paljastaja on juorukello, joka kerää vihamiehiä ja jonka motiiveja punnitaan.
        --> No, ensinnäkin tulee mieleen mahdollisuus tehdä paljastus anonyymisti esim. kirjeellä.

        - Kun paljastuksen tekee nimettömänä, niin ei tarvitse punnita motiivejaan, niinkö?

        Ykköskohdassa teet selväksi, että kertoisit jostain rikoksista, mutta et kaikista...

        Kakkoskohdassa vetoat taas siihen ettei pettäminen ole rikosasia...

        Toisin sanoen kertoisit jostain rikoksista, mutta et kaikista, eli et siis tee selvää pesäeroa rikoksien ja "laillisten" toimien välille.

        Kun kerran jako rikoksiin ei ja "laillisiin" toimiin ei ole sinulla kertomisen motiivina, mikä sitten on?

        Miten tuon kolmosen kanssa on, estääkö kuulijan ikävä tapa suhtautua asiaan kertomisen? Tarkoitan nyt kertomista mistä tahansa asiasta. Jos ei yksiselitteisesti estä, miten voit käyttää tuota perusteena sille, ettei pettämisestä saisi kertoa?

        Kohta 4; Estäisivätkö omat motiivisi sinua todistamassa rikosasiassa? Tai kannustaisivatko sinua todistamaan? Jos vastaukset olivat ei/kyllä, miten voit perustella tuolla tavoin sitä ettei pettämisestä saisi kertoa?

      • Argumentti-Aku
        Juniperus kirjoitti:

        1. Pettäminen ei ole rikos.--> Ilmeisesti "rikos" tarkoittaa niin vakavaa tekoa, josta on kerrottava. Avotulen tekeminen toisen maille on rikos.

        - En paljasta aviorikosta, koska se juridisesti ei ole rikos, mutta en välttämättä paljasta avotulentekoakaan, ellei tuli ole vaarallisessa paikassa.

        2. Pettämisestä kertominen on puuttumista toisten yksityiselämään. --> No voi hyvänen aika, niinhän monissa rikosasioissa todistaminenkin on!

        - Niin on, mutta pettäminen ei olekaan rikosasia!

        3. Kertominen voi laukaista petetyssä negatiivisia tunnetiloja ja aiheuttaa ikäviä lieveilmiöitä, kuten väkivaltaa. --> Minkä ikävän asian kertominen ei näin tekisi?

        - Ai että kun muutkin ikävät uutiset aiheuttavat ikävyyksiä, niin on oikeutettua aiheuttaa lisää ikävyyksiä?

        4. Pettämisen paljastaja on juorukello, joka kerää vihamiehiä ja jonka motiiveja punnitaan.
        --> No, ensinnäkin tulee mieleen mahdollisuus tehdä paljastus anonyymisti esim. kirjeellä.

        - Kun paljastuksen tekee nimettömänä, niin ei tarvitse punnita motiivejaan, niinkö?

        Ykköskohdassa teet selväksi, että kertoisit jostain rikoksista, mutta et kaikista...

        Kakkoskohdassa vetoat taas siihen ettei pettäminen ole rikosasia...

        Toisin sanoen kertoisit jostain rikoksista, mutta et kaikista, eli et siis tee selvää pesäeroa rikoksien ja "laillisten" toimien välille.

        Kun kerran jako rikoksiin ei ja "laillisiin" toimiin ei ole sinulla kertomisen motiivina, mikä sitten on?

        Miten tuon kolmosen kanssa on, estääkö kuulijan ikävä tapa suhtautua asiaan kertomisen? Tarkoitan nyt kertomista mistä tahansa asiasta. Jos ei yksiselitteisesti estä, miten voit käyttää tuota perusteena sille, ettei pettämisestä saisi kertoa?

        Kohta 4; Estäisivätkö omat motiivisi sinua todistamassa rikosasiassa? Tai kannustaisivatko sinua todistamaan? Jos vastaukset olivat ei/kyllä, miten voit perustella tuolla tavoin sitä ettei pettämisestä saisi kertoa?

      • Argumentti-Aku
        Argumentti-Aku kirjoitti:

        Ykköskohdassa teet selväksi, että kertoisit jostain rikoksista, mutta et kaikista...

        Kakkoskohdassa vetoat taas siihen ettei pettäminen ole rikosasia...

        Toisin sanoen kertoisit jostain rikoksista, mutta et kaikista, eli et siis tee selvää pesäeroa rikoksien ja "laillisten" toimien välille.

        Kun kerran jako rikoksiin ei ja "laillisiin" toimiin ei ole sinulla kertomisen motiivina, mikä sitten on?

        Miten tuon kolmosen kanssa on, estääkö kuulijan ikävä tapa suhtautua asiaan kertomisen? Tarkoitan nyt kertomista mistä tahansa asiasta. Jos ei yksiselitteisesti estä, miten voit käyttää tuota perusteena sille, ettei pettämisestä saisi kertoa?

        Kohta 4; Estäisivätkö omat motiivisi sinua todistamassa rikosasiassa? Tai kannustaisivatko sinua todistamaan? Jos vastaukset olivat ei/kyllä, miten voit perustella tuolla tavoin sitä ettei pettämisestä saisi kertoa?

        Tuli sitten kahteen kertaan ja eri otsikoillakin kun kone tilttailee, ei tiedä lähteekö vai eikö.

      • Juniperus
        Nimimerkki kirjoitti:

        1. Onko kaikki rikollinen toiminta pahaa ja paheksuttavaa? Onko vastaavasti kaikki ei-rikollinen toimintaa hyvää ja suotavaa?

        2. Sinun mielestäsi siis vain rikoksiksi määritellyt vahingonteot ovat potentiaalisesti niin pahoja, että niistä tulee kertoa ja niitä tulee ehkäistä ja niiden jatkuminen keskeytettävä? Ei mistään sellaisesta, mikä ei ole rikos, mutta aiheuttaa selkeästi enemmän vahinkoa suurin osa rikoksista?

        Jako rikoksiin ja ei-rikoksiin on todella keinotekoinen, minusta kuvastaa vain sitä että haet lakia tueksesi, koska et keksi mitään helposti nieltävää selitystä sille, ettei pettämisessä ole mielestäsi mitään pahaa ja vahingoittavaa. Olenko oikeassa?

        3. Onko kuulijan mahdollinen negatiivinen suhtautuminen kelvollinen este olla kertomatta hänelle jotain hänen elämäänsä suuresti vaikuttavaa asiaa?

        4. Miksi lähdet siitä olettamuksesta, että kertojan motiivina olisi joku muu kuin tehdä pettäminen selväksi petetylle? Sitäpaitsi kertojan motiiveen punnitseminen on tästä aiheessta täysin irrallinen asia.

        Olennaistahan ei ole se, kuka kertoo ja miksi, vaan se, että kerrotaanko vai ei?

        1. Rikollinen toiminta on pääsääntöisesti paheksuttavampaa kuin ei-rikollinen. Hyväksyn Suomen lain.

        2. Minun mielestäni yleensä rikos aiheuttaa enemmän pahaa kuin ei-rikos. Minun suhtautumiseni pettämiseen taasen kuuluu jonkin toisen keskustelun piiriin. Tässä pitäisi keskustella aviorikoksen paljastamisen hyväksyttävyydestä.

        3. Kuulijan mahdollinen negatiivinen suhtautuminen ei estä kertomasta. Sen sijaan kaikki se kärsimys, mikä kertomisesta voi syyttömillekin seurata, riittää syyksi.

        4. Kertomisen motiivi on ratkaiseva, kun punnitaan teon oikeutusta. Ainoa hyväksyttävä motiivi on pyrkimys saada aikaan hyvää. Jos tätä motiivia ei ole, ei myöskään ole oikeutusta puuttua asiaan.

      • taikis
        jaanamaikki kirjoitti:

        Korrektisti silloin lähinnä petettyä kohtaan,pettäjää (jos on varma tieto!) ei mielestäni ole mitään syytä kohdella pumpulihansikkailla?
        (Isäni ei muuten myöskään niin tehnyt vaan kävi melkein kättelyssä raiveliin ;DDD)

        sai kyllä antaakin vähän tukkapöllyä :)

      • taikis
        jaanamaikki kirjoitti:

        Korrektisti silloin lähinnä petettyä kohtaan,pettäjää (jos on varma tieto!) ei mielestäni ole mitään syytä kohdella pumpulihansikkailla?
        (Isäni ei muuten myöskään niin tehnyt vaan kävi melkein kättelyssä raiveliin ;DDD)

        nimenomaan petettyä kohtaan pitäisi olla mahdollisimman hienovarainen, yritin perustellakin tuolla aiemmassa ketjussa näitä seikkoja, mutta siellä oli liian kiihkeämielistä väkeä jotta sanomani olisi mennyt perille siten kuin sen tarkoitin. :(

      • Juniperus
        Argumentti-Aku kirjoitti:

        Ykköskohdassa teet selväksi, että kertoisit jostain rikoksista, mutta et kaikista...

        Kakkoskohdassa vetoat taas siihen ettei pettäminen ole rikosasia...

        Toisin sanoen kertoisit jostain rikoksista, mutta et kaikista, eli et siis tee selvää pesäeroa rikoksien ja "laillisten" toimien välille.

        Kun kerran jako rikoksiin ei ja "laillisiin" toimiin ei ole sinulla kertomisen motiivina, mikä sitten on?

        Miten tuon kolmosen kanssa on, estääkö kuulijan ikävä tapa suhtautua asiaan kertomisen? Tarkoitan nyt kertomista mistä tahansa asiasta. Jos ei yksiselitteisesti estä, miten voit käyttää tuota perusteena sille, ettei pettämisestä saisi kertoa?

        Kohta 4; Estäisivätkö omat motiivisi sinua todistamassa rikosasiassa? Tai kannustaisivatko sinua todistamaan? Jos vastaukset olivat ei/kyllä, miten voit perustella tuolla tavoin sitä ettei pettämisestä saisi kertoa?

        1.-2. Ero on selvä: kerron vain sen, mikä ei aiheuta viattomille onnettomuutta ja mikä tuo mukanaan hyvää. Se, mitä muuta en mahdollisesti kerro, ei kuulu tähän keskusteluun.

        3. En kai minä voi moraalisesti perustella ulkopuolisena pysyttelemistä omalla edullani!

        4. En perustellut tässä kohdassa mitään, vaan ihmettelin kirjoittajan ajatuksenkulkuja.

      • Nimimerkki
        Juniperus kirjoitti:

        1. Rikollinen toiminta on pääsääntöisesti paheksuttavampaa kuin ei-rikollinen. Hyväksyn Suomen lain.

        2. Minun mielestäni yleensä rikos aiheuttaa enemmän pahaa kuin ei-rikos. Minun suhtautumiseni pettämiseen taasen kuuluu jonkin toisen keskustelun piiriin. Tässä pitäisi keskustella aviorikoksen paljastamisen hyväksyttävyydestä.

        3. Kuulijan mahdollinen negatiivinen suhtautuminen ei estä kertomasta. Sen sijaan kaikki se kärsimys, mikä kertomisesta voi syyttömillekin seurata, riittää syyksi.

        4. Kertomisen motiivi on ratkaiseva, kun punnitaan teon oikeutusta. Ainoa hyväksyttävä motiivi on pyrkimys saada aikaan hyvää. Jos tätä motiivia ei ole, ei myöskään ole oikeutusta puuttua asiaan.

        1. Pääsääntöisesti? Kovinkaan moni rikos ei silti kuitenkaan ole pettämistä vakavampi asia?

        Tuolla alemmassa keskustelussa joku kertoi pettämisen uhrin pahoinpidelleen vaimonsa. Voiko sinun mielestäsi pettämistä tästä näkökulmasta pitää pahempana asiana kuin suurinta osaa rikoksista?

        Minusta on aika mielenkiintoista, ette missään vaiheessa benchmarkkaa uskottomuuden vakavuutta rikoksiin. Jätät sen tekemättä ainoastaan siksi, koska vertailun lopputulos olisi perustelusi kannalta kiusallinen.

        2. Yleensä? Olet oikeassa, tässä keskustellaan aviorikoksen paljastamisen hyväksyttävyydestä, joten miksi sitten itse otit perusteeksesi jaon rikoksiin ja ei-rikoksiin? Ja miksi vetäydyt nyt siitä perusteesta (kohta 1)?

        Kuten olemme jo huomanneet, jako rikoslain perusteella ei kestä tarkempaa tarkastelua, ja sen käyttäminen perusteluna kertomatta jättämiselle kuulostaa lähinnä puolustusmekanismilta.

        Luulen, että sinusta pettäminen ei ole oikeasti kovinkaan paheksuttava asia eikä petetty sinusta ansaitse parempaa, ainakaan jos hän ei kuulu sinin lähipiiriisi. Lain käyttäminen perusteena on sitten vain keino löytää perustelu ja tuki omalle toiminnalle.

        3. Entä jos sinun pitäisi kertoa toiselle ihmiselle hänen läheisensä kuolemasta? Hänhän epäilemättä murtuisi tiedon saatuaan.

        Jos haluamme tarkastella pelkästään tiedon vastaanottajan suhtautumista, käyttääksemme sitä perusteluna, se on ensin repäistävä irti asiayhteydestään ainoaksi tarkasteltavaksi muuttujaksi. Ja kuten huomaamme, tämäkin perustelu on riittämätön.

        4. Eivätkö pettämisen loppuminen ja totuuden selville saaminen ole sinusta minkään arvoisia asioita?

        Kerrotko sinä koskaan kenellekään ihmisille sellaisia asioita jotka eivät saa hyvää aikaiseksi?

      • Argumentti-Aku
        Juniperus kirjoitti:

        1.-2. Ero on selvä: kerron vain sen, mikä ei aiheuta viattomille onnettomuutta ja mikä tuo mukanaan hyvää. Se, mitä muuta en mahdollisesti kerro, ei kuulu tähän keskusteluun.

        3. En kai minä voi moraalisesti perustella ulkopuolisena pysyttelemistä omalla edullani!

        4. En perustellut tässä kohdassa mitään, vaan ihmettelin kirjoittajan ajatuksenkulkuja.

        1-2. No nyt ainakin romuttui pohja rikoslain käyttämiseltä, sillä jos kerrot VAIN sen, mikä ei aiheuta onnettomuutta ja mikä tuo mukanaan hyvää, jätät kertomatta lukemattomista rikoksista. Toisaalta aikaisemmin perustelit kertomatta jättämisen harvinaisen yksiselitteisesti sillä, ettei pettäminen ole rikos. Perustelu tuntuu vaihtuvan tiuhaan, liittyen kuitenkin aina löyhästi alkuperäiseen rikosperusteluun. Klassinen esimerkki kehäpäätelmästä.

        3. Et voikaan! Kertomatta jättäminen kertoo hiljaisesta hyväksymisestä.

      • Juniperus
        Nimimerkki kirjoitti:

        1. Pääsääntöisesti? Kovinkaan moni rikos ei silti kuitenkaan ole pettämistä vakavampi asia?

        Tuolla alemmassa keskustelussa joku kertoi pettämisen uhrin pahoinpidelleen vaimonsa. Voiko sinun mielestäsi pettämistä tästä näkökulmasta pitää pahempana asiana kuin suurinta osaa rikoksista?

        Minusta on aika mielenkiintoista, ette missään vaiheessa benchmarkkaa uskottomuuden vakavuutta rikoksiin. Jätät sen tekemättä ainoastaan siksi, koska vertailun lopputulos olisi perustelusi kannalta kiusallinen.

        2. Yleensä? Olet oikeassa, tässä keskustellaan aviorikoksen paljastamisen hyväksyttävyydestä, joten miksi sitten itse otit perusteeksesi jaon rikoksiin ja ei-rikoksiin? Ja miksi vetäydyt nyt siitä perusteesta (kohta 1)?

        Kuten olemme jo huomanneet, jako rikoslain perusteella ei kestä tarkempaa tarkastelua, ja sen käyttäminen perusteluna kertomatta jättämiselle kuulostaa lähinnä puolustusmekanismilta.

        Luulen, että sinusta pettäminen ei ole oikeasti kovinkaan paheksuttava asia eikä petetty sinusta ansaitse parempaa, ainakaan jos hän ei kuulu sinin lähipiiriisi. Lain käyttäminen perusteena on sitten vain keino löytää perustelu ja tuki omalle toiminnalle.

        3. Entä jos sinun pitäisi kertoa toiselle ihmiselle hänen läheisensä kuolemasta? Hänhän epäilemättä murtuisi tiedon saatuaan.

        Jos haluamme tarkastella pelkästään tiedon vastaanottajan suhtautumista, käyttääksemme sitä perusteluna, se on ensin repäistävä irti asiayhteydestään ainoaksi tarkasteltavaksi muuttujaksi. Ja kuten huomaamme, tämäkin perustelu on riittämätön.

        4. Eivätkö pettämisen loppuminen ja totuuden selville saaminen ole sinusta minkään arvoisia asioita?

        Kerrotko sinä koskaan kenellekään ihmisille sellaisia asioita jotka eivät saa hyvää aikaiseksi?

        1. - - Kovinkaan moni rikos ei silti kuitenkaan ole pettämistä vakavampi asia?

        - Minusta on ja lainsäätäjistä. Vaimon pahoinpitelykin on vakavampi asia kuin aviorikos.

        2.-3. Vielä kerran: en kerro mitään sellaista, minkä kertominen saa aikaan viattomien kärsimystä, mikäli voin sen välttää. Kuolinsanomat eivät ole vältettävissä.
        - Ai luulet?

        4. Tiedon saaminen ja pettämisen loppuminen eivät ole sen arvoisia asioita, että niiden nojalla asettaisin kenenkään tulevaisuuden, hengen tai terveyden vaaraan.

      • Nimimerkki
        Juniperus kirjoitti:

        1. - - Kovinkaan moni rikos ei silti kuitenkaan ole pettämistä vakavampi asia?

        - Minusta on ja lainsäätäjistä. Vaimon pahoinpitelykin on vakavampi asia kuin aviorikos.

        2.-3. Vielä kerran: en kerro mitään sellaista, minkä kertominen saa aikaan viattomien kärsimystä, mikäli voin sen välttää. Kuolinsanomat eivät ole vältettävissä.
        - Ai luulet?

        4. Tiedon saaminen ja pettämisen loppuminen eivät ole sen arvoisia asioita, että niiden nojalla asettaisin kenenkään tulevaisuuden, hengen tai terveyden vaaraan.

        Olet päättänyt ettei pettäminen ole sen arvoinen asia että siitä pitäisi kertoa, muttet osaa perustella miksi näin on.

      • Argumentti-Aku
        Nimimerkki kirjoitti:

        Olet päättänyt ettei pettäminen ole sen arvoinen asia että siitä pitäisi kertoa, muttet osaa perustella miksi näin on.

        Kysymys on ennen kaikkea moraalista. Sinun ja minun mielestä pettäminen on asia joka tulee lopettaa ja siitä tulee kertoa, toisten mielestä taas ei. Moraali riippuu ihmisistä ja perustelut sen puutteelle liukuvat tilanteesta toiseen!

      • Juniperus
        Argumentti-Aku kirjoitti:

        1-2. No nyt ainakin romuttui pohja rikoslain käyttämiseltä, sillä jos kerrot VAIN sen, mikä ei aiheuta onnettomuutta ja mikä tuo mukanaan hyvää, jätät kertomatta lukemattomista rikoksista. Toisaalta aikaisemmin perustelit kertomatta jättämisen harvinaisen yksiselitteisesti sillä, ettei pettäminen ole rikos. Perustelu tuntuu vaihtuvan tiuhaan, liittyen kuitenkin aina löyhästi alkuperäiseen rikosperusteluun. Klassinen esimerkki kehäpäätelmästä.

        3. Et voikaan! Kertomatta jättäminen kertoo hiljaisesta hyväksymisestä.

        Rikoksesta kertominen taitaa useimmiten tuoda mukanaan hyvää, ainakin rikoksen uhreille. Aviorikoksesta kertominen ei.

        Perusteluni kertomatta jättämisiin on edelleen sama, eli tekoni seuraukset. Rinnastus rikokseen oli vain yritykseni vetää rajaa kertomisille käytännössä. Ei huono edelleenkään mielestäni. Tiedätkö muuten, mikä on kehäpäätelmä?

        Kertomatta jättäminen ei kerro hyväksymisestäni mitään, ja mielipiteeni siitä kysymyksestä kuuluu aivan eri keskusteluun.

      • Juniperus
        Nimimerkki kirjoitti:

        Olet päättänyt ettei pettäminen ole sen arvoinen asia että siitä pitäisi kertoa, muttet osaa perustella miksi näin on.

        Osaan perustella, mutta en niin, että sinä ymmärtäisit.

      • Argumentti-Aku
        Juniperus kirjoitti:

        1. - - Kovinkaan moni rikos ei silti kuitenkaan ole pettämistä vakavampi asia?

        - Minusta on ja lainsäätäjistä. Vaimon pahoinpitelykin on vakavampi asia kuin aviorikos.

        2.-3. Vielä kerran: en kerro mitään sellaista, minkä kertominen saa aikaan viattomien kärsimystä, mikäli voin sen välttää. Kuolinsanomat eivät ole vältettävissä.
        - Ai luulet?

        4. Tiedon saaminen ja pettämisen loppuminen eivät ole sen arvoisia asioita, että niiden nojalla asettaisin kenenkään tulevaisuuden, hengen tai terveyden vaaraan.

        Onko sinulla tarjota faktatietoutta siitä, että petoksen paljastuminen johtaisi väkivaltaan? Kuinka yleistä luulet tällaisen olevan? Voisin mutuna heittää, että tappoon johtaa korkeintaan yksi 100 000:sta paljastumisesta, jonkinlaiseen lievään väkivaltaankaan korkeintaan muutama sadasta.

        Aika mielenkiintoinen juttu, että oletat tai tiedostat väkivallan olevan mahdollinen seuraus petoksen paljastumisesta, mutta et siltikään pidä asiaa sen arvoisena, että siihen tulisi puuttua!

        Ihmettelen suuresti sinua ja löyhää moraaliasi, ei voi muuta sanoa.

      • sivusta
        Nimimerkki kirjoitti:

        Olet päättänyt ettei pettäminen ole sen arvoinen asia että siitä pitäisi kertoa, muttet osaa perustella miksi näin on.

        olen seurannut tätä keskustelua, mielipiteeni on että Juniperus on perustellut kantaansa sinulle jo vaikka kuinka monta kertaa. Nyt on vain tilanne että et ole vastaanottavainen, pyrit muuttamaan toisten mielipiteitä sensijaan että hyväksyisit sen tosiasian etteivät kaikki ole kanssasi samaa mieltä.

        Mitä se kertookaan luonteestasi?

        Myös näkee selvästi sen että tämä toinen hiillostaja Argumentti-Aku on sama henkilö kuin sinä. Samoin edellisessä ketjussa Jooseppi oli sama henkilö. Ei tämä palsta ole koululaitos, jossa opettaja opettaa miten pitää ajatella, tämä on mielipidepalsta johon pitää sopia myös niitä mielipiteitä jotka eivät ole omansa kaltaisia. Tätä en kommentoi enenpää joten teet turhaa työtä vastaamalla. Tiedän että vastaat kuitenkin, koska et voi hyväksyä tätäkään mielipidettä,poikkeaahan tämä omastasi.

      • Nimimerkki
        sivusta kirjoitti:

        olen seurannut tätä keskustelua, mielipiteeni on että Juniperus on perustellut kantaansa sinulle jo vaikka kuinka monta kertaa. Nyt on vain tilanne että et ole vastaanottavainen, pyrit muuttamaan toisten mielipiteitä sensijaan että hyväksyisit sen tosiasian etteivät kaikki ole kanssasi samaa mieltä.

        Mitä se kertookaan luonteestasi?

        Myös näkee selvästi sen että tämä toinen hiillostaja Argumentti-Aku on sama henkilö kuin sinä. Samoin edellisessä ketjussa Jooseppi oli sama henkilö. Ei tämä palsta ole koululaitos, jossa opettaja opettaa miten pitää ajatella, tämä on mielipidepalsta johon pitää sopia myös niitä mielipiteitä jotka eivät ole omansa kaltaisia. Tätä en kommentoi enenpää joten teet turhaa työtä vastaamalla. Tiedän että vastaat kuitenkin, koska et voi hyväksyä tätäkään mielipidettä,poikkeaahan tämä omastasi.

        Minusta Juniperus ei ole perustellut mitään. Perusteluja tulee ja menee, mutta yksikään ei kestä tarkastelua. Perustelut, jotka on aiemmin esitetty yksiselitteisinä, on jouduttu muuntamaan taipuviksi sitä mukaa kun ne eivät enää kelpaakaan.

        Olen kyllä vastaanottavainen, mutta kuten on todettua, yksikään hänen perusteistaan ei sellaisenaan ole käyttökelpoinen.

        Tuota Argumentti-Akua en ole eläissäni tavannut enkä osaa aavistaa kuka tyyppi mahtaa olla. Mutta mitä tulee argumentointiin, tunnut tuossa syyllistyvän sellaiseen argumentoinnin virheeseen kuin olkinukke. Eli kun mitään sanottavaa ei ole itse väitteisiini, pyrit tekemään kaiken sanomani tyhjäksi tekemällä minut naurunalaiseksi. Tuollaisella on vain tapana kääntyä esittäjäänsä vastaan.

        Oikeassa olet sikäli, että Juniperus perustelee tuossa sellaista kantaa, joka ei ole perusteltavissa. Perusteluja tulee ja menee ja ne vaihtuvat sitä mukaa kun on todettu ettei yksikään perustelu kestä tarkastelua.

        Olet totta vie oikeassa, en hyväksy väitettä siitä että olisin yksi ja sama henkilö jonkun toisen kanssa. Tuollaista "mielipidettä" en sulata.

      • hänen
        Nimimerkki kirjoitti:

        Minusta Juniperus ei ole perustellut mitään. Perusteluja tulee ja menee, mutta yksikään ei kestä tarkastelua. Perustelut, jotka on aiemmin esitetty yksiselitteisinä, on jouduttu muuntamaan taipuviksi sitä mukaa kun ne eivät enää kelpaakaan.

        Olen kyllä vastaanottavainen, mutta kuten on todettua, yksikään hänen perusteistaan ei sellaisenaan ole käyttökelpoinen.

        Tuota Argumentti-Akua en ole eläissäni tavannut enkä osaa aavistaa kuka tyyppi mahtaa olla. Mutta mitä tulee argumentointiin, tunnut tuossa syyllistyvän sellaiseen argumentoinnin virheeseen kuin olkinukke. Eli kun mitään sanottavaa ei ole itse väitteisiini, pyrit tekemään kaiken sanomani tyhjäksi tekemällä minut naurunalaiseksi. Tuollaisella on vain tapana kääntyä esittäjäänsä vastaan.

        Oikeassa olet sikäli, että Juniperus perustelee tuossa sellaista kantaa, joka ei ole perusteltavissa. Perusteluja tulee ja menee ja ne vaihtuvat sitä mukaa kun on todettu ettei yksikään perustelu kestä tarkastelua.

        Olet totta vie oikeassa, en hyväksy väitettä siitä että olisin yksi ja sama henkilö jonkun toisen kanssa. Tuollaista "mielipidettä" en sulata.

        pitää perustella sinulle näkökantaansa? Miten koet olevasi se joka päättää mikä peruste on oikea ja mikä väärä? Lähdet tarkastelemaan asioita omasta arvomaailmastasi,subjektiivisesti. Kuka sanoo että se on jotenkin oikeampi kuin jonkun toisen arvomaailma? Maistuu hiukan diktatuuriselta.

      • Juniperus
        Argumentti-Aku kirjoitti:

        Onko sinulla tarjota faktatietoutta siitä, että petoksen paljastuminen johtaisi väkivaltaan? Kuinka yleistä luulet tällaisen olevan? Voisin mutuna heittää, että tappoon johtaa korkeintaan yksi 100 000:sta paljastumisesta, jonkinlaiseen lievään väkivaltaankaan korkeintaan muutama sadasta.

        Aika mielenkiintoinen juttu, että oletat tai tiedostat väkivallan olevan mahdollinen seuraus petoksen paljastumisesta, mutta et siltikään pidä asiaa sen arvoisena, että siihen tulisi puuttua!

        Ihmettelen suuresti sinua ja löyhää moraaliasi, ei voi muuta sanoa.

        Ei minulla ole tilastoa, mutta yksi ihmishenki riittää, vaikkapa 100000:stakin.

        Totesin jo, etten osaa perustella mielipiteitäni niin, että te ymmärtäisitte. Onko vika minussa vai teissä, sitä olen jäävi arvostelemaan, mutta joku kumminkin näkyy ymmärtäneen perusteluni. Jätän jutun päätettäväksi.

      • Nimimerkki
        hänen kirjoitti:

        pitää perustella sinulle näkökantaansa? Miten koet olevasi se joka päättää mikä peruste on oikea ja mikä väärä? Lähdet tarkastelemaan asioita omasta arvomaailmastasi,subjektiivisesti. Kuka sanoo että se on jotenkin oikeampi kuin jonkun toisen arvomaailma? Maistuu hiukan diktatuuriselta.

        Ei tämä ole mikään kilpailu, eikä tässä haeta voittajia. Mutta subjektiiviseksi minua ei voi syyttää, minähän suoritan vankkoja perusteluja, ja ohjaan toisiakin tekemään samoin. Tässä nyt vain kävi niin, että toinen osapuoli ei kyennyt perustelemaan kantaansa niillä perusteluilla, joita hän esitti. Tästä hänelle huomautin.

        Voin tässä tunnustaa, että pidän yksiselitteisesti pettämistä niin pahana, että ryhdyn oikopäätä toimiin pettämisen lopettamiseksi jos sellaista näen, enkä koe edes mahdolliseksi omaksua mitään muuta menettelytapaa.

        Tarkemmin ajatellen, taidan pitää ainoastaan murhaa pahempana tekona kuin aviorikosta.

        Totisesti, teko, joka aiheuttaa suurempaa tuskaa kuin pahoinpitely, suurempia menetyksiä kuin pankkiryöstö ja kohdistuu vieläpä omaan perheenjäseneen, on vakavimpia kaikista teoista.

        Pettäminen on pysäytettävä ja paljastettava.

      • siitä
        Nimimerkki kirjoitti:

        Ei tämä ole mikään kilpailu, eikä tässä haeta voittajia. Mutta subjektiiviseksi minua ei voi syyttää, minähän suoritan vankkoja perusteluja, ja ohjaan toisiakin tekemään samoin. Tässä nyt vain kävi niin, että toinen osapuoli ei kyennyt perustelemaan kantaansa niillä perusteluilla, joita hän esitti. Tästä hänelle huomautin.

        Voin tässä tunnustaa, että pidän yksiselitteisesti pettämistä niin pahana, että ryhdyn oikopäätä toimiin pettämisen lopettamiseksi jos sellaista näen, enkä koe edes mahdolliseksi omaksua mitään muuta menettelytapaa.

        Tarkemmin ajatellen, taidan pitää ainoastaan murhaa pahempana tekona kuin aviorikosta.

        Totisesti, teko, joka aiheuttaa suurempaa tuskaa kuin pahoinpitely, suurempia menetyksiä kuin pankkiryöstö ja kohdistuu vieläpä omaan perheenjäseneen, on vakavimpia kaikista teoista.

        Pettäminen on pysäytettävä ja paljastettava.

        että Sinä pidät ainoastaan murhaa pahempana kuin aviorikos, se on oma näkemyksesi joka perustuu Sinun arvomaailmaasi.
        Jollakin toisella se rikosten vakavuusjärjestys on toinen,onko hän silloin sen oikeammassa tai vääremmässä kuin Sinä? Mielestäni ei ole.
        Jos yleinen käsitys olisi tuollainen kuin sinulla, niin aviorikos olisi rangaistava teko.

        Mielestäni esim raiskaus on paljon pahempi rikos, samoin pedofiilia, myös ihmisoikeusrikkomukset kuten kidutukset, kyllä ne menevät kirkkaasti ohi aviorikoksen. Siis MINUN arvomaailmassani.

      • Pirre*
        Nimimerkki kirjoitti:

        Ei tämä ole mikään kilpailu, eikä tässä haeta voittajia. Mutta subjektiiviseksi minua ei voi syyttää, minähän suoritan vankkoja perusteluja, ja ohjaan toisiakin tekemään samoin. Tässä nyt vain kävi niin, että toinen osapuoli ei kyennyt perustelemaan kantaansa niillä perusteluilla, joita hän esitti. Tästä hänelle huomautin.

        Voin tässä tunnustaa, että pidän yksiselitteisesti pettämistä niin pahana, että ryhdyn oikopäätä toimiin pettämisen lopettamiseksi jos sellaista näen, enkä koe edes mahdolliseksi omaksua mitään muuta menettelytapaa.

        Tarkemmin ajatellen, taidan pitää ainoastaan murhaa pahempana tekona kuin aviorikosta.

        Totisesti, teko, joka aiheuttaa suurempaa tuskaa kuin pahoinpitely, suurempia menetyksiä kuin pankkiryöstö ja kohdistuu vieläpä omaan perheenjäseneen, on vakavimpia kaikista teoista.

        Pettäminen on pysäytettävä ja paljastettava.

        hieman liian fanaattinen..:)

      • sinä vesitit
        Nimimerkki kirjoitti:

        Ei tämä ole mikään kilpailu, eikä tässä haeta voittajia. Mutta subjektiiviseksi minua ei voi syyttää, minähän suoritan vankkoja perusteluja, ja ohjaan toisiakin tekemään samoin. Tässä nyt vain kävi niin, että toinen osapuoli ei kyennyt perustelemaan kantaansa niillä perusteluilla, joita hän esitti. Tästä hänelle huomautin.

        Voin tässä tunnustaa, että pidän yksiselitteisesti pettämistä niin pahana, että ryhdyn oikopäätä toimiin pettämisen lopettamiseksi jos sellaista näen, enkä koe edes mahdolliseksi omaksua mitään muuta menettelytapaa.

        Tarkemmin ajatellen, taidan pitää ainoastaan murhaa pahempana tekona kuin aviorikosta.

        Totisesti, teko, joka aiheuttaa suurempaa tuskaa kuin pahoinpitely, suurempia menetyksiä kuin pankkiryöstö ja kohdistuu vieläpä omaan perheenjäseneen, on vakavimpia kaikista teoista.

        Pettäminen on pysäytettävä ja paljastettava.

        tuolla kommentillasi kaiken uskottavuutesi. Kiihkomielisyys menee järjen edelle.....

      • Kun tätä ketjua
        Argumentti-Aku kirjoitti:

        Onko sinulla tarjota faktatietoutta siitä, että petoksen paljastuminen johtaisi väkivaltaan? Kuinka yleistä luulet tällaisen olevan? Voisin mutuna heittää, että tappoon johtaa korkeintaan yksi 100 000:sta paljastumisesta, jonkinlaiseen lievään väkivaltaankaan korkeintaan muutama sadasta.

        Aika mielenkiintoinen juttu, että oletat tai tiedostat väkivallan olevan mahdollinen seuraus petoksen paljastumisesta, mutta et siltikään pidä asiaa sen arvoisena, että siihen tulisi puuttua!

        Ihmettelen suuresti sinua ja löyhää moraaliasi, ei voi muuta sanoa.

        ja edellistäkin aiheesta lukee voi vain toivoa etteivät nämä mielipiteet edusta valtaosaa Suomen kansasta,minne olemme siinä tapauksessa menossa?

    • Nimimerkki

      Jos petät ja valehtelet ihmiselle, jonka kanssa olet naimisissa, mitä voitkaan tehdä sellaiselle ihmiselle, johon sinulla ei ole mitään tunnesiteitä?

    • Mariet

      Olen voimakkaasti sitä mieltä ettei uskottomuutta pidä mennä paljastamaan. Ei omaansa eikä toisten. En voisi ikinä ottaa omalle tunnolleni sitä että menin kertomaan naapurin tai ystävän tms. uskottomuudesta. Siitä voisi seurata niin paljon pahaa etten mielenrauhaa saisi enää koskaan.
      Nuo on parisuhteen sisäisiä asioita ja niihin on jokin syy, eikä ulkopuolisilla ole niihin velvollisuutta puuttua.

      Aikaisemmassa elämässä sanoin miehelleni että jos hänen on vieraisiin syytä mennä, pitää huolen ettei se tule minun tietooni. Enkä halunnut että kukaan muukaan siitä tulee minulle kertomaan.
      Jos mitään ei tiedä, elämä rullaa omalla painollaan ja lapset saa pitää kotinsa, koulunsa ja kaverinsa. Tuo tietohan sotkisi kaiken.

      En menisi kyllä itsekään kertomaan hairahdustani. Ei omaatuntoaan voi mennä puhdistamaan sillä että paljastaa syrjähyppynsä. Miksi tuottaisin tuskaa toiselle tuon asian kertomisella.

      Tämä oli nyt minun vahva mielipiteeni, älköön kukaan tästä loukkaantuko.

      • VAI MITÄ?

        Oletpa tekopyhä akka!

      • Mariet
        VAI MITÄ? kirjoitti:

        Oletpa tekopyhä akka!

        Sinulla on oikeus mielipiteeseesi.
        Hyvää yötä ja rauhallisia unia.

      • Ansku

        sun kanssa,
        varsinkin jos he ovat ystäviäni ja tiedän heidän avioliittonsa olevan siedettävän, voin kyllä ottaa tämän pettäjän kahdenkeskiseen "puhutteluun", usein käy niin että kun juttelee ihastuksesta jonkin ystävän kanssa tämä näkee asiassa näkökantoja jotka saa koko jutun latistumaan.

      • om aukkosi pettää
        Ansku kirjoitti:

        sun kanssa,
        varsinkin jos he ovat ystäviäni ja tiedän heidän avioliittonsa olevan siedettävän, voin kyllä ottaa tämän pettäjän kahdenkeskiseen "puhutteluun", usein käy niin että kun juttelee ihastuksesta jonkin ystävän kanssa tämä näkee asiassa näkökantoja jotka saa koko jutun latistumaan.

        ja kaikki ystäväsi tietävät sen mutta eivät kerro sinulle?

      • Juniperus
        om aukkosi pettää kirjoitti:

        ja kaikki ystäväsi tietävät sen mutta eivät kerro sinulle?

        Todella kamala tilanne. Kyllä minustakin silloin ystävien olisi syytä kertoa.

      • tämkin vielä
        om aukkosi pettää kirjoitti:

        ja kaikki ystäväsi tietävät sen mutta eivät kerro sinulle?

        kait sen nyt tuntee jos aukko pettää....

      • Mariet
        Ansku kirjoitti:

        sun kanssa,
        varsinkin jos he ovat ystäviäni ja tiedän heidän avioliittonsa olevan siedettävän, voin kyllä ottaa tämän pettäjän kahdenkeskiseen "puhutteluun", usein käy niin että kun juttelee ihastuksesta jonkin ystävän kanssa tämä näkee asiassa näkökantoja jotka saa koko jutun latistumaan.

        Syitä on niin monia jotka noihin sivusuhteisiin ihmiset ajaa. Elämä ja arki rullaa kohtalaisesti omassa liitossa mutta jotain tuntuu puuttuvan.
        Ja jos oma parisuhde takkuaa, ihminen on silloin herkkä vastaanottamaan hellyyttä, läheisyyttä ja huomiota muualta.
        Parisuhde saattaa ahdistaa, mutta erotakaan ei voi. Syitä on paljon.

        Itse en ole mennyt puhumaan pettäjän kanssa kun en tarkkaan tiedä mitkä syyt loppujen lopuksi tuohon on johtaneet. Mutta olet oikeassa, takuulla parempi vaihtoehto kuin mennä petetylle kertomaan.

      • Carita xyz
        Mariet kirjoitti:

        Syitä on niin monia jotka noihin sivusuhteisiin ihmiset ajaa. Elämä ja arki rullaa kohtalaisesti omassa liitossa mutta jotain tuntuu puuttuvan.
        Ja jos oma parisuhde takkuaa, ihminen on silloin herkkä vastaanottamaan hellyyttä, läheisyyttä ja huomiota muualta.
        Parisuhde saattaa ahdistaa, mutta erotakaan ei voi. Syitä on paljon.

        Itse en ole mennyt puhumaan pettäjän kanssa kun en tarkkaan tiedä mitkä syyt loppujen lopuksi tuohon on johtaneet. Mutta olet oikeassa, takuulla parempi vaihtoehto kuin mennä petetylle kertomaan.

        Siinäpä riittääkin pohtimista itse kullekin,
        mikä tässä elämässä on oikein, mikä väärin.
        Monissa kommenteissä on todettu, että mitä me olemme toisiamme tuomitsemaan. Niin se on minunkin mielestäni. Eipä sitä kukaan ulkopuolinen näe syitä miksi joku löytää uuden ihmisen elämäänsä. Oikein tai ei.

      • hyväksyt uskottomuuden?
        Mariet kirjoitti:

        Syitä on niin monia jotka noihin sivusuhteisiin ihmiset ajaa. Elämä ja arki rullaa kohtalaisesti omassa liitossa mutta jotain tuntuu puuttuvan.
        Ja jos oma parisuhde takkuaa, ihminen on silloin herkkä vastaanottamaan hellyyttä, läheisyyttä ja huomiota muualta.
        Parisuhde saattaa ahdistaa, mutta erotakaan ei voi. Syitä on paljon.

        Itse en ole mennyt puhumaan pettäjän kanssa kun en tarkkaan tiedä mitkä syyt loppujen lopuksi tuohon on johtaneet. Mutta olet oikeassa, takuulla parempi vaihtoehto kuin mennä petetylle kertomaan.

        MIKSI ei voi muka erota jos parisuhde ahdistaa??

      • on eri asia
        Carita xyz kirjoitti:

        Siinäpä riittääkin pohtimista itse kullekin,
        mikä tässä elämässä on oikein, mikä väärin.
        Monissa kommenteissä on todettu, että mitä me olemme toisiamme tuomitsemaan. Niin se on minunkin mielestäni. Eipä sitä kukaan ulkopuolinen näe syitä miksi joku löytää uuden ihmisen elämäänsä. Oikein tai ei.

        mutta moraalitonta pitää sitä "vanhaakin" varalla!!!
        Eli ensin entinen suhde selväksi!

      • Mariet
        Carita xyz kirjoitti:

        Siinäpä riittääkin pohtimista itse kullekin,
        mikä tässä elämässä on oikein, mikä väärin.
        Monissa kommenteissä on todettu, että mitä me olemme toisiamme tuomitsemaan. Niin se on minunkin mielestäni. Eipä sitä kukaan ulkopuolinen näe syitä miksi joku löytää uuden ihmisen elämäänsä. Oikein tai ei.

        Iän mukanaan tuomana ja kriisien myötä on itselleni tullut paljon ymmärrystä nähdessäni erilaisia ihmiskohtaloita. Elämä tuo muutoksia tullessaan, mitä ei nuorena vastarakastuneena osaa ajatella. Ihminenhän muuttuu koko ajan matkan varrella. Vanhemmalla iällä rakastumiseen osaa suhtautua jo realistisemmin.

      • Mariet
        hyväksyt uskottomuuden? kirjoitti:

        MIKSI ei voi muka erota jos parisuhde ahdistaa??

        En hyväksy uskottomuutta. Se ei ole oikein toista kohtaan. Mutta ymmärrän että niinkin voi tapahtua. Eikä minulla ole oikeutta tuomita siitä ketään.
        Yksi esimerkki: Eronneella naisella on ollut suhde jo parikymmentä vuotta naimisissa olevaan mieheen. Mies ei voi erota, koska ei voi jättää mielenterveysongelmasta kärsivää vaimoaan joka tarvitsee hänen apuaan.

      • tekosyitä,
        Mariet kirjoitti:

        En hyväksy uskottomuutta. Se ei ole oikein toista kohtaan. Mutta ymmärrän että niinkin voi tapahtua. Eikä minulla ole oikeutta tuomita siitä ketään.
        Yksi esimerkki: Eronneella naisella on ollut suhde jo parikymmentä vuotta naimisissa olevaan mieheen. Mies ei voi erota, koska ei voi jättää mielenterveysongelmasta kärsivää vaimoaan joka tarvitsee hänen apuaan.

        ei ihme että vaimolla on mielenterveysongelmia jos mies on vuosikymmeniä uskoton!

      • Mariet
        tekosyitä, kirjoitti:

        ei ihme että vaimolla on mielenterveysongelmia jos mies on vuosikymmeniä uskoton!

        tämä suhde oli alkanut vasta tuon vaimon sairastumisen jälkeen. Ovat nyt yli kyysikymmentävuotiaita.
        Ei meillä ole mitään oikeutta tuomita heidän suhdettaan. Hienoa että mies ottaa tuollaisen vastuun vaimostaan ja hienoa että hänellä on ystävä jolta hän saa tukea, hellyyttä ja rakkautta. Sitä hän varmasti kaipaa ja tarvitsee.

      • hänen vaimonasa
        Mariet kirjoitti:

        tämä suhde oli alkanut vasta tuon vaimon sairastumisen jälkeen. Ovat nyt yli kyysikymmentävuotiaita.
        Ei meillä ole mitään oikeutta tuomita heidän suhdettaan. Hienoa että mies ottaa tuollaisen vastuun vaimostaan ja hienoa että hänellä on ystävä jolta hän saa tukea, hellyyttä ja rakkautta. Sitä hän varmasti kaipaa ja tarvitsee.

        EI kaipaa hellyyttä ja rakkautta?

      • väittää
        hänen vaimonasa kirjoitti:

        EI kaipaa hellyyttä ja rakkautta?

        ??? Taas sama sekopäinen pyörittäjä jauhamassa hullua kiihkoaan kuin edellisessä ketjussa. Sehän meni pilalle, normaalikeskustelulle ei jäänyt sijaa sinulta. Mikä ihme sinä olet toisia kuulustelemaan, mene ja tee se mitä sinulle on suositeltu.

      • vain vainoat muita,
        väittää kirjoitti:

        ??? Taas sama sekopäinen pyörittäjä jauhamassa hullua kiihkoaan kuin edellisessä ketjussa. Sehän meni pilalle, normaalikeskustelulle ei jäänyt sijaa sinulta. Mikä ihme sinä olet toisia kuulustelemaan, mene ja tee se mitä sinulle on suositeltu.

        keskustele sensijaan AIHEESTA eli eikö sinun mielestäsi silä sairaalla petetyllä vaimolla ole oikeutta saada osakseen hellyyttä ja rakkautta,vain sillä pettävällä miehellä?

      • tajuta
        vain vainoat muita, kirjoitti:

        keskustele sensijaan AIHEESTA eli eikö sinun mielestäsi silä sairaalla petetyllä vaimolla ole oikeutta saada osakseen hellyyttä ja rakkautta,vain sillä pettävällä miehellä?

        että mies antaa sille sairaalle vaimolleen hellyyttä ja huolenpitoa jota ei luultavasti saa itse siltä vaimoltaan. Sensijaan hän saa sitä toiselta naiselta,kun tämä oma vaimo ei sitä hänelle pysty antamaan. Näin käsitin. Olen samaa mieltä Marietin kanssa, emme me voi tuomita, yrittäkäämme sensijaan ymmärtää.
        Vain tunnevammainen tuomitsee oikopäätä asiat ottamatta huomioon kokonaistilannetta.

      • mitä hellyyttä on
        tajuta kirjoitti:

        että mies antaa sille sairaalle vaimolleen hellyyttä ja huolenpitoa jota ei luultavasti saa itse siltä vaimoltaan. Sensijaan hän saa sitä toiselta naiselta,kun tämä oma vaimo ei sitä hänelle pysty antamaan. Näin käsitin. Olen samaa mieltä Marietin kanssa, emme me voi tuomita, yrittäkäämme sensijaan ymmärtää.
        Vain tunnevammainen tuomitsee oikopäätä asiat ottamatta huomioon kokonaistilannetta.

        pettäminen?
        Muuten mielenkiintoista että aina nämä uskottomuustapaukset ovat sauutuneet jonkun "sisarelle" tai "ystävälle",vain pari näissä aiheissa on kertonut joko tulleensa itse petetyksi tai pettäneensä;D

      • puskis
        väittää kirjoitti:

        ??? Taas sama sekopäinen pyörittäjä jauhamassa hullua kiihkoaan kuin edellisessä ketjussa. Sehän meni pilalle, normaalikeskustelulle ei jäänyt sijaa sinulta. Mikä ihme sinä olet toisia kuulustelemaan, mene ja tee se mitä sinulle on suositeltu.

        Tämä kun on keskustelupalsta ja tarkoitus on että voi sanoa mielipiteensä ihan vaikka et sinä olisikaan samaa mieltä!

      • ymmärtää
        mitä hellyyttä on kirjoitti:

        pettäminen?
        Muuten mielenkiintoista että aina nämä uskottomuustapaukset ovat sauutuneet jonkun "sisarelle" tai "ystävälle",vain pari näissä aiheissa on kertonut joko tulleensa itse petetyksi tai pettäneensä;D

        mitä hellyytä on huolehtia sairaasta puolisostaan vaikka helpompi itselle olisi erota.
        Sitä sanoisin vastuullisuudeksi. Palataksemme asiaan, siis ketjun aiheeseen, en kertoisi tälle sairaalle naiselle hänen miehensä pettämisestä, kertoisitko sinä?
        Tuosta pahantahtoisesta vihjailustasi sanoisin ettei se ole oikein sivistynyttä, mutta tuohon hyökkäävään tyyliisi sopii kuin myrkki silmään.

      • ilmaiseminen
        puskis kirjoitti:

        Tämä kun on keskustelupalsta ja tarkoitus on että voi sanoa mielipiteensä ihan vaikka et sinä olisikaan samaa mieltä!

        ei ole sama asia kuin kirjoittajien kuulusteleminen. Mielipidettä ei esitetä kysymysmuodossa.

      • jo silloin
        ymmärtää kirjoitti:

        mitä hellyytä on huolehtia sairaasta puolisostaan vaikka helpompi itselle olisi erota.
        Sitä sanoisin vastuullisuudeksi. Palataksemme asiaan, siis ketjun aiheeseen, en kertoisi tälle sairaalle naiselle hänen miehensä pettämisestä, kertoisitko sinä?
        Tuosta pahantahtoisesta vihjailustasi sanoisin ettei se ole oikein sivistynyttä, mutta tuohon hyökkäävään tyyliisi sopii kuin myrkki silmään.

        20 vuotta sitten heti jos olisin hänen omaisensa/ystävänsä ja tiennyt siitä,tuskinpa se sairaus on paremmaksi tullut miehen petollisuudesta?
        HJa aviomiehen VELVOLLISUUS jonka hän on luvannut vihille mennessäöä on nimenomaan pitää huolta vaimostaan myötä- ja VASTOINKÄYMISISSÄ,ei hänm siis mitenkään laupias samarialainen mielestäni ole!

      • vain arvostelet
        ilmaiseminen kirjoitti:

        ei ole sama asia kuin kirjoittajien kuulusteleminen. Mielipidettä ei esitetä kysymysmuodossa.

        muita kirjoittajia,onko se mielestäsi korrektia keskustelua?

      • väärin
        jo silloin kirjoitti:

        20 vuotta sitten heti jos olisin hänen omaisensa/ystävänsä ja tiennyt siitä,tuskinpa se sairaus on paremmaksi tullut miehen petollisuudesta?
        HJa aviomiehen VELVOLLISUUS jonka hän on luvannut vihille mennessäöä on nimenomaan pitää huolta vaimostaan myötä- ja VASTOINKÄYMISISSÄ,ei hänm siis mitenkään laupias samarialainen mielestäni ole!

        meni vihkikaavan musteleminen, siinä nimenomaan kysytään "TAHDOTKO" ei "LUPAATKO". "tahdotko rakastaa myötä-ja vasoinkäymisissä" näin kysymys menee, ei näin "lupaatko huolehtia myötä-ja vastoinköäymisissä." Rakastaminen ei ole velvollisuus missään tapauksessa, vaan perustuu vapaaehtoisuuteen ja tunteisiin. Kukaan meistä ei omista toista ihmistä. Jos lähdetään pilkun viilauslinjalle niin viilataan sitten oikein...

      • .....
        vain arvostelet kirjoitti:

        muita kirjoittajia,onko se mielestäsi korrektia keskustelua?

        ....

      • Pirre*
        mitä hellyyttä on kirjoitti:

        pettäminen?
        Muuten mielenkiintoista että aina nämä uskottomuustapaukset ovat sauutuneet jonkun "sisarelle" tai "ystävälle",vain pari näissä aiheissa on kertonut joko tulleensa itse petetyksi tai pettäneensä;D

        h.....n helppo tuomita, olla tekohurskas, ja ihanteellinen, niinkauan kun ei itse ole ja ihan o i k e a s t i tuossa sairaan puolisonsa hoitotilanteessa...

        Ei kannattaisi kohahdella turhia, sitä ei tiedä immeinen koskaan, milloin joutuu puolisonsa omaishoitajaksi tai ...hoidettavaksi.

      • LUPAA
        väärin kirjoitti:

        meni vihkikaavan musteleminen, siinä nimenomaan kysytään "TAHDOTKO" ei "LUPAATKO". "tahdotko rakastaa myötä-ja vasoinkäymisissä" näin kysymys menee, ei näin "lupaatko huolehtia myötä-ja vastoinköäymisissä." Rakastaminen ei ole velvollisuus missään tapauksessa, vaan perustuu vapaaehtoisuuteen ja tunteisiin. Kukaan meistä ei omista toista ihmistä. Jos lähdetään pilkun viilauslinjalle niin viilataan sitten oikein...

        Herran kasvojen edessä jos ei sitä pidä?

      • Mariet
        Pirre* kirjoitti:

        h.....n helppo tuomita, olla tekohurskas, ja ihanteellinen, niinkauan kun ei itse ole ja ihan o i k e a s t i tuossa sairaan puolisonsa hoitotilanteessa...

        Ei kannattaisi kohahdella turhia, sitä ei tiedä immeinen koskaan, milloin joutuu puolisonsa omaishoitajaksi tai ...hoidettavaksi.

        Ulkopuolisen on niin helppo tuomita, moralisoida ja arvostella jos ei itse ole tuossa tilanteessa.
        Kyllä se on ihan inhimillistä että haluaa vastaanottaa sen rakkuden ja tuen jos se vastaan tulee.
        On kuitenkin järkytys jos suht' nuorena joutuu tuohon tilanteeseen. Puoliso joutuu yhteiskunnan hoidettavaksi jos ero tulee. Tai sitten yrittää jaksaa itse hoitaa. Monesti tuossa tilanteessa erotaan.

      • Mariet
        tajuta kirjoitti:

        että mies antaa sille sairaalle vaimolleen hellyyttä ja huolenpitoa jota ei luultavasti saa itse siltä vaimoltaan. Sensijaan hän saa sitä toiselta naiselta,kun tämä oma vaimo ei sitä hänelle pysty antamaan. Näin käsitin. Olen samaa mieltä Marietin kanssa, emme me voi tuomita, yrittäkäämme sensijaan ymmärtää.
        Vain tunnevammainen tuomitsee oikopäätä asiat ottamatta huomioon kokonaistilannetta.

        Jos koskaan niin tuossa tilanteessa myös mies tarvitsee hellyyttä ja tukea. Kun meillä on tämä yksi ainut lyhyt elämä, onko meillä velvollisuus kieltäytyä hellyydestä ja rakkaudesta. Ei, kyllä meillä on oikeus vastaanottaa sitä, jos niin hyvin käy että sitä onnea meille suodaan.

      • ketjussa
        LUPAA kirjoitti:

        Herran kasvojen edessä jos ei sitä pidä?

        samasta aiheesta on Taatto-nikin vastaus, joka sopii tähän mielestäni erinomaisesti.

    • Pekka Porista

      Kun täällä ollaan niin kärkkäästi tuomittu sivusuhteet, niin voisitteko nyt hieroa niitä älynystyröitänne ja miettiä vähän sitä, mikä uskottomuuteen johtaa?
      En nyt tarkoita mitään yhden yön satunnaisia syrjähyppyjä, vaan vuosia ja joskus kymmeniä vuosia kestävää sivusuhdetta. Sellainen ei varmaankaan ole hetken hairahdus, vaan kyseessä on rakkaus. Onko se pahempi vai parempi kuin yhden yön juttu?

      • mutta väärin

        vehkeillä vaimonsa/miehensä selän takana joka tapauksessa,ensin vanha suhde selväksi ennenkuin uusiin muhinoihin!!

      • Mariet

        Jos sivusuhde kestää kauemmin, kyllä silloin on jo tunteista kysymys. Mutta jos omassa liitossa kaikki on hyvin, silloin ei luulis toisen siihen väliin mahtuvan.

        Kysymykseesi kumpi pahempi, yhden yön jutut vai pitempi suhde, vastaan että yhden yön jutut on pahempia. Se on jo edesvastuutonta jos sompailee vuoteesta toiseen, yks yö siellä, toinen tuolla...
        Jos taas on pitempi suhde, silloin on jo kysymys paljon enemmästä. Tuo ihminen tuntee paljon syvemmin eikä vaan välinpitämättömästi seikkaile naisten/miesten kanssa.

        Kertahairahdus, hmmm... se saattaa aiheuttaa koviakin omantunnon tuskia. Mutta koskaan ei voi tietää kenen kohdalle se sattuu. Joku on vaan kertakaikkiaan vienyt jalat alta.

      • _Minna_
        Mariet kirjoitti:

        Jos sivusuhde kestää kauemmin, kyllä silloin on jo tunteista kysymys. Mutta jos omassa liitossa kaikki on hyvin, silloin ei luulis toisen siihen väliin mahtuvan.

        Kysymykseesi kumpi pahempi, yhden yön jutut vai pitempi suhde, vastaan että yhden yön jutut on pahempia. Se on jo edesvastuutonta jos sompailee vuoteesta toiseen, yks yö siellä, toinen tuolla...
        Jos taas on pitempi suhde, silloin on jo kysymys paljon enemmästä. Tuo ihminen tuntee paljon syvemmin eikä vaan välinpitämättömästi seikkaile naisten/miesten kanssa.

        Kertahairahdus, hmmm... se saattaa aiheuttaa koviakin omantunnon tuskia. Mutta koskaan ei voi tietää kenen kohdalle se sattuu. Joku on vaan kertakaikkiaan vienyt jalat alta.

        Mikään ei varmaan puhuta yhtä paljon kuin uskottomuus. Se on kyllä niin kova juttu.
        Siinä vaiheessa kun antaa periksi, kun joku ihminen kiehtoo niin paljon, että ajautuu suhteeseen, joka sitten muuttuu rinnakkaissuhteeksi ja kestää vuosia..niin uskon että paluuta siihen entiseen avioliittoon ei ole. Jotakin on olellisesti muuttunut.
        Yhden yön suhteet eivät välttämättä vaikuta avioliittoon mitenkään. Joillakin niitä vain on, eivätkä he silti tunne syyllisyyttä muutoin kuin ehkä kiinni jäätyään.
        Mikä sitten ajaa muihin suhteisiin? Varmasti se, että avioliitossa ei kaikki ole hyvin. En minäkään usko siihen, että jos kaikki on hyvin, joku kolmas osapuoli mahtuu mukaan.
        No, olipa niin tai näin, avioliiton ulkopuolisia suhteita on aina ollut ja tulee aina olemaan.
        Se on vähän niinkuin rakkauskin, ikivanha ja silti aina uusi.

      • Mariet
        _Minna_ kirjoitti:

        Mikään ei varmaan puhuta yhtä paljon kuin uskottomuus. Se on kyllä niin kova juttu.
        Siinä vaiheessa kun antaa periksi, kun joku ihminen kiehtoo niin paljon, että ajautuu suhteeseen, joka sitten muuttuu rinnakkaissuhteeksi ja kestää vuosia..niin uskon että paluuta siihen entiseen avioliittoon ei ole. Jotakin on olellisesti muuttunut.
        Yhden yön suhteet eivät välttämättä vaikuta avioliittoon mitenkään. Joillakin niitä vain on, eivätkä he silti tunne syyllisyyttä muutoin kuin ehkä kiinni jäätyään.
        Mikä sitten ajaa muihin suhteisiin? Varmasti se, että avioliitossa ei kaikki ole hyvin. En minäkään usko siihen, että jos kaikki on hyvin, joku kolmas osapuoli mahtuu mukaan.
        No, olipa niin tai näin, avioliiton ulkopuolisia suhteita on aina ollut ja tulee aina olemaan.
        Se on vähän niinkuin rakkauskin, ikivanha ja silti aina uusi.

        Nämä uskottomuusasiat ja miksi niin tapahtuu on niitä ikuisuuskysymyksiä, joihin ei oikeaa vastausta saada koskaan.
        Rakastuneena ihminen on ilman muuta uskollinen. Mutta kun suhde väkisinkin muuttuu vuosien saatossa, tulee ongelmia, suhde arkipäiväistyy, hellyys katoaa, sitä on silloin alttiimpi ulkopuolisille suhteille.
        Niinkuin mainitsit, avioliiton ulkopuolisia suhteita on aina ollut ja tulee aina olemaan.

      • Pelinaisia
        mutta väärin kirjoitti:

        vehkeillä vaimonsa/miehensä selän takana joka tapauksessa,ensin vanha suhde selväksi ennenkuin uusiin muhinoihin!!

        uskottomuudessa viehättää tuo kielletyn hedelmän maku. En ymmärrä että joku mieskin (tiedän tapauksia) uhmaavat suorastaan omaa henkeään touhuamalla sängyssä naimisissa olevien naisten kanssa. Saattavat saada sitten suorastaan tappouhkauksia jos aviomies pääsee jäljille esim. näin kännykkäaikaan. EI tarvitse kuin selata sapuneet puhelut tai soitetut puhelut.
        Luulevatko he että naimisissa olevat naiset ovat jotenkin taudittomampia kuin vapaana kulkevat? Jos naisella on yksi sivusuhde, miksei niitä voi olla yhtäaikaa useampiakin? Eivät naiset sen kummempia ole kuin miehetkään. Kyllä hekin osaavat olla pelinaisia ja pitää miehensä lisäksi useaa rakastajaa.

    • Meirami

      Minulla on avioliiton ulkopuolella suhde.
      Myös hän on naimisissa.
      Tämä suhde alkoi 8 vuotta sitten ja toivon että se jatkuu niin kauan kuin elän.
      Nimittäin..rakastan häntä. Ja hän rakastaa minua.
      Se on rakkaussuhde, se ei edes alkanut pelkän seksin merkeissä. Olemme työkavereita.
      Sen enempää erittelemättä, emme kumpikaan voi erota ainakaan tällä hetkellä.
      Mutta rakastamme toisiamme, oli se väärin tai ei.
      Siihen ei vaikuta pahat puheet. Rakkautta kun ei voi kääntää päältä pois.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      188
      1305

    2. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      138
      893

    3. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      85
      842

    4. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      748

    5. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      50
      711

    6. Martinan tarve valehdella.

      Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      250
      609

    7. Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla

      Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä
      Maailman menoa
      311
      590

    8. Olisitko oikeasti valmis rikkomaan

      Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk
      Ikävä
      55
      579

    9. Rakastan sinua

      Päivä päivältä enemmän 🥰 Miehelle.
      Ikävä
      53
      564

    10. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      7
      560
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt