kun en ymmärrä miksi anoppini on minulle jatkuvasti nuiva ja piikittelvä ja sitten kun en itse ole paikalla, hän ylistää saavutuksiani tuttavilleen tyyliin "minun pojallani on sellainen vaimo...."
Silloin saavutukseni kuulostavat hieman hänen omiltaan, eikä minusta vaikuta yhtään siltä, että hän antaisi minulle mitään arvoa. Anoppi vetää myös mieheni toisen sisaren tähän samaan kamppailuun minua vastaan, eivätkä he kaksi ole usein edes kuulevinaan, jos yritän saada keskustelua aikaiseksi.
Kaksi päivää ennen häitämme hän kertoi jälleen kerran minulle, kuinka toivoi, että poikansa olisi hankkinut lapsia edellisen tyttöystävänsä kanssa ja tokaisi että "ainahan ei käy niin kuin itse toivoisi" ja kysyi minulta tämän jälkeen 4 kertaa samana päivänä olenko huomannut kuinka tämä ex-tyttöystävä on kaunistunut entisestään...
Mieheni mielestä anoppini pelkää jäävänsä kakkoseksi. Hän on aina ollut perheen pää ja ihailun kohde. Nyt hänen suorituksensa, jotka raijoittuvat nuoruuden aikaiseen harrastukseen, kalpenevat hänen mielestään minun uraani ja saavutuksiini verrattuna.
Lisäksi yksi kivi lisää kengässä taitaa olla se, että tulen loistavasti toimeen appeni kanssa, joka ei sanojensa mukaan toivonut pääsevänsä nauttimaan mieheni ex-tyttöystävän seurastaa yhtään kauempaa.
En halua kilpailla kenenkään kanssa. Enkä ymmärrä miksi anoppini ei oikeasti voi olla tyytyväinen poikansa valintaan, jos kerta olen niin hyvä joka asiassa kun hän muille jaksaa kertoa. Tiedän kyllä itse, mihin olen elämässäni päässyt enkä tarvi sille vahvistusta.
Miksi anoppi yhä toivoo tämän "helpomman vastustajan" paluuta? Eikö hän luota kultapoikansa arvostelukykyyn?
Silloin saavutukseni kuulostavat hieman hänen omiltaan, eikä minusta vaikuta yhtään siltä, että hän antaisi minulle mitään arvoa. Anoppi vetää myös mieheni toisen sisaren tähän samaan kamppailuun minua vastaan, eivätkä he kaksi ole usein edes kuulevinaan, jos yritän saada keskustelua aikaiseksi.
Kaksi päivää ennen häitämme hän kertoi jälleen kerran minulle, kuinka toivoi, että poikansa olisi hankkinut lapsia edellisen tyttöystävänsä kanssa ja tokaisi että "ainahan ei käy niin kuin itse toivoisi" ja kysyi minulta tämän jälkeen 4 kertaa samana päivänä olenko huomannut kuinka tämä ex-tyttöystävä on kaunistunut entisestään...
Mieheni mielestä anoppini pelkää jäävänsä kakkoseksi. Hän on aina ollut perheen pää ja ihailun kohde. Nyt hänen suorituksensa, jotka raijoittuvat nuoruuden aikaiseen harrastukseen, kalpenevat hänen mielestään minun uraani ja saavutuksiini verrattuna.
Lisäksi yksi kivi lisää kengässä taitaa olla se, että tulen loistavasti toimeen appeni kanssa, joka ei sanojensa mukaan toivonut pääsevänsä nauttimaan mieheni ex-tyttöystävän seurastaa yhtään kauempaa.
En halua kilpailla kenenkään kanssa. Enkä ymmärrä miksi anoppini ei oikeasti voi olla tyytyväinen poikansa valintaan, jos kerta olen niin hyvä joka asiassa kun hän muille jaksaa kertoa. Tiedän kyllä itse, mihin olen elämässäni päässyt enkä tarvi sille vahvistusta.
Miksi anoppi yhä toivoo tämän "helpomman vastustajan" paluuta? Eikö hän luota kultapoikansa arvostelukykyyn?
Vastaukset 3
Vanhimmat
koska kellään muulla ei tunnu olevan samanlaista ongelmaa...vika taitaa siis olla minussa itsessäni
Anoppisi haastaa sinut kaksintaisteluun kanssaan heittämällä täkyjä eli syöttejä, joihin tarttuisit.
Hän ovelana tajusi, millä sinut saisi suututettua tehokkaimmin eli vertaamalla entiseen tyttöystävään. Hän halusi sinut epävarmaksi ulkonäkösi suhteen (ensimmäinen tikarinpisto anopilta).
Ajatuskuviosi menee anopin manipuloimaan suuntaan. Anoppi toteaa, että hänen poikansa olisi halunnut lapsia ent.tyttöystävän kanssa, mikä todistaisi tämän naisellisuuden ylivertaisuutta sinuun nähden.
Sinä taas toteat, että anopin mies tulee loistavasti sinun kanssasi toimeen, eli sinun naisellisuutesi voittaa anopin avut.
Anoppisi on vanha "naaras", joka kilpailee nuorempiensa kanssa uroiden suosiosta.
Sillä ei ole mitään merkitystä, että hän kehuu sinua ulkopuolisille. Hän kiillottaa sillä julkisivunsa ja maineensa erinomaisena anoppina ja naisena. Tämä on vain hänen sotataktiikkaansa.
Jos kerran sanot, ettet halua kilpailla, niin älä kilpaile. Minukin mielestäni se on turhaa.
Ole minimaalisen vähän tekemisissä noin biologiaansa sidotun ihmisen, kuin anoppisi on, kanssa.
Hänessä toimivat ainoastaan hormoonit, tuskin ollenkaan järki. Hän on peluri, joten itse pysyisin hänestä kaukana.
Keskity omaan elämääsi ja parisuhteenne kehittämiseen.
Supista kanssakäyminen miehesi äitiin ja sisariin mahdollisimman vähiin. Se on ainoa keinosi voittaa kaksintaistelu.
Kiitos kun vastasit.
Oletukseni oli siis oikea.
Se oli siis anoppi, joka toivoi ex-tyttöystävän hankkivan lapsia mieheni kanssa. Mieheni ei tahtonut muuttaa hänen kanssaan edes samaan asuntoon.
Lapsenhankinta tuli puheeksi, kun anoppini kertoi ex-tyttöystävän sisaren saaneen juuri vauvan ja kun yritin taas olla diplomaattinen ja sanoin, että sepäs mukavaa ja että tämä ex on nyt varmasti ylpeä täti.
Anoppi totesi, ettei ex ole varmastikaan lainkaan tyytyväinen rooliinsa, sillä hän on aina päässyt pidemmälle elämässään kuin isosiskonsa.
Vanhempi sisar on ekonomi ja ex itse anopin suuresti ihailema parturi-kampaaja. Myös minulla on isosiskon koulutusta vastaava koulutus ja sen lisäksi toinen tutkinto.
Anoppini ei ole tyhmä, joten nämä eivät ole "lipsautuksia", vaan täysin suunniteltuja piikkejä.
Yritän teeskennellä, etten huomaa niitä.