En ole masentunut, en enää.
Yritin itsemurhaa n. 3 viikkoa sitten joka tosin päättyi sairaalan vuodeosastolle.
Tunsin häpeää ja sitä enemmän ahdisti- en saanut edes sitä loppuun vietyä.
Olen voinut näinä lähiviikkoina myös iloita ja nauraa. Mutta silti suuri tyhjyys velloo sisälläni.
Mulla olisi kaikki kai hyvin, vaan ei ole.
En osaa enää nauttia elämästä, tuntuu kuin kaikki olisi isoa suurta valhetta.
En kaipaa apua, en sääliä enkä myötätuntoa.
Loppujen lopuksi mulle on ihan sama mitä kukakin musta ajattelee.
Mulla on kaikki mutta silti mulla ei ole mitään.
Yritin itsemurhaa n. 3 viikkoa sitten joka tosin päättyi sairaalan vuodeosastolle.
Tunsin häpeää ja sitä enemmän ahdisti- en saanut edes sitä loppuun vietyä.
Olen voinut näinä lähiviikkoina myös iloita ja nauraa. Mutta silti suuri tyhjyys velloo sisälläni.
Mulla olisi kaikki kai hyvin, vaan ei ole.
En osaa enää nauttia elämästä, tuntuu kuin kaikki olisi isoa suurta valhetta.
En kaipaa apua, en sääliä enkä myötätuntoa.
Loppujen lopuksi mulle on ihan sama mitä kukakin musta ajattelee.
Mulla on kaikki mutta silti mulla ei ole mitään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
yritit itsemurhaa?
yleinen nykyään. Ihmiset korvaa henkistä pahoinvointia hetkellisellä ilolla (ostetaan tavaroita, joille ei ole tarvetta ym..). Yritä löytää tästä maailmasta jotain sellaista, mikä saa sinut oikeasti onnelliseksi, esim. lähde rauhalliseen luontoon kävelemään yksin tai ystäväsi kanssa. Meillä on vain tämä yksi elämä..
olen 21v ja teen kuolemaa
vaihtaisin paikkaa kanssasi heti
et käsitä onneasi ennen kuin jotain tapahtuu
Hei, luin mitä kirjoitit ja ajattelin sanoa sulle jotakin...sun tilanteeseesi, sulle ei vaan löydy sanoja, kaikki on vääriä...tiedät kuitenkin että yritin ja ajattelin sinua...heihei.
Auttaisiko vaikka sitten lääkkeet, jos tilanne on jo nuin paha...Se tietysti on oma valinta ja niin edelleen, mutta miulla se ainakin on auttanut, ennen itkin jokapäivä...
Hei,
19v sitten minäkin yritin itsemurhaa, en saanut sitä loppuun vietyä -vaikkakin lähellä oli. En nähnyt missään, en itsessänikään, mitään hyvää. Kävin terapiassa, palauduin pikkuhiljaa onnellisemmaksi ja tasapainoisemmaksi.
Nyt siitä on niin kauan ja tuntuu hurjalta, että olen sitä joskus yrittänyt -niin paljon olisi jäänyt kokematta. Muistan tyhjyyden, pahan olon, vihan itseäni kohtaan, tarkoituksettomuuden, jotenkin ajan kanssa luisuin sinne -ehkä sinullekin kävi niin.
Auta itseäsi, käy terapiassa, odota kadonnutta iloa -kyllä se löytyy ajan kanssa. Kuten sanoit "sinulla on kaikki", muttet vaan sitä näe ja koe.