no ei kaikki mutta moni. Noita alla olevia viestiketjuja kun lukee niin heti alkaa käytetyn Mersun tai Bemarin varaosahintojen taivastelu. Eiväthän ne yleensä edes tarvitse varaosia. Samalla he eivät itse ymmärrä miten paljon uuden auton arvo tippuu kun se ajetaan liikkestä ulos. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana arvo tippuu eniten.
Halvintahan on tietysti ajaa muutaman sadan euron kinnerillä mutta se ei ole kivaa. Ei ole kivaa myöskään ajaa uudella Corollalla tai Avensiksella.
Itselläni on alla neljä vuotta vanha Premium-auto joka maksaa uutena Suomessa 55 ke. Ajan sillä vielä kaksi vuotta ja vaihdan uudempaan. Kaikki kulut mukaanlaskien ajan selvästi halvemmalla kuin vastaavanhintaisella uudella mutta toisaalta todella paljon paremmalla autolla.
Lisäksi jää turhat huollot pois. Autooni vaihdan vain öljyt ja suodattimen. Nykytulpatkin kestävät yli 100 tkm. Voi muuten olla niinkin, että kilometreissä 0-100 tkm on enemmän vikoja kuin 100-200 tkm. Ne viat on korjattu takuuseen.
Kyllähän kolme vuotta vanhassa aina joku pieni parkkipaikkalommo on. Ne eivät minua haittaa. Eikä harmita jos tulee joku uusi naarmu vaikka kesämökkitiellä.
Uusi on aina uusi sanoo joku. Ei pidä paikkaansa. Uusi on uusi ostohetkellä. Vuoden vanhana se on vuoden vanha jne.
No joku kohta sanoo, että noin puhuu mies jolla ei ole varaa ostaa uutta. Totta. Ei minulla olekaan varaa ostaa ja ylläpitää uutta 55 ke:n hintaluokan autoa. Pienet ja keskikokoiset kinnerit eivät taas kiinnosta.
Halvintahan on tietysti ajaa muutaman sadan euron kinnerillä mutta se ei ole kivaa. Ei ole kivaa myöskään ajaa uudella Corollalla tai Avensiksella.
Itselläni on alla neljä vuotta vanha Premium-auto joka maksaa uutena Suomessa 55 ke. Ajan sillä vielä kaksi vuotta ja vaihdan uudempaan. Kaikki kulut mukaanlaskien ajan selvästi halvemmalla kuin vastaavanhintaisella uudella mutta toisaalta todella paljon paremmalla autolla.
Lisäksi jää turhat huollot pois. Autooni vaihdan vain öljyt ja suodattimen. Nykytulpatkin kestävät yli 100 tkm. Voi muuten olla niinkin, että kilometreissä 0-100 tkm on enemmän vikoja kuin 100-200 tkm. Ne viat on korjattu takuuseen.
Kyllähän kolme vuotta vanhassa aina joku pieni parkkipaikkalommo on. Ne eivät minua haittaa. Eikä harmita jos tulee joku uusi naarmu vaikka kesämökkitiellä.
Uusi on aina uusi sanoo joku. Ei pidä paikkaansa. Uusi on uusi ostohetkellä. Vuoden vanhana se on vuoden vanha jne.
No joku kohta sanoo, että noin puhuu mies jolla ei ole varaa ostaa uutta. Totta. Ei minulla olekaan varaa ostaa ja ylläpitää uutta 55 ke:n hintaluokan autoa. Pienet ja keskikokoiset kinnerit eivät taas kiinnosta.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Entäs kun juuri sitä haluamaasi autoa ei löydy käytettynä? Tai jos löytyy, niin hinta muutaman vuoden vanhasta on niin suolainen, että lähes pelkästään uuden auton uusien renkaiden takia kannattaa ostaa uusi?
ei se niin erikoinen ole. Renkaat taitaa maksaa 500 e. En tarvitse 20 tuuman ylileveitä renkaita. Valmistaja osaa kai parhaiten määritellä rengaskoon. Auton arvonpudotus on muuten jotain 20 ke kolmessa vuodessa tuossa hintaluokassa.
Uuden auton mukana tulee yleensä jotkin halvimmat mahdolliset vanteensuojukset joilla sitten joudut luistelemaan ne pari ensimmäistä vuotta kun ei oikein pokka riitä ostamaan uusia.
Tiedoksi vaan, että ensiasennusrenkaina meidän autoomme tulivat Michelin Energyt. Ja samanlaiset aion ostaa tilallekkin sitten nykyisissä ei enää kulutuspinta riitä. Tosin aion vaihtaa H-luokan T-luokkaan: kestävät hiukan pitempään ja ovat halvemmat hankkia. Ja T-luokan rengas riittää Suomen teille hienosti.
Ja kun hankimme -03 uuden auton, niin haluamaamme autoa ei järkevällä hinnalla todellakaan löytynyt käytettynä. Ei tehnyt mieli maksaa parivuotiaasta käytetystä jokseenkin uuden hintaa... Ja vielä vaillinaisilla varusteilla. Olisihan siinä kyllä muutaman tuhateurosen säästänyt - ei riitä sanoo meikäläinen: uudessa on takuut, on renkaat, ja käyttö- ja huoltohistoria taatusti tiedossa. Ja juuri se väri ja varustetaso johon oma kukkaro (tai lainanottokyky) riittää.
Kyllä misukaltakin hyviä renkaita löytyy, mutta ne ei ole nimeltään energyt, eikä niitä yleensä löydy ensiasennusrenkaina. Minä olen ostanut uudet autoni aina valitsemillani renkailla. Tokihan siitä on joutunut maksamaan hieman lisää, mutta ei renkaiden hintaeroa enempää.
Samalla kun asennutat autoosi alemman nopeusluokan renkaat kuin siinä kuuluisi olla, muistathan myös sen varoitustarran kuljettajan näkökenttään?
Eipä taida Suomessa sellaisia tarroja tarvita.
Ainakin minulle. Edellisessä autossa oli Michelin Classicit ja kyllä Energyt ainakin ne hakkaa. Totta on, että parempiakin renkaita Micheliniltäkin varmasti löytyy. Olen silti ollut näihin renkaisiin ihan tyytyväinen.
On niitä huonompiakin ensiasennusrenkaita. Yhdessäkin uudessa autossa näin Hankookit. Ja yksi autoliike tarjosi minulle esittelyautoa, jossa talvirenkaina oli Kumhot. Ne olisi menneet vaihtoon välittömästi - sen verran huonoilta ne tuntu jo koeajolla.
Kuka nyt käytettyä isoa autoa ostaisi, kun esim. uuden Twingon saa alle kymppitonnin?
Ja näin minäkin teen. Luulenpa myös, että siitä 3v. 100tkm ajetusta on juuri viat korjattu ja auto on jopa parempi kuin uusi. Riippuu tietysti ensimmäisestä omistajasta, miten autoaan on pitänyt, mutta sehän on tarkistettavissa.
Ei se neitsyt ole tosihommissa parhaimmillaan :)
käytettyjä saatte,jos kukaan ei osta autoa uutena?
Luuletteko autotehtaiden tekevän teille valmiiksi käytettyjä?HÄH
käytettyjä saa autoliikkeistä. Esim. autotalli.com:ista voi etsiä. Voi hakea myös vaikka Saksasta. Ainahan löytyy "mattivanhasia" jotka eivät uskalla ostaa käytettyä vaan pitää olla uusi.
Kyllä minäkin käytetylla suhailisin jos olisi oma auto :). Tosin työsuhdeautossa on se 43 000e tiukka raja. Tosin myyvät yrityksille todella paljon halvemalla.
No siinä matkassa alkaakin jo sitten tulla kuluvien osien vaihtoja eteen. Etenkin jos ajetaan toinen satku vielä mittariin, alkaa hintaa tulla myös niistä. Keskimäärin nuo reilun satkun ajetut ei enää oikein vastaa uutta ajo-ominaisuuksiltaan. Alkaa olla kulumaa siellä sun täällä, eikä kukaan raaski vaihtaa kaikkia kuluvia osia ennen kuin on ihan pakko. Vaihdettiin meinaan kakkosauto satasen ajettuna uuteen samanmalliseen. Oli aikamoinen ero ajo-ominaisuuksissa.
juuri mitään eroa jollei ole jotain rikki. Turha puhua sontaa.
"Ei ole kivaa myöskään ajaa uudella Corollalla tai Avensiksella". Paha erehdys. On hyvinkin kivaa.
Minulla kun taas ei ole ollut yhtään kivaa ajaa vanhoilla käytetyillä autoilla.
Uudessa autossa on jotain samaa kuin siinä kuuluisassa kylmän kaljan ensimmäisessä puraisussa, sitä ei neljä-viisi vuotta pullossa väljähtyneessä pilsnerissä valitettavasti enää voi aistia.
ei kyllä Corolla-Avensis -luokissa ole montaa automallia joista tulis mitään fiiliksiä. Sama kuin ostaisi pilsneriä vanhan hyvän viinin sijaan.
esim. uudella corollalla ajo on aivan tarpeeksi hirveetä (kokeiltu on) verrattuna muutaman vuoden ikäiseen bmw,mb ym. Ei tulis mieleenkään hommata uutena corolla kinneriä tai vastaavaa...
On silloin meillä ehtaa arvostavilla kivempaa kun pääsemme vanhoistamme eroon. Totta varmaan se, että uudella ajosta maksaa enemmän, mutta elämä on...
Silloin kun parasta tahtoo.
Kuitenkin fiilikset pysyy parempana kauemmin jos alla on muutaman vuoden ikäinen "arvoauto", siinä on kuitenkin niin paljon kaikkea kivaa (ajo-ominaisuudet, varusteet, suorituskyky, yms.) enemmän kuin vaikkapa parin vuoden ikäisessä korollan ruoskassa. Hintakin pysyy parempana pitempään, eikös?
"Hintakin pysyy parempana pitempään, eikös?"
Uuden käytetyn hinta kovana ensimäiset kolme vuotta. Viisivuotias beriun räyskä rupee poikii niitä kalliita korjauksii. Jopparit nauraa ne portiltaan pois, tai tarjoo muutamaa..
Eikös se nyt kuitenkin ole niin että jos auto on maksanut uutena 60keur niin saahan siitä 7 vuoden päästä paremman hinnan kuin 3 vuotiaasta uutena 20keur maksaneesta? Tämä nyt oli vain esimerkki mutta näinhän se menee. Ja onhan se niinkin että 3 vuotiaalla riisipuimurilla ei ole enää takuuta jäljellä niin kuka sellaista uskaltaa enää ostaa?
3-vuotias Corolla on varmasti halutuin auto käytettyjen markkinoilla. Sillä on edessä 100000-200000 huoletonta kilometriä ja senkin jälkeen pikku rempoilla 500000 asti. Vastaavalla vähänkin erikoisella saksanseisojalla on edessään kalliita ja murheentäyttämiä kilometrejä. Siksi niitä on vaikea myydä ja ostajat ovat vähissä.
ajettu Corolla on melkein loppu. Sitä ei ole suunniteltu kestämään enempää. Laadukas sakemanni ei tiedä mitään noista kilometreistä.
Minä olen töissä korjaamolla ja tiedän miten asiat todellisuudessa ovat.
Mielenkiinnosta haluaisin tietää, tyhmä kun olen, että mitä tarkoittaa tämä keur? Ymmärrän, että eur on euroja, mutta mitä tämä k siinä tarkoittaa?
töissä olevat kertovat aivan päinvastaista. Corolla on kaupunkikassi jolla ajetaan lyhyitä matkoja. Joka paikka on huonossa kunnossa 200 tkm ajon jälkeen ainakin verrattuna euroihin.
Olen itse ollut Toyotan korjaamolla töissä. Noilla metreillä vaihdetaan kulutusosia. Iskareita ja jarruja. Ei muuta.
Sinä se jaksat samaa valhetta levitellä joka osastolla. Toivottavasti Toyotan maahantuoja haastaa joskus sinut oikeuteen tästä toiminnasta. Huomasit varmasti juuri miten yhdelle "nimettömälle" kävi oikeudessa.
Corolla ei paljon uudesta poikkea 200tkm kohdalla. Juuri sisäänajettu. Sama juttu kyllä esim. 520 Bemarillakin. Monissa pienemmissä saksalaisissa ja ranskalaisissa minulla on usko mennyt noin 120-150tkm kohdalla. Paikat hajoaa eikä oikein kannata korjata enää jatkuvasti vaan laittaa vaihtoon.
ongelmia saksalaisissa eikä ranskalaisissa vielä 300 tkm kohdalla. Japsit ovat kyllä puhkiruostuneita, penkit lintassa ja öljyä menee litra pari tuhannelle.
Mullapa meni usko ranskalaiseen jo 4500 km:n kohdalla. Japsilla oon ajanut 100 tkm ilman ongelmia ja näin sen ko. auton sattumalta liikenteessä ja jututin omistajaa. Oli 300 tkm mittarissa ja edelleen menee hyvin.
Ranskalaiset on yleensä aika kypsiä jo satasessa, saksalaisilla on pientä ongelmaa mutta kestävät kuitenkin paremmin. Japsimerkeillä porskuttaa selvästi pidempään, pari-kolme sataa menee ihan nätisti. Ranskalaisia kun välttelee niin helpommalla pääsee.
Yksi hauska (tai ainakin käytetyn käyttäjän kannalta hauska) juttu tässä on se, että uuden auton ostaja valitsee ostohetkellä lisävarusteita:
- roiskeläpät
- kumimatot
- sadetunnistimen
- sähköiset ikkunannostimet taaksekin
- metallivärin
- ...
Ja maksaa niistä 5tonnia ekstraa. Myyntihetkellä tuosta summasta ei saa latin latia takaisin, vaan käytettyä ostettaessa pidetään itsestään selvänä, että kaikki tarvittavat varusteet autossa on, ja uuden hintaa verrataan hintaan, joka on perusvarustellun, uutena myydyn hinta.
Ei oikein jaksa mennä kupoliin tuo ikuinen penninvenytyskeskustelu, jota täällä autoista käydään. Normaali auto, oli uusi tai vanha, ei koskaan ole hyvä sijoitus. Aina siitä on pelkkää rahan menoa. Jokainen voi laskea itse paljonko haluaa ajamisestaan maksaa, eikä se juuri muille kuulu. Minua ei kiinnosta pätkääkään, saanko lisävarusteistani niiden hintaa takaisin vai en. Ei niitä rahoja täältä kuitenkaan mukaan saa ja johonkin ne kuluisivat joka tapauksessa. Minä nyt satun pitämään autoni lisävarusteista ja siksi olen niistä valmis jotain maksamaan.
hyvä pointti!Mukavuudesta ja laadusta pitää olla valmis maksamaan.
Olen samaa mieltä vaikka toisessa viestissäni laskinkin varusteiden hyvitysarvoja. Yritin vain perustella ettei lisävarusteista todellakaan vaihtotilanteessa hyvitetä samassa suhteessa kuin auton perushinnasta.
Vaikka varusteista ei hyvitetäkään kovin hyvin, ajan silti mieluummin hyvin varustellulla autolla ja olen siitä mukavuudesta jonkin verran valmis maksamaan. Kerran kun tottuu joihinkin varusteisiin, niin vaikea niistä on luopua.
Penninvenyttely ei todellakaan kiinnosta minua. Kulujen laskeminen kyllä kiinnostaa, mutta en yleensä muuta käyttäytymistäni sen perusteella, mitä jonkin maksaa ja mikä tulisi halvemmaksi.
Ostin itse uuden pikkuauton (n. 17k€). Varusteet ja ajo-ominaisuudet ovat täysin riittävät omaan käyttöön. Olen ajanut mm. vanhaa M5:sta ja uutta E-mersua, joten tiedän jotain mahdollisista ominaisuuksista.
Tässä uuden auton hyviä puolia:
-renkaat on uudet
-tuulilasi naarmuton
-ei ole varmasti kolaroitu
-moderni tekniikka -> kuluttaa vähän ja turvallinen
-itse valitut värit ja varusteet
-varmasti huolella sisäänajettu
-seuraavat kaksi vuotta, tai 30 000km ilman mitään huolia tai huoltoja (longlife öljyt)
-jos jättää tien päälle niin maksutta viedään määränpäähän ja hinataan auto korjaamolle
-auto on puhtaasti oma, eikä toisen jostain syystä hylkäämä jämä
-vuosi- ja korimalli on uusi, joka helpottaa tulevaisuudessa autoa vaihdettaessa
Hinnanlasku realisoituu vasta myyntihetkellä, joten jos ei ole heti autoa vaihtamassa niin so not sano Nykäsen Matti.
Ne jotka ei näitä ominaisuuksia arvosta ostaa halvemmalla käytetyn auton, joten turha tästä hirveesti on kinata.
Minä ostin kaksi vuotta vanhan 70000 km ajetun auton, maksoin 42000 Euroa.
Olen nyt ajanut sillä kaksi vuotta ja 75000 kilometria. Kolme huoltosuunnitelman mukaista huoltoa on tullut tehtyä, tankattu on ja ajettu.
Enkä ole katunut päivääkään.
Kukin taaplaa tyylillään.
Jos nimittelet uuden ostajia pöljäksi annat itsestäsi kuvan että rahasi eivät riitä uuteen!
Pöljäkö oon: oon aikuisikäni aina ostanu tarpeeseen auton. Sillä siirrytään paikasta toiseen ja sitten, kun se alkaa oireilla vanhuutta vaihdan sen taas uuteen. Nyt on menossa Opel Meriva ja kun se alkaa särkyä se taas vaihdetaan pois. Hyvin tuolla on pärjänny, vaikka se ei oo mikään "premium". Oon ajanu mersulla, enkä saanu orkkua. Minusta tuo miun ruputti on ihan yhtä kiva ajaa. Oonko tunnoton pöljä? Miks pitäs ylläpitää jotain "premiumia", häh? Jos kinneri on ongelma, suosittelin kikkelinpidennysleikkausta Tallinnassa!
jonkunhan ne uudetkin autot on ostettava.Tehtaista tulee vain uusia autoja...
Kannattaisi ehkä miettiä asioita ennenkuin kirjoittelee tänne!
ja sehän on hyvä.
Kyllä kaikki ovat. Siis kaikki jotka ostavat uuden auton vain siksi, että se on uusi välittämättä muista ominaisuuksista. Minä ostan autoni tarpeisiini sopivan, ja käytetyt ovat sopineet minulla hyvin. Vaikka samanhintaisen uuden ostamalla saakin paljon, niin paljon jäisi myös saamatta, jos käytetyn sijaan ostaisin uuden.
Kun hyvän auton ostaa esim. 200tkm koeajettuna/sisäänajettuna/koeteltuna/testattuna, niin onhan siinä jo jonkinlainen perusta myös tulevaisuudelle. Tottahan käytetyssä on riskinsä, mutta minulle ne ovat olleet tähän asti hallittuja riskejä. Ja voihan sitä riskejä välttää sitten vaikka liikenteessä tai muilla elämän alueilla, mutta ainahan sitä pitää elämään jotain jännitystä jättää.