Nyt tulee tyhmä kysymys, mutta kuinka tarkka tavallinen henkilövaaka(viisari) verrattuna digitaaliseen? Olen kuullut,että saattaa heittää muutaman sataa grammaakin. Harmittaa kun ei ole kunnon digivaakaa, josta näkis n. suunnilleen tarkan lukema.
puntari
sarah
291430
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Vieterivaaka heittää 3 kiloa ylöspäin! Olen mitannut painoni monella vaa'alla ja ainoastaan koti vaakani näyttää minulle 3 kiloa extraa!
Viisaristahan ei voi lukea yhtä tarkkaa lukemaa, kuin numeronäytöstä. Siinä suurin ero. Digivaa'at ja viisarivaa'at voivat heittää käsittääkseni yhtä lailla, mutta monet viisarilliset on helppo kalibroida.
Punnitsin itseni koko nuoruuden kotona olevalla digivaa'alla, ja kun terkkarin vaaka näyttikin sitten yhtäkkiä 7-8 kg enemmän, se oli aika (negatiivinen!) yllätys. Kotivaaka oli näyttänyt aivan vituralleen, mutta mistäpä minä juuri kasvun lopettanut ja ainoastaan tuota vaakaa käyttänyt olisin sen arvannut.
Meillä digitaalinen vaaka näyttää 4kg enemmän kuin äitini digitaalinen vaaka. Toisaalta taas oma vaakani näyttää samoin kuin terveysaseman manuaalinen vaaka.
Lainaat vaikka punttisalilta 50kg:n kiekon ja lasket sen vaakaan.
oli muuten hyvä juttu :) en tullut ajatelleeksi, täytyypä heti testata vaaka.
Nykyaikainen digivaaka kotiin ei monta kymppiä maksa.
Minulle ei absoluuttinen kilolukema merkitse mitään vaan painon muutos itsessään.
Kun puntaroi aina samalla vaakalla niin sen näyttämä muutoshan on tärkeintä!
Vieteriaakan lukema saattaa vaihdella riippuen siihen nousemisesta ja painopisteen sijainnista.
Mutta, turha tarkkuus on teknistä ( ja muutakin ) kypsymättömyyttä.
Ja mitä väliä mitä se vaaka näyttä numeroina jos vyötärönympärys on yli metrin, ihan ilman vaakain tietää että laihduttava on. Olen ollut kaksi vuotta VHH:lla ja pätkäpaastolla, no nyt voin vaihtaa aiempiin farkkuhin ja pienempikin puvuntakki menee kiinni, silloinkaan kun noita käytin en ollut alipainoinen eli aivan hyvin voi jatkaa valitsemallani tiellä, vuoden päästä sovitan vanhaa pukua jota käytin kun painoin kaksikymmentä kiloa vähemmän, enkä vielä silloinkaan ollut nälkäkuoleman rajalla.
itselläni on viisarivaaka ja näyttää ihan oikein kuin digitaalivaa`alla mitattu. Itse punnitsen itteni useamman kerran ja samaan kohtaa viisari aina jää punnituskerralla.Oma viisarivaaka näyttää painon puolen kilon tarkkuudella.Jos mulla olis digitaalivaaka niin mä kuitenkin pyöristäisin sen painon ylöspäin. En ole tarkka joka grammasta. Paino tippunut nyt reilu 10 kiloa ja kyllä mä luotan mun vaakaa että näyttää oikein. Sama vaaka on ollut mulla ainakin 20 vuotta.
Välillä kannattaa vertailla vaakoja ja käydä esimerkiksi lääkärissä vaa'assa. Jousivaa'an jousi väsyy ajan myötä ja se saattaa näyttää väärin.
Juo kuppi kahvia ja punnitse paljonko lihoit!
Keskussairaalassa hoitaja kysyi: Paljonko painan?
Kauhistui, kun vastasin: En tiedä.
Kauhistui lisää, kun jatkoin: Ei mulla ole vaakaa.
No punnittiin sairaalan vaa'slla. Hommasin kotiin Lidlistä alle 2 kympin vaa'an. Suurinpiirtein samaa näytti.
Kehon painon tärkeys???
Oma mielenkiintoni perustuu oman painon ja muutaman punttimaksimin keskinäiseen suhteeseen. Esimerkkeinä maastaveto ja kyykky. Vaikuttaa myös sarjapainoihin mutta niihin riittää kyllä perstuntuma.
Kun ukko haurastuu ja kevenee niin tietenkin myös voimataso laskee. Tulos / oman paino on lohdullisempi seurattava kuin pelkät nostokilot.
Jotain lohtua kevenemisestä. Oman painon suoritteet pysyvät.
Esimerkiksi leuanvedot kulmariipunnassa pysyvät toistoluvultaan ennallaan.
Miksi kulmariipunnassa = jalat suorina edessä vaakatasossa tai hieman yläpuolella.
Eipä sätkitä vaan vedetään puhtaina ja masulinkin on oltava jonkin sortin kunnossa.
Lisäpainoleuat olen korvannut yli oman painon tapahtuvilla ylätaljan vedoilla.
Joillakin on se käsitys, että massa tarkoittaa voimaa.
Läskin muodossa se ei sitä ole.
No sumopainijat ovat varsin voimakkaita vaikka ovat hirvittävän lihavia.
Osassa urheilulajeissa jopa liiasta lihaksista on haittaa, kannattaa verrata esimerkiksi kävelijöitä ja lyhyen matkan juoksijoita
Läskin antama massalisäys on eduksi sumon kaltaisessa kamppailulajissa. Massat tömähtävät vasrakkain. On siellä läskin alla rutkasti lihastakin.
Lajin luonne ja sen asettamat vaatimukset aerobiselle aineenvaihdunnalle vaikuttavat ratkaisevasti.
Menestyäkseen ei kävelijä voi kuskata mukanaan lajille tarpeetonta massaa, edes lihasta jonka jokainen gramma verottaa happea.
Lyhyen matkan juoksijat?
Kaikki huippuspritterit, varsinki jenkit, ovat vetäneet napakoita punttitreenejä.
Lihasta on tarvittavissa paikoissa ja kylkiäisenä kertynyt lajissa tarpeettomiinkiin osiin.
Olkapäistä, käsivarsista ja varsinkin kaulan sivuista näkee, että on vedetty lajissa tarpeellisia räjähtävän ja pikavoiman treenejä.
Perusharjoitteina normitangon vedot. Tempaus- ja rinnallevetoja raakoina polvilta.
Ja tietenkin eri muotoisia jalkatreenejä mutta lajinomaisesti suoritettuina.
Vedot sopivat kaikkiin fyysistä tehoa vaativiin lajeihin. Jääkiekosta seiväshyppyyn.
Moukarinheitosta kolmiloikkaan. Yms.
Painoluokitetuissa lajeissa on tilanne kaksijakoinen. Tarvitaan tehoa jonka yhtenä osana on voima. Voimatason kasvaessa, kun lihashermotuksesta on ulosmitattu kaikki, pyrkii lihasmassa lisääntymään.
Entä sitten? No tietenkin sarja nouseen ja sen myötä vastus kovenee.
Heittolajeissa pelkästä massastakin on etua. Voiman lisäksi kun kyseessä on impulssin siirtyminen.
Tänä vuonna olympialaisen moukarinheiton voitti kevyt mies, painoa vain 107 kiloa. Entinen koripalloilija, joten massa on korvautunut ulottuvuudella, vipuvarrella.
Peruspaino kuula-, kiekko- ja moukarimiehille on 125 - 150 kiloa, johon lisätään räjähtävä voimantuotto.
Moukarissa ei siirry liikemäärää vaan pyörimismäärää joten tilanne ei ole ihan sama. Tuossa on melkoinen ongelma massakeskipisteen siirtyminen joka on luonnollisestikin sitä pienempää mitä painavampi urheilija on.
150 kilonen, joka on 80 kiloa ylipainoinen,..
On oltava valtavasti voimaa, että tuon jaksaa kantaa.
Koittakaa itse ottaa useampi kymmenen kiloa ylimääräistä selkään ja lenkille
Kaverini, joka on sairaalloisen lihava, teetti housut räätälillä. Mitat otti oppipoika ja räätäli oli vähentänyt niistä 10 cm lahkeen ympärysmitasta koska kellään ei voi olla sellaista reiden ympärysmittaa. Kaverini on muuten täysin terve.
Onko hän se "kaverin puolesta kyselen henkilö" hvp27? On täällä jo vuosikausia pyörinyt henkilö joka jakaa terveystietoituuttaan vaikka itsellään on kaikki elintapasairaudet ja lääkitykset. Vihaa ketogeenistä ruokavaliota ja Antti Heikkilää jonka avulla useat ihmiset ovat saaneet terveytensä takaisin.
Moukarissa ja kiekossa ratkaiseva on välineen kehänopeus irroitushetkellä.
+ terävä irroitusnyky.
Mitä merkitystä on vaakan tarkkuudella kotikäytössä?
Ratkaisevaa lienee painon muutokset punnittuna aina samassa tilanteeessa samassa vaakassa.
Itse tarkistan tilanteen aamuisin heti vessareisun jälkeen ennen aamiaista.
Vieterivaakan lukemaan saattaa vaikuttaa vaakalle astuminen ja painon jakautuminen.
On siis aika vaikiata punnitseminen että oma taitolaji.
Miksi digitaalinen vaaka on tarkempi?
Elektroniset anturit: Digitaaliset vaa'at käyttävät paineantureita, jotka muuttavat painon sähköiseksi signaaliksi. Tämä tekniikka rekisteröi pienetkin painonmuutokset (kuten vesilasin juomisen) erittäin herkästi.
Ei tulkinnanvaraa: Viisarivaa'an lukema riippuu siitä, missä kulmassa katsot mittaria. Digitaalinen näyttö poistaa inhimillisen virheen mahdollisuuden.
Mekanismin väsyminen: Mekaanisen vaa'an sisällä olevat jouset löystyvät ja kuluvat ajan myötä, mikä heikentää mittaustarkkuutta pysyvästi.
Mekaanisen vaa'an suurin valttikortti on sen toimintavarmuus. Se ei tarvitse koskaan paristoja, se ei välitä kylpyhuoneen kosteudesta samalla tavalla kuin elektroniikka, ja se kestää käytössä usein vuosikymmeniä.
Jos tarkoituksenasi on seurata tarkkaa painon kehitystä (esimerkiksi laihdutuksen tai urheilun vuoksi), elektroniikkaan perustuva malli on ehdoton valinta. Jos taas haluat vain suuntaa-antavan arvion painostasi ilman huolta tyhjenevistä paristoista, mekaaninen vaaka täyttää tehtävänsä.
DIGIVAAKA SSA YKSI JUTTU.
jos on hieman epätasainen lattia ja vaaka on vain kolmella jalalla,
saattaa näyttää paljonkin väärin.
joten koeta paperilla onko jonkun jalan alla paperia löysempi liikutella.
laita löysän alle paperi ja pidä vaaka samassa kohdass.
kerrostalojen lattiatkin ovat yllättävän epätasaisia.
ELI digivaaka tarvii tasaisen alustan. <<<<<<<<<<<<
Mulla viisarivaakoja kaksi joista tulee ihan eri tulokset. Heittoa 4-5kg:a eli en voi siis tietää mikä on oikea painoni. Vaikeaa on tää elämä välillä lol . Heitin kommentin huumorilla. Ei mulla ole vaikeaa tää elämä mutta noi puntarit on vähän semmonen hassu juttu kun tuollai eri tuloksia antaa että nauran nyt itkunaurua hihhih. =)
Minä en käy puntarissa ollenkaan. Vyötärönympäryksen mittaan viikoittain.